Tässä ketjussa on aiemmin laittamani linkki opinnäytetyöstä, jossa käydään asia melko tarkasti läpi.
En kyllä itse sitä täysin tajunnut 
Täytyy varmaan lukea uudelleen tuo opus.
4 tykkäystä
Riippuu mitkä ovat suojauksien tarkoitukset ja mitä suojauksia käytetään. Suojauksellahan ei ole monesti tarkoitus tehdä voittoa vaan pienentää tai päästä eroon riskeistä joita ei haluta ottaa.
Suojauksia käydään erilaisilla sähköjohdannaisilla, esim. optioilla (mm. call/put, Barrier, Quanto… ) tai esim forward- ja futuurisopimuksilla. Kaikilla on omat luonteensa ja käyttötarkoituksensa ja yleensä tuottajat ja kuluttajat valitsevat eri suojausstrategioita. Yllä kuvailit call-/put-mallista optiota, jossa esim ostetaan mahdollisuus myöhemmin ostaa/myydä tiettyyn hintaan. Huonoimmassa skenaariossa optio erääntyy arvottomana.
Quanto-optio on hybridi-johdannainen, joka perustuu sähkömarkkinoilla sääolosuhteista johtuvaan lämpötilaan ja energiaraaka-aineisiin (muuttujia).
Fossiilisilla polttoaineilla pelaavat käyttävät spark/spread-optioita (raaka-aineiden välisiä johdannaisia, joissa hinta määräytyy raaka-aineiden hintojen muutoksista)
Strategioita kun eletaan syventymään niihin, niin menee vaikeaksi selittää yksinkertaisesti. On yksinkertaisia strategioita, jotka ovat aika suoraviivaisia, mutta sitten esim Collars-strategia, staattinen, dynaaminen… Usein suojauksia kuitenkin tehdään yhdistelemällä useita johdannaisia. Netistä löytyy kun googlettaa näitä, mutta kannattaa keskittyä pohjoismaisiin markkinoihin, jos kiinnostaa Fortumiin peilata.
Edit. Itsekin olen suojautunut sähkön hinnan volatiilisuutta vastaan, en osta pörssisähköä, vaan olen ottanut määräaikaisen 1v sopimuksen hintaan 4,1c/kWh. 
Monet kuluttajat nimenomaan suojaavat volatiliteettia vastaan, esim peruskuluttaja ei halua talvikuukausilta kymmenkertaista laskua, vaan haluaa tasata sen jaksoille. Näihin periaatteisiin perustuu myös monen yrityksen strategiat, suojataan kassavirtojen vaihtelua ja tuodaan ennustettavuutta.
Fortumin tarkemmat esitykset aiheeseen liittyen löytyy yhtiön riskienhallintaosiosta ja siellä Johnnyboyn aihepiiri taloudelliset riskit ja tarkemmin hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit. Sen tarkemmin ei niitä perustallaajille avata.
Otetaan hyvin yksinkertainen perus futuuri-/optioesimerkki, kuten yllä jo otettiin hieman esille.
Yritys tarvitsee sähköä kuukaudessa 50k€ arvosta. Energiayhtiö tarjoaa sopimusta, jonka mukaan se myy yritykselle sähköä hintaan 30 euroa vuoden ajan.
Yritys suojautuu ja siirtää riskin energiayhtiölle. Jos energiayhtiö ei suojaudu mitenkään riskiltä, se häviää mahdollisen hinnankorotuksen sähkössä.
Asiakkaita on paljon, joten riskeiltä on vain suojauduttava. Futuurisopimuksella sähköä saisi ostaa hintaan 29 euroa, joten energiayhtiö voittaisi yhden euron/MWh. Riski hinnannousun suhteen poistettu, mutta myöskään hinnan laskusta se ei hyötyisi, koska se on sopinut Korkeamman hinnan jo etukäteen.
Sovitaan että hinta pomppaa markkinalla 10€, eli olisi nyt 40€. Tästä tulisi takkiin energiayhtiölle 10€ per MWh ilman suojauksia.
Toinen vaihtoehto on suojautua optiosopimuksella. Tällä energiayhtiö voi varmistaa itselleen oikeuden ostaa sähköä hintaan 30€ (1€ preemio). Sen ei ole kuitenkaan pakko ostaa sähköä tuohon hintaan. Spot-hinnan laskiessa sähköä voidaan ostaa halvemmalla. Jos sähkön hinta laskee 22 euroon, voitto olisi 7 euroa (myyntihinta 30€ ja preemio 1€). Jos hinta nousisi 50 euroon, voitto olisi 19€ (20 euroa miinus preemio 1€). Tuottoa tulee sähkön hinnan muuttuessa kumpaan suuntaan tahansa. Jos energian hinta ei muutu, hävitään preemiot, joka jäisi vakuutuksen omaisesti kuluksi.
25 tykkäystä
Ihan tarkalleen linkki on Investors | Uniper
Vielä ei rapsaa ole:
EDIT: nyt se sinne tupsahti. Mieletön tulos 
Ja velkojakin lyhennetty liki 600 milj.€
25 tykkäystä
Pressistä poimittuna:
Uniper CFO Tiina Tuomela said: “Like last year, the first three months of 2021 have
given us a strong start. The Global Commodities segment’s exceptionally good
performance and our assumptions for the rest of the financial year enable us to
increase our forecast for adjusted EBIT and adjusted net income. Alongside good
business management, it’s also equally important to me to make systematic progress in
reporting transparently on the opportunities and risks that climate change creates for
Uniper’s business. This plays an important role in helping analysts, investors, and other
stakeholders accurately assess Uniper’s potential in a low-carbon world.”
9 tykkäystä
Ohessa minun hätäinen kommentti Uniperin Q1-tuloksesta:
30 tykkäystä
Voisiko @Juha_Kinnunen kommentoida jossakin sopivassa yhteydessään näkemystään siitä, kuinka mahdollinen inflaatio vaikuttaa tai vaikuttaako se Fortumiin/Uniperiin.
Näin mutuilisin, ainakin fossiilisten polttoaineiden hinnan nousevan ja puun toki myös. Veteen ja tuuleen ei toki vaikutusta ole. 
Myyntipuolesta olet usein avannutkin, Fortumin suojautuneen vahvasti sähkön hinnan laskulta joka syö myös hyötyjä noususta. Onko nämä suojaukset ulotettu myös “ostopuolelle” polttoaineisiin?
Sähkön hintaa ovat tainneet pääsääntöisesti ajaa muut tekijät kuin inflaatio. Mietin vain, onko tässä nähtävissä osaltaan uhka siitä, että polttoaineiden hinnat nousevat mutta sähkönhinta pysyy paikallaan/nousee vähemmän. Toki kuvittelisi esim. teollisuuden korkeiden käyttöasteiden ja korkeasuhdanteen muutenkin ajavan myös sähkön kulutusta ylöspäin. Kiitos mahdollisesta vastauksesta.
10 tykkäystä
Tämä on hyvä kysymys myös toimitusjohtajan haastatteluun! Otatko muistiin @Verneri_Pulkkinen? Tarkentavan kysymyksen saat vielä tuosta alta:
Katsotaan mitä itse asiantuntija vastaa, mutta ohessa minun yleisluonteista kommentointia. Eli tämä riippuu suojausmenetelmästä. Oletan että Uniperin puolella on suojattu myös polttoaineet, koska siellä tuotantoportfolio on erilainen ja noiden merkitys suurempi. Yleensäkin kun myyntihinnat on käytännössä lukittu, niin kyllä se toinenkin puoli pitäisi varmistaa, jotta voi varsinaisesti puhua suojauksesta ja lukita tuottoja. Ja kun vielä huomioidaan, että Uniper mm. kaasumarkkinat kuuluu Uniperin ydinliiketoimintaan (Global Commodities), niin eiköhän siellä ole homma hallussa.
Fortumin kohdalla tämä on ehkä hieman erilainen kysymys, koska Pohjoismaissa sähkön tuotanto valtaosin vesivoimaa ja ydinvoimaa, joissa polttoaineiden rooli on aika pieni.
Sähkön hintaa ajaa pitkälti kysynnän ja tarjonnan tasapaino kullakin hetkellä. Kysynnässä tietysti tulee mukaan tuo teollisuus ja tarjonnassa kriittisin tekijä on yleensä vesivarannot. Toki teollisuudella on paljon myös omaa sähköntuotantoa, omistuksia tai sitten erilaisia kiinteähintaisia sopimuksia. Hinta nousee kulutuksen mukana kuten olettaa saattaa, mutta rajahinnan määrää se tuotantomuoto, joka kulloinkin on “kalleinta kannattavaa” sähkön tuotantoa. Niin kauan kun sähköä ei voida isossa mittakaavassa varastoida, hinta määräytyy lähtökohtaisesti korkeimpien tuotantokustannuksien mukaan. Sähkön hinnan “herkkyys” polttoainekustannuksille riippuu paljon sitten kysyntäkäyrästä ja siitä, mihin tuotantomuotoon tuo rajahinta osuu. Jos esimerkiksi kaasua käynnistellään, niin kyllä siihen hinnoitellaan silloiset raaka-ainekustannukset sekä päästöoikeuksien hinta - koska muuten sitä turbiinia ei kannattaisi ajaa ylös. Tämä nyt on hieman yksinkertaistettu. ***
Pohjoismaissahan on paljon erittäin vesivoimaa ja ydinvoimaa, joissa molemmissa polttoaineiden merkitys on rajallinen. Vesivoimahan on muuttuvilta kustannuksiltaan lähes ilmaista, ja ydinvoimassakin polttoaineen kustannus on vain noin 15 % - tai ainakin oli aiemmin, lähteenä Energiateollisuuden Ydinvoimaesite 2020. Mutta näiden rakentaminen on sitten kaikkea muuta kuin ilmaista, joten ne kustannukset menee pääomapuolelle. Sen jälkeen on yhteistuotantoa (CHP) ja sitten alkaa olla kallista.
Tuossa alla nyt on vanha ja ruma kuvaaja, mutta siitä ehkä ymmärtää, mistä puhutaan. Lähteestä en mene takuuseen, mutta tutulta näyttää ja googlesta löytyi ensimmäisien joukossa.
(lähde: https://core.ac.uk/download/pdf/196555722.pdf)
Tuonti (ja teoriassa vienti) sekoittaa kuvaa ja uusiutuvien rooli on kasvanut alla olevasta, mutta silti tämä käyrä on aika jyrkkä. Tämä on samalla myös syy siihen, että sähkön hinnassa on niin suuri kausivaihtelu: kun mennään lähelle tehoreservejä, niin hinta nousee eri tasolle kuin “pohjakuormalla”. Lisäksi tosiaan päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet merkittävästi, ja tuon dynamiikan kautta ne nostavat lisää tuon “loppupään” kustannustasoa. Tämänkin takia on mukavaa, jos on säätövoimanakin toimivaa vesivoimaa olemassa.
Joka tapauksessa dynamiikka on sellainen, ettei polttoainekulut todennäköisesti pääse Fortumia yllättämään, vaikka uraanissa onkin härkämarkkina onkin käynnissä. Alkupäässä polttoaineiden merkitys on aika pieni, ja loppupäässä ne hinnoitellaan ja tasot on muutenkin korkeat. Lisäksi luulisin, että tuolla on varastoja ja vaikutukset tulevat viiveellä. Kun näitä suojauksia konservatiivisesti tehdään, niin voi hyvin olla, että samalla on lukittu myös polttoaineiden hankintahinnat esimerkiksi pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla. Toisaalta nämä voi tosiaan suojata eri tavoin, kuten tuossa yllä oli @NEA kirjoitellut. Käsittääkseni Euroopassa lähdetään monesti liikkeelle raaka-aineiden kautta lukiten tietyt kustannukset ja tämän jälkeen tietty katetasotuotannolle.
Taisin saada tällä vastauksella vain kaikki entistä enemmän sekaisin sähkön hinnan muodostumisesta. Mutta suunnilleen näin se Pohjoismaissa menee, Euroopassa sitten yksinkertaistaen yleensä hiili/kaasu-tuotantokustannus + päästöoikeuden hinta + kate. Samantapainen dynamiikka, mutta tuotantomuodot on hyvin erilaisia. Paljon uusiutuvaa, mutta toisaalta myös hiiltä edelleen, kun ydinvoimaa ajettu alas ja esimerkiksi vesivoimaa rajallisesti. Sitten välillä on taas niitä päiviä, kun sähköä tulee uusiutuvista yli tarpeiden ja sähkön hintakin voi käydä negatiivisena. Isojen liikkeiden markkinaa siis, kun ei tosiaan vielä ole ison mittakaavan varastointimahdollisuutta.
Toivottavasti tästä nyt otti joku selvää. Kaikesta vastuusta paetaan 
*** Tämäkin on oikeasti vielä monimutkaisempi yhtälö, koska on myös erilaisia kapasiteettimaksuja ja reserviä, jossa maksetaan ylösajosta erikseen tiettyjä korvauksia. Eri maissa on erilaisia järjestelmiä, joilla on tarkoitus varmistaa, että valot pysyy päällä myös poikkeustilanteissa. Mutta vaikka olen alaa aikoinaan opiskellutkin, niin en minä näistä ole näinä päivinä tarkkaan perillä. Tiedän kuitenkin, ettei sähkö vaan tule töpselistä 
39 tykkäystä
Energiayhtiön (kuten Fortum) liketoiminta altistuu eri hyödykkeiden hintojen ja saatavuuden vaihteluille. Suurimmalta osin riskit liittyy sähkön hintaan ja volyymiin, sekä päästölupien ja polttoaineiden hintaan (ja saatavuuteen). Näitä varten tehdään erilaisia herkkyysanalyysejä.
Sähkön hinta- ja volyymiriskit aiheuttaa sääolosuhteet, tuotanto- ja siirtokeskeytykset, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat ja tietysti sähkön kysyntä. Näiltä suojaudutaan sähköjohdannaissopimuksilla. Venäjä on hieman omanlaisensa “riskialue”. Siellä rajoitukset öljy- ja kaasuteollisuudessa OPEC+ takia on aiheuttanut riskiä, koska tehtaita ajettu alas ja huomattavasti vähentänyt öljyntuotantoa, mistä aiheutunut alhaisempi sähkönkulutus. En muista oliko tästä mainittu tuloksen ohella viimeksi? Venäjällä käytetään kahdenvälisiä kiinteitä sopimuksia, mutta silti sielläkin iso osa sähkön myynnistä altistuu riskille.
Uniperilla on pitkäaikaisia kaasuntoimitussopimuksia. Uniper altistuu riskille muuttuvien ehtojen vuoksi (sopimuksissa on erilaisia muutosmahdollisuuksia). Näitä vastaan koitetaan “suojautua” neuvotteluilla.
Päästöriskit koskee osaa Fortumin tuotannosta, koska koko tuotanto ei kuulu päästökauppajärjestelmiin, esim Venäjällä ei ole käytössä mitään järjestelmää päästöille tai muille ympäristöhyödykkeille. Tästähän on ollut puhe, että Venäjällekin tulisi jotakin tällaista, mutta mitä ja milloin?
Päästöoikeuksien hintaan suurimpia vaikuttavia tekijöitä on poliitiikka ja tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä. Näiden hinta- ja volyymiriskiä vastaan Fortum suojautuu CO2-johdannaisilla ja ympäristösertifikaateilla.
Polttoaineen hintariskiin suojaudutaan myös, tähän käytetään kiinteähintaisia ostosopimuksia ja johdannaissopimuksia. Fortumin merkittävimmät polttoaineethan on maakaasu, uraani, hiili (vähentynyt) ja biopolttoaineet. Näille suurin riski on hinnan muutokset ja saatavuus tai oikeastaan kysynnän ja tarjonnan balanssi. Esim. biopolttoaineiden saatavuus voi olla toimittajista kiinni ja vaihtelee. Venäjältä tulevat polttoaineet taas on sanktioiden kynsissä, mutta esim. maakaasun hinta on Venäjällä säännelty, joten hintariski on rajattua. Toimittajien kanssa solmitaan pitkäaikaisia sopimuksia saatavuuden varmistamiseksi.
Fortumilla (Generation) ja Uniperilla on erilliset suojausstrategiat (ainakin tähän saakka ollut).
17 tykkäystä
6 tykkäystä
Ennusteet päivittyneet.
3 tykkäystä
Päivitin tuon mukaisesti seurantataulukkoni.
Ennusteeni on että Fortum lyö tauluun paremmat luvut kuin konsensus näyttää. Ja kurssi laskee pari prossaa tulosjulkaisun jälkeen.
13 tykkäystä
Yllätyin, että Fortum on mukana tulevassa sähköautojen akkujen kierrätyksessä, yrityksestä on näköjään moneksi ja ei näytä nukkuvan, vaan on valppaana uusissa tulevaisuuden liiketoiminnoissa…
7 tykkäystä
Jep näin on. Tämä ei tosin ole uusi uutinen Fortumia seuranneille. Hyviä virityksiä on vähän joka oksalla ja ihan oikeata tekemisen meininkiä vihreän energian puolesta.
Niitä tosin ei elokapinalaiset huomioi lainkaan kun sotkevat ikkunoita ja mustamaalaavat yhtiötä.
Mutta Rauramo sanoi:
Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.
Luukkaan evankeliumi 23:34
30 tykkäystä
Minulle tuli hyvä mieli Fortumin omistajana, kun sain ostaa Tokmannilta uusiutuvasti valmistettua Fortumin Wastesolutionsin Jämsänkoskella valmistettua moottorisahaöljyä😀 Oli mieluisa yllätys missä kaikessa yhtiö tosiaan on mukana, kunhan ei nyt toki vain liikaa rönsyilisi…
14 tykkäystä
Tämä jäteöljyistä voiteluöljyihin-liiketoiminta myytiin viime vuoden lopussa. Oli siis jo Ekokemin peruja olevaa touhua.
Näiltä osin ei rönsyile vaan paukkuja laitetaan akkujen ympärille. Sinänsä Waste Solutions, eli entinen Ekokem on kyllä hieman erikoinen peliliike Fortumilta.
6 tykkäystä
Ja täältähän se löytyy:
9 tykkäystä
Vähän särähti korvaan se, että sähköfutuurit olisivat laskeneet vuoden vaihteen jälkeen. Kuvassa ensi ja seuraavan vuoden futskat.
7 tykkäystä
Fortum ja Uniper etenevät yhteisten strategisten tiimien muodostamisessa
FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 10.5.2021
Fortum ja Uniper ovat saaneet valmiiksi ensimmäisen suunnitteluvaiheen yhteisten strategisten tiimien muodostamisessa. Yhteisiä tiimejä suunnitellaan vesivoiman ja fyysisen sähkökaupan optimointiin Pohjoismaissa, tuuli- ja aurinkovoiman kehittämiseen sekä vetyliiketoimintaan. Suunnitelman mukaan Fortum johtaisi tulevaisuudessa molempien yhtiöiden pohjoismaisia vesivoimatoimintoja ja vastaavasti Uniper johtaisi molempien yhtiöiden tuuli- ja aurinkovoiman ja vetyliiketoiminnan kehittämistä.
Fortum ja Uniper kertoivat joulukuussa 2020 kolmesta strategisesta yhteistyöalueesta, joilla haetaan tehokkuutta konsernin strategian toteuttamiseen. Tavoitteena on luoda lisää arvoa molempien yhtiöiden pohjoismaisissa vesivoimatoiminnoissa ja hyödyntää paremmin kasvumahdollisuudet tuuli- ja aurinkovoimassa ja vetyliiketoiminnassa. Suunnitelluissa ”One team” -mallissa yksi yhtiö ottaa vetovastuun valitulla liiketoiminta-alueella.
Alkuvuoden aikana yhteistyötiimit ovat valmistelleet alustavat suunnitelmat toimintamalleille, joita seuraavaksi kehitetään edelleen lopullista arviointia varten. Suunnitellun strategisen yhteistyön toteutuminen kaikilla kolmella alueella edellyttää Fortumin ja Uniperin hallintoelimien lopullista hyväksyntää sekä neuvotteluja molempien yritysten henkilöstön edustajien kanssa. Keskustelut henkilöstön edustajien kanssa on jo aloitettu.
Vesivoiman ja fyysisen sähkökaupan optimointi
Vesivoiman ja fyysisen sähkökaupan optimointia koskevan suunnitelman mukaan Fortum vastaisi tulevaisuudessa myös Uniperin vesivoiman käytöstä ja operoinnista Ruotsissa sekä Uniperin fyysisen sähkön kaupasta ja optimoinnista Pohjoismaissa. Tämä ehdotus vaikuttaisi ensisijaisesti noin 180:een Uniperin työntekijään Ruotsissa. Suunnitelman mukaan toiminta kaikilla yhteiseen pohjoismaiseen vesivoimaportfolioon kuuluvilla Fortumin ja Uniperin toimipaikoilla jatkuisi, eikä suunnitelmaan sisälly henkilöstövähennyksiä. Uniperin vesivoimaomaisuuden omistus säilyisi Uniperilla. Uusi toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2022 alussa edellyttäen, että se on saanut vaaditut sisäiset hyväksynnät.
Tehdyn arvion mukaan tiimien yhdistäminen ja parhaiden käytäntöjen, työkalujen ja prosessien hyödyntäminen tehostaisi digitaalisten ratkaisujen ja turvallisuuden kehittämistä. Fortum ja Uniper uskovat, että uusi toimintamalli loisi kummallekin yhtiölle enemmän arvoa kuin se, että yhtiöt jatkaisivat kahden erillisen portfolion optimointia.
Yhteisistä vesivoiman ja fyysisen sähkökaupan toiminnoista vastaisi Fortumin Generation-divisioonan johtaja Simon-Erik Ollus . Kyseiset liiketoiminnat työllistävät noin 400 henkilöä Ruotsissa ja Suomessa.
Tuuli- ja aurinkovoiman kehittäminen
Fortum ja Uniper suunnittelevat yhteisen tiimin perustamista maatuuli- ja aurinkovoimatoimintoihin Euroopassa. Aluksi tarkoitus on keskittyä Euroopan houkuttelevimpiin markkinoihin alkaen nykyisiltä liiketoiminnan ydinalueilta. Kuten joulukuussa 2020 kerrottiin, Fortumin ja Uniperin yhteisenä tavoitteena on rakentaa 1,5-2 gigawattia uutta kapasiteettia vuoteen 2025 mennessä pääasiassa Euroopassa.
Suunnitelman mukaan Uniper johtaisi yhteistä Euroopan maatuuli- ja aurinkovoiman kehittämiseen tähtäävää liiketoimintatiimiä. Tavoitteena on yhdistää yhtiöiden osaamiset tuuli- ja aurinkovoiman kehittämisessä, omaisuuden ja toiminnan hallinnassa, liiketoiminnan laajentamisessa ja kaupallistamissa sekä hyödyntää täysimääräisesti Fortumin ja Uniperin kokemus eri markkinoilta maantieteellisesti. Huomattava liiketoiminnan kasvu pyritään mahdollistamaan hyödyntämällä ”rakenna-käytä-myy” -liiketoimintamallia (Build, Operate, Transfer eli ns. BOT-malli) sekä tekemällä valikoivasti investointeja omaan taseeseen.
Fortumin ja Uniperin yhteisten tuuli- ja aurinkovoimatoimintojen kehittämisestä vastaisi Uniperin toimitusjohtaja Klaus-Dieter Maubach .
Vetyliiketoiminta
Uniper on edelläkävijä vetyteollisuuden ratkaisujen kehittäjänä ja mukana koko vedyn arvoketjussa. Tämä yhdistettynä Fortumin vahvaan läsnäoloon Pohjoismaissa tarjoaa molemmille yrityksille mahdollisuuden johtavaan asemaan tulevaisuuden vetymarkkinoilla. Suunnitelman mukaan Uniper johtaisi yhteistä tiimiä, joka yhdistää yhtiöiden toisiaan täydentävät tekniset ja kaupalliset osaamiset. Tämä toimintamalli mahdollistaisi yhteisen projektisalkun kehittämisen.
Suunnitelmien mukaan yhtiöiden yhteistä vetyliiketoimintaa rakennettaisiin Uniperin edelläkävijyyden pohjalta Uniperin operatiivisen johtajan (Chief Operating Officer) David Brysonin johdolla.
Yhteistyöstä hyötyjä molemmille yhtiöille
Fortum ja Uniper kertoivat joulukuussa 2020, että yhtiöt ovat kartoittaneet yhteistyömahdollisuuksia ja niistä saavutettavia hyötyjä. Positiivisen kassavaikutuksen arvioidaan nousevan konsernitasolla noin 100 miljoonaan euroon vuodessa. Tästä yli 50 miljoonaa euroa vuodessa arvioidaan saavutettavan vuoden 2023 loppuun mennessä ja täysimääräiset, vuositasolla noin 100 miljoonan euron hyödyt vuonna 2025. Arvioidut yhteistyöhyödyt koostuvat monenlaisista liiketoiminta-aloitteista, joista yhteinen vesivoiman ja fyysisen sähkökaupan optimointi on arvoitu yhdeksi tärkeimmistä pitkäaikaisten hyötyjen lähteistä. Kokonaisuutena yhteistyöhyötyjen saavuttaminen on edennyt suunnitellusti vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä.
Fortum Oyj
Viestintä
Lisätietoja:
Fortumin mediapuhelin, +358 40 198 2843
Vastuuvapauslauseke
Päätöksiä konkreettisista toimenpiteistä tässä selostetuissa asioissa ei ole tehty, sillä Fortumin ja Uniperin tulee valmistella ja arvioida niitä edelleen. Fortum ja Uniper tulevat tekemään lopulliset päätökset kumpikin erikseen, ottaen huomioon kummankin yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien paras etu. Kaikkeen Fortumin ja Uniperin väliseen liiketoimintayhteistyöhön sovelletaan markkinaehtoisuusperiaatetta. Fortumin joulukuussa 2020 julkaisema päivitetty strategia perustuu Fortumin ja Uniperin osaltaan tekemään itsenäiseen arvioon. Fortum ja Uniper ovat kumpikin sitoutuneet konsernistrategiaan kyseisen yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien parhaiden etujen mukaisesti.
26 tykkäystä
Maltilliset tavoitteet. Katsellaan niitä henkilövähennyksiä sitten kun pöly laskeutuu.
3 tykkäystä
Olisikohan ollut syytä ensin ostaa Uniperin vähemmistöosakkaat ulos ennen tiiviimpää yhteistyötä. Voi olla edessä pitkiä oikeusjuttuja, jos joku kokee, että Fortum hyötyy tiiviistä yhteistyöstä enemmän, kuin Uniper.
2 tykkäystä