Ylihuomenna Uniper kertoo miten Q1/2021 on sujunut. Ja onhan se sujunut. Robotit ovat tänäänkin palkinneet tulevaa huipputulosta -0,6 %:n edestä. Sähkön korkea hinta ei tulokseen vaikuta korkean suojaustason vuoksi.
Edelleen olen kuutamolla johdannaisten laskutavasta. Mielestäni asia menee niin että johdannaisten arvostus menee miinuksen puolelle, kun sähkön hinta on korkeammalla tasolla kuin johdannaisten keskihinta. Joten jännättävää riittää.
Katsoin äsken Vara Researchin arvauksia Fortumin Q1/2021. Tuntuu vähän siltä että analyytikot odottavat muiden avauksia ennusteista, ettei tule aasin hattua päähän. Tilanne on edelleen sama, kuin kuukausi pari sitten. Vanhoja ennusteita ja niitäkin vain kuudelta analyytikolta.
Kivoja päiviä tulossa viikon sisään: 6.5. Uniper ovk (tosin ovat usein “vuotaneet” tuon päivää aikaisemmin, varmaan vain v-ttuillakseen Fortumille 
), 7.5. muhkeat osingot tilille ja 12.5. Forzan ovk.
Olisin päivittänyt uusilla luvuilla nättiä taulukkoani, mutta niitä ei tosiaan ollut. Tämä on siitä kiva, että luvut ovat niitä joita Fortum kertoo ensimmäisillä riveillään. Me kunnon tuulipuvut ei jakseta montaa riviä lukea, joten tämä taulukko on hyvä vertailuun.
Baltian kaupat (800 milj.€, myyntivoitto 240 milj.€) ei vielä kirjaudu tälle vaan seuraavalle kvarttaalille. Toivottavasti Stockholm Exergistä on mukavia uutisia.
Ja vielä kirsikkana kakun päällä, kun saamme taas kerran @Juha_Kinnunen ansiokkaan ennusteen, mitä tuleman pitää 
Alkuvuosi oli Fortumille hyvä näiden uutispoimintojen valossa.
“Sähkönkulutus nousi seitsemän prosenttia tammi-maaliskuun aikana edelliseen vuoteen verrattuna.Sähkön tukkuhinta nousi kaksinkertaiseksi edellisestä vuodesta”
Uniperin Q1 matskut huomenna n. klo 8:30
https://ir.uniper.energy/websites/uniper/English/0/investor-relations.html
Miten nuo fortumin suojaukset (miksei muidenkin yhtiöiden suojaukset eri aloilla) oikein toimivat?
Olen ollut käsityksessä että yksinkertaistettuna esim. maksetaan 2e/yksikkö suojauksesta, jolla saadaan optio myydä vähintään 10e/yksikkö ensi vuonna.
Jos ensi vuonna hinta on sitten 9e, niin saadaankin myytyä 10e:llä, mutta koska tästä on maksettu 2e, tulee “persnettoa” 1e vs “ei suojauksia”-tilaan.
Jos hinta on vain 3e, niin “voitetaan” 5e
Jos taas hinta nouseekin 25 euroon, niin “todellinen hinta” on 23, kun hävitään tuo 2e suojausmaksu.
Tuoltahan se löytyi, pitää vähän lukasta jos ymmärtäisi edes muutaman sanan.
Tässä ketjussa on aiemmin laittamani linkki opinnäytetyöstä, jossa käydään asia melko tarkasti läpi.
En kyllä itse sitä täysin tajunnut Täytyy varmaan lukea uudelleen tuo opus.
Riippuu mitkä ovat suojauksien tarkoitukset ja mitä suojauksia käytetään. Suojauksellahan ei ole monesti tarkoitus tehdä voittoa vaan pienentää tai päästä eroon riskeistä joita ei haluta ottaa.
Suojauksia käydään erilaisilla sähköjohdannaisilla, esim. optioilla (mm. call/put, Barrier, Quanto… ) tai esim forward- ja futuurisopimuksilla. Kaikilla on omat luonteensa ja käyttötarkoituksensa ja yleensä tuottajat ja kuluttajat valitsevat eri suojausstrategioita. Yllä kuvailit call-/put-mallista optiota, jossa esim ostetaan mahdollisuus myöhemmin ostaa/myydä tiettyyn hintaan. Huonoimmassa skenaariossa optio erääntyy arvottomana.
Quanto-optio on hybridi-johdannainen, joka perustuu sähkömarkkinoilla sääolosuhteista johtuvaan lämpötilaan ja energiaraaka-aineisiin (muuttujia).
Fossiilisilla polttoaineilla pelaavat käyttävät spark/spread-optioita (raaka-aineiden välisiä johdannaisia, joissa hinta määräytyy raaka-aineiden hintojen muutoksista)
Strategioita kun eletaan syventymään niihin, niin menee vaikeaksi selittää yksinkertaisesti. On yksinkertaisia strategioita, jotka ovat aika suoraviivaisia, mutta sitten esim Collars-strategia, staattinen, dynaaminen… Usein suojauksia kuitenkin tehdään yhdistelemällä useita johdannaisia. Netistä löytyy kun googlettaa näitä, mutta kannattaa keskittyä pohjoismaisiin markkinoihin, jos kiinnostaa Fortumiin peilata.
Edit. Itsekin olen suojautunut sähkön hinnan volatiilisuutta vastaan, en osta pörssisähköä, vaan olen ottanut määräaikaisen 1v sopimuksen hintaan 4,1c/kWh. 
Monet kuluttajat nimenomaan suojaavat volatiliteettia vastaan, esim peruskuluttaja ei halua talvikuukausilta kymmenkertaista laskua, vaan haluaa tasata sen jaksoille. Näihin periaatteisiin perustuu myös monen yrityksen strategiat, suojataan kassavirtojen vaihtelua ja tuodaan ennustettavuutta.
Fortumin tarkemmat esitykset aiheeseen liittyen löytyy yhtiön riskienhallintaosiosta ja siellä Johnnyboyn aihepiiri taloudelliset riskit ja tarkemmin hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit. Sen tarkemmin ei niitä perustallaajille avata.
Otetaan hyvin yksinkertainen perus futuuri-/optioesimerkki, kuten yllä jo otettiin hieman esille.
Yritys tarvitsee sähköä kuukaudessa 50k€ arvosta. Energiayhtiö tarjoaa sopimusta, jonka mukaan se myy yritykselle sähköä hintaan 30 euroa vuoden ajan.
Yritys suojautuu ja siirtää riskin energiayhtiölle. Jos energiayhtiö ei suojaudu mitenkään riskiltä, se häviää mahdollisen hinnankorotuksen sähkössä.
Asiakkaita on paljon, joten riskeiltä on vain suojauduttava. Futuurisopimuksella sähköä saisi ostaa hintaan 29 euroa, joten energiayhtiö voittaisi yhden euron/MWh. Riski hinnannousun suhteen poistettu, mutta myöskään hinnan laskusta se ei hyötyisi, koska se on sopinut Korkeamman hinnan jo etukäteen.
Sovitaan että hinta pomppaa markkinalla 10€, eli olisi nyt 40€. Tästä tulisi takkiin energiayhtiölle 10€ per MWh ilman suojauksia.
Toinen vaihtoehto on suojautua optiosopimuksella. Tällä energiayhtiö voi varmistaa itselleen oikeuden ostaa sähköä hintaan 30€ (1€ preemio). Sen ei ole kuitenkaan pakko ostaa sähköä tuohon hintaan. Spot-hinnan laskiessa sähköä voidaan ostaa halvemmalla. Jos sähkön hinta laskee 22 euroon, voitto olisi 7 euroa (myyntihinta 30€ ja preemio 1€). Jos hinta nousisi 50 euroon, voitto olisi 19€ (20 euroa miinus preemio 1€). Tuottoa tulee sähkön hinnan muuttuessa kumpaan suuntaan tahansa. Jos energian hinta ei muutu, hävitään preemiot, joka jäisi vakuutuksen omaisesti kuluksi.
Ihan tarkalleen linkki on Investors | Uniper
Vielä ei rapsaa ole:
EDIT: nyt se sinne tupsahti. Mieletön tulos 
Ja velkojakin lyhennetty liki 600 milj.€
Pressistä poimittuna:
Uniper CFO Tiina Tuomela said: “Like last year, the first three months of 2021 have
given us a strong start. The Global Commodities segment’s exceptionally good
performance and our assumptions for the rest of the financial year enable us to
increase our forecast for adjusted EBIT and adjusted net income. Alongside good
business management, it’s also equally important to me to make systematic progress in
reporting transparently on the opportunities and risks that climate change creates for
Uniper’s business. This plays an important role in helping analysts, investors, and other
stakeholders accurately assess Uniper’s potential in a low-carbon world.”
Ohessa minun hätäinen kommentti Uniperin Q1-tuloksesta:
Voisiko @Juha_Kinnunen kommentoida jossakin sopivassa yhteydessään näkemystään siitä, kuinka mahdollinen inflaatio vaikuttaa tai vaikuttaako se Fortumiin/Uniperiin.
Näin mutuilisin, ainakin fossiilisten polttoaineiden hinnan nousevan ja puun toki myös. Veteen ja tuuleen ei toki vaikutusta ole. 
Myyntipuolesta olet usein avannutkin, Fortumin suojautuneen vahvasti sähkön hinnan laskulta joka syö myös hyötyjä noususta. Onko nämä suojaukset ulotettu myös “ostopuolelle” polttoaineisiin?
Sähkön hintaa ovat tainneet pääsääntöisesti ajaa muut tekijät kuin inflaatio. Mietin vain, onko tässä nähtävissä osaltaan uhka siitä, että polttoaineiden hinnat nousevat mutta sähkönhinta pysyy paikallaan/nousee vähemmän. Toki kuvittelisi esim. teollisuuden korkeiden käyttöasteiden ja korkeasuhdanteen muutenkin ajavan myös sähkön kulutusta ylöspäin. Kiitos mahdollisesta vastauksesta.
Tämä on hyvä kysymys myös toimitusjohtajan haastatteluun! Otatko muistiin @Verneri_Pulkkinen? Tarkentavan kysymyksen saat vielä tuosta alta:
Katsotaan mitä itse asiantuntija vastaa, mutta ohessa minun yleisluonteista kommentointia. Eli tämä riippuu suojausmenetelmästä. Oletan että Uniperin puolella on suojattu myös polttoaineet, koska siellä tuotantoportfolio on erilainen ja noiden merkitys suurempi. Yleensäkin kun myyntihinnat on käytännössä lukittu, niin kyllä se toinenkin puoli pitäisi varmistaa, jotta voi varsinaisesti puhua suojauksesta ja lukita tuottoja. Ja kun vielä huomioidaan, että Uniper mm. kaasumarkkinat kuuluu Uniperin ydinliiketoimintaan (Global Commodities), niin eiköhän siellä ole homma hallussa.
Fortumin kohdalla tämä on ehkä hieman erilainen kysymys, koska Pohjoismaissa sähkön tuotanto valtaosin vesivoimaa ja ydinvoimaa, joissa polttoaineiden rooli on aika pieni.
Sähkön hintaa ajaa pitkälti kysynnän ja tarjonnan tasapaino kullakin hetkellä. Kysynnässä tietysti tulee mukaan tuo teollisuus ja tarjonnassa kriittisin tekijä on yleensä vesivarannot. Toki teollisuudella on paljon myös omaa sähköntuotantoa, omistuksia tai sitten erilaisia kiinteähintaisia sopimuksia. Hinta nousee kulutuksen mukana kuten olettaa saattaa, mutta rajahinnan määrää se tuotantomuoto, joka kulloinkin on “kalleinta kannattavaa” sähkön tuotantoa. Niin kauan kun sähköä ei voida isossa mittakaavassa varastoida, hinta määräytyy lähtökohtaisesti korkeimpien tuotantokustannuksien mukaan. Sähkön hinnan “herkkyys” polttoainekustannuksille riippuu paljon sitten kysyntäkäyrästä ja siitä, mihin tuotantomuotoon tuo rajahinta osuu. Jos esimerkiksi kaasua käynnistellään, niin kyllä siihen hinnoitellaan silloiset raaka-ainekustannukset sekä päästöoikeuksien hinta - koska muuten sitä turbiinia ei kannattaisi ajaa ylös. Tämä nyt on hieman yksinkertaistettu. ***
Pohjoismaissahan on paljon erittäin vesivoimaa ja ydinvoimaa, joissa molemmissa polttoaineiden merkitys on rajallinen. Vesivoimahan on muuttuvilta kustannuksiltaan lähes ilmaista, ja ydinvoimassakin polttoaineen kustannus on vain noin 15 % - tai ainakin oli aiemmin, lähteenä Energiateollisuuden Ydinvoimaesite 2020. Mutta näiden rakentaminen on sitten kaikkea muuta kuin ilmaista, joten ne kustannukset menee pääomapuolelle. Sen jälkeen on yhteistuotantoa (CHP) ja sitten alkaa olla kallista.
Tuossa alla nyt on vanha ja ruma kuvaaja, mutta siitä ehkä ymmärtää, mistä puhutaan. Lähteestä en mene takuuseen, mutta tutulta näyttää ja googlesta löytyi ensimmäisien joukossa.
(lähde: https://core.ac.uk/download/pdf/196555722.pdf)
Tuonti (ja teoriassa vienti) sekoittaa kuvaa ja uusiutuvien rooli on kasvanut alla olevasta, mutta silti tämä käyrä on aika jyrkkä. Tämä on samalla myös syy siihen, että sähkön hinnassa on niin suuri kausivaihtelu: kun mennään lähelle tehoreservejä, niin hinta nousee eri tasolle kuin “pohjakuormalla”. Lisäksi tosiaan päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet merkittävästi, ja tuon dynamiikan kautta ne nostavat lisää tuon “loppupään” kustannustasoa. Tämänkin takia on mukavaa, jos on säätövoimanakin toimivaa vesivoimaa olemassa.
Joka tapauksessa dynamiikka on sellainen, ettei polttoainekulut todennäköisesti pääse Fortumia yllättämään, vaikka uraanissa onkin härkämarkkina onkin käynnissä. Alkupäässä polttoaineiden merkitys on aika pieni, ja loppupäässä ne hinnoitellaan ja tasot on muutenkin korkeat. Lisäksi luulisin, että tuolla on varastoja ja vaikutukset tulevat viiveellä. Kun näitä suojauksia konservatiivisesti tehdään, niin voi hyvin olla, että samalla on lukittu myös polttoaineiden hankintahinnat esimerkiksi pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla. Toisaalta nämä voi tosiaan suojata eri tavoin, kuten tuossa yllä oli @NEA kirjoitellut. Käsittääkseni Euroopassa lähdetään monesti liikkeelle raaka-aineiden kautta lukiten tietyt kustannukset ja tämän jälkeen tietty katetasotuotannolle.
Taisin saada tällä vastauksella vain kaikki entistä enemmän sekaisin sähkön hinnan muodostumisesta. Mutta suunnilleen näin se Pohjoismaissa menee, Euroopassa sitten yksinkertaistaen yleensä hiili/kaasu-tuotantokustannus + päästöoikeuden hinta + kate. Samantapainen dynamiikka, mutta tuotantomuodot on hyvin erilaisia. Paljon uusiutuvaa, mutta toisaalta myös hiiltä edelleen, kun ydinvoimaa ajettu alas ja esimerkiksi vesivoimaa rajallisesti. Sitten välillä on taas niitä päiviä, kun sähköä tulee uusiutuvista yli tarpeiden ja sähkön hintakin voi käydä negatiivisena. Isojen liikkeiden markkinaa siis, kun ei tosiaan vielä ole ison mittakaavan varastointimahdollisuutta.
Toivottavasti tästä nyt otti joku selvää. Kaikesta vastuusta paetaan 
*** Tämäkin on oikeasti vielä monimutkaisempi yhtälö, koska on myös erilaisia kapasiteettimaksuja ja reserviä, jossa maksetaan ylösajosta erikseen tiettyjä korvauksia. Eri maissa on erilaisia järjestelmiä, joilla on tarkoitus varmistaa, että valot pysyy päällä myös poikkeustilanteissa. Mutta vaikka olen alaa aikoinaan opiskellutkin, niin en minä näistä ole näinä päivinä tarkkaan perillä. Tiedän kuitenkin, ettei sähkö vaan tule töpselistä 
Energiayhtiön (kuten Fortum) liketoiminta altistuu eri hyödykkeiden hintojen ja saatavuuden vaihteluille. Suurimmalta osin riskit liittyy sähkön hintaan ja volyymiin, sekä päästölupien ja polttoaineiden hintaan (ja saatavuuteen). Näitä varten tehdään erilaisia herkkyysanalyysejä.
Sähkön hinta- ja volyymiriskit aiheuttaa sääolosuhteet, tuotanto- ja siirtokeskeytykset, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat ja tietysti sähkön kysyntä. Näiltä suojaudutaan sähköjohdannaissopimuksilla. Venäjä on hieman omanlaisensa “riskialue”. Siellä rajoitukset öljy- ja kaasuteollisuudessa OPEC+ takia on aiheuttanut riskiä, koska tehtaita ajettu alas ja huomattavasti vähentänyt öljyntuotantoa, mistä aiheutunut alhaisempi sähkönkulutus. En muista oliko tästä mainittu tuloksen ohella viimeksi? Venäjällä käytetään kahdenvälisiä kiinteitä sopimuksia, mutta silti sielläkin iso osa sähkön myynnistä altistuu riskille.
Uniperilla on pitkäaikaisia kaasuntoimitussopimuksia. Uniper altistuu riskille muuttuvien ehtojen vuoksi (sopimuksissa on erilaisia muutosmahdollisuuksia). Näitä vastaan koitetaan “suojautua” neuvotteluilla.
Päästöriskit koskee osaa Fortumin tuotannosta, koska koko tuotanto ei kuulu päästökauppajärjestelmiin, esim Venäjällä ei ole käytössä mitään järjestelmää päästöille tai muille ympäristöhyödykkeille. Tästähän on ollut puhe, että Venäjällekin tulisi jotakin tällaista, mutta mitä ja milloin?
Päästöoikeuksien hintaan suurimpia vaikuttavia tekijöitä on poliitiikka ja tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä. Näiden hinta- ja volyymiriskiä vastaan Fortum suojautuu CO2-johdannaisilla ja ympäristösertifikaateilla.
Polttoaineen hintariskiin suojaudutaan myös, tähän käytetään kiinteähintaisia ostosopimuksia ja johdannaissopimuksia. Fortumin merkittävimmät polttoaineethan on maakaasu, uraani, hiili (vähentynyt) ja biopolttoaineet. Näille suurin riski on hinnan muutokset ja saatavuus tai oikeastaan kysynnän ja tarjonnan balanssi. Esim. biopolttoaineiden saatavuus voi olla toimittajista kiinni ja vaihtelee. Venäjältä tulevat polttoaineet taas on sanktioiden kynsissä, mutta esim. maakaasun hinta on Venäjällä säännelty, joten hintariski on rajattua. Toimittajien kanssa solmitaan pitkäaikaisia sopimuksia saatavuuden varmistamiseksi.
Fortumilla (Generation) ja Uniperilla on erilliset suojausstrategiat (ainakin tähän saakka ollut).
Ennusteet päivittyneet.
Päivitin tuon mukaisesti seurantataulukkoni.
Ennusteeni on että Fortum lyö tauluun paremmat luvut kuin konsensus näyttää. Ja kurssi laskee pari prossaa tulosjulkaisun jälkeen.
Yllätyin, että Fortum on mukana tulevassa sähköautojen akkujen kierrätyksessä, yrityksestä on näköjään moneksi ja ei näytä nukkuvan, vaan on valppaana uusissa tulevaisuuden liiketoiminnoissa…
Jep näin on. Tämä ei tosin ole uusi uutinen Fortumia seuranneille. Hyviä virityksiä on vähän joka oksalla ja ihan oikeata tekemisen meininkiä vihreän energian puolesta.
Niitä tosin ei elokapinalaiset huomioi lainkaan kun sotkevat ikkunoita ja mustamaalaavat yhtiötä.
Mutta Rauramo sanoi:
Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.
Luukkaan evankeliumi 23:34
Minulle tuli hyvä mieli Fortumin omistajana, kun sain ostaa Tokmannilta uusiutuvasti valmistettua Fortumin Wastesolutionsin Jämsänkoskella valmistettua moottorisahaöljyä😀 Oli mieluisa yllätys missä kaikessa yhtiö tosiaan on mukana, kunhan ei nyt toki vain liikaa rönsyilisi…
Tämä jäteöljyistä voiteluöljyihin-liiketoiminta myytiin viime vuoden lopussa. Oli siis jo Ekokemin peruja olevaa touhua.
Näiltä osin ei rönsyile vaan paukkuja laitetaan akkujen ympärille. Sinänsä Waste Solutions, eli entinen Ekokem on kyllä hieman erikoinen peliliike Fortumilta.