Tämän kyllä saan kiinni, mutta selkeesti yhtiöissä on eroja. Valtaosa suurista defenssiivisistä (vakavaraisissa) yhtiöissä pudostus 0.5-1.5% korvilla. Olisiko Fortumin velkaisuudella tekemistä? Mikä olikaan Fortumin omapääoma tällä hetkellä suhteessa velkoihin?
Aivan, yhtiöiden velkaisuusaste on etu, mutta sen vähyyskään ei suinkaan ole mikään este kun instanssien(=rahastojen) HFT-päivärobokaupan “pyörä lähtee pyörimään”, näissä ostovoimaltaan varsin köyhissä periferiapörsseissä varsinkin turvasatamat ovat yleensä silloin sangen vähissä…
Yksityissijoittajain kannattaneekin näissä hektisissä muistaa, jotta nykypäivinä flash-kaupan lyhyeksimyyntiagendan(=rahastomyyntien reunalla iilimadot iskevät kylkeen välittömästi kiinni) myötä notkat kun voivat olla syviä, mutta entisaikojen mittapuun mukaan silti “varsin lyhyitä”…
Kuinkahan monta tonnia pattereita pitää Saksassa kierrättää, jotta nuo Uniperin tappiot on kuitattu?
Fortum ei luovu Saksan valloittamisesta
Vaihtuipa loppuhuutarissa paljon osakkeita, lähes 2 prosenttia osakekannasta. Ostikohan Solidium Kemira-rahoilla jonkin jenkkirahaston osakkeita?
Ja Herr Putler ei anna Fortumin luopua Venäjän länsimaisesti huolto-ositetun(=sanan varsinaisessa merkityksessä) energiavarmuuden “takuumiehen” vakanssista, ainakaan aivan heti, tuosta vaan…?
- Keskitymme nyt siihen, että laitokset toimivat luotettavasti…
Uhkanahan on tietysti se, jotta noista alunperinkin tuhoon tuomituista Venäjän investoinneista tulee pelkkä riippakivi sekä rahareikä…
(=ruplalla ei ole relevanttia arvoa Venäjän ulkopuolella, nyt eikä lähitulevaisuudessa)
Ei valtion tarvitse niitä ostaa, kun suunnatulla osakeannilla saa ilmaiseksikin…
Ei ne nyt sentään ilmaisia olleet, kyllä Fortum maksoi valtiolle että valtio osakkeet otti vastaan.
Tulee ihan Kummelin sketsi mieleen tuosta skenaariosta.
Kuski: “Älä ny vaa **** väitä että sä oot ilmaseks antanu liimata auton tarroja täyteen.” Kartturi: “E, kyllä mä niistä maksoin.”
Lainaa olisi ymmärtääkseni kotimaiselta vakuutusyhtiöltä saanut edullisemmin ehdoin.
Tulisiko kumppanin ansiosta laatutavaraa ulos?
Fortum, Rolls-Royce Team Up on Small Modular Reactors in Finland, Sweden | MarketScreener
Olisiko tiivistelmää, sillä itsellä ei ole tuollaista tiliä enkä yhden artikkelin takia viitsisi luoda?
Fortumin sivuilta löytyy onneksi ihan avoinkin uutinen. Ei mitään ihmeellistä, jatkoa EDF:n ja Helenin kanssa jo sovituille yhteistyösopimuksille ydinvoimaselvityksiin liittyen.
Fortum pääsee pois roskakorista. Alla oleva kuvaus liittyy bondeihin, mutta pätee myös osakkeisiin.
“An investment grade is a rating that signifies a municipal or corporate bond presents a relatively low risk of default. Bond ratingfirms like Standard & Poor’s and Moody’s use different designations, consisting of the upper- and lower-case letters “A” and “B,” to identify a bond’s credit quality rating.
“AAA” and “AA” (high credit quality) and “A” and “BBB” (medium credit quality) are considered investment grade. Credit ratings for bonds below these designations (“BB,” “B,” “CCC,” etc.) are considered low credit quality, and are commonly referred to as “junk bonds”."
Tämä siis täysin esikäsittelylaitos ja se tehdään turvatakseen Suomen suurin asiakkuus (Valmet Automotive). Tuolla 3000 tonnin käsittelykapasiteetilla ei montaa muuta asiakkuutta otetakaan.
Koko akkukierrätys tuntuu olevan osa rönsyjä, joista Fortum haluaisi eroon. Kun vahvasti strategiana on vihreä energia niin luulisi kohta alkavan myynnit.
Fortumin BBB-luottoluokitus säilyi ennallaan, mutta Fitch muutti näkymät negatiivisesta vakaaksi. Alla on Juhan kommentit siitä.
Totta, saati sitten koko Euroopan:
- Fortum Battery Recycling tutkii myös muita laajentumismahdollisuuksia muilla Euroopan alueilla. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä kerrottu yksityiskohtia…
Jotain “kasvuliiketoimintaahan” sitä pitää tuon ikuiseksi riippakiveksi nolla-arvostuksineen muodostuneen Novostoliiton, eikun siis Venäjän toimintojen tilalle kuitenkin kehittää…?
Tässä parissa minuutissa luettavassa jutussa puhutaan Fortumin ja Outokummun suunnitelmista rakentaa pienydinvoimala Tornioon. Ei maksumuuria.
Sekä Outokumpu että Fortum ovat tärkeässä roolissa Suomen energiatehokkuuden, päästövähennysten ja kilpailukyvyn varmistamisessa. Yksi mahdollinen vaihtoehto pienydinvoimalan sijaintipaikaksi on Outokummun tehtaiden lähialueet Torniossa.
Looginen paikka kun se tehdas on Suomen suurin sähkönkuluttaja. Ylijäämät voi sitten myydä sopuhintaan joen länsipuolelle Siellä olisi myös Luulajassa toinen tehdas, joka varmaan syö kivan siivun Ruotsin sähkötuotannosta.
Kyllä, senpä takia sitä pahaenteisesti nimettyä Hanhikivi 1:stäkin sinneppäin(=Pyhäjoelle) oltiin pykäämässä…
Onneksi se projekti satiin ajoissa torpattua, siis alkuperäisen toimittajan kanssa ainakin(=laitoksen paikalle on kyllä valmisteltu jo voimalan infrastruktuuria), sillä yksikin riippuvaisuussuhde ja ohuinkin napanuora Venäjään on liikaa, kuten ns. “nykyhistoria” on meille kaikille hyvin vastaansanomattomasti osoittanut.
Heikoltahan tosin hankkeen jatko, muodossa tahi toisessa, kyllä näyttää:
Varsinkin nyt kun tuo pienydinvoimala-agenda alkaa päätään viimein relevantisti Suomessa nostamaan…
Sivuhuomautuksena ja aasinsiltana tuohon Rosatomin tytäryhtiö RAOS Project Oy:n toimitussopimuksen purkuun, niin, jos Fortumin Venäjän toimintoja pystyisivät novot itse huoltamaan ja menestyksekkäästi varaosittamaan niin voimalaitokset olisivat kostoksi “kansallistettu” jo aikoja sitten, nythän Herr Putler ei voi antaa mahtikäskyä juurikin kyseisestä syystä eli nuo ns. “ruplavoimalat” jäävät hyvinkin pitkälti myymättä tahi kansallistamatta, riippakiviksi puolin ja toisin, jos ilmaisu sallitaan, toistaiseksi ainakin…
Hankehan on kuopattu “tovereiden kanssa”.
Kaikki merkit kyllä vahvasti viittaavat siihen, että “saitille” tulee uusia voimaloita, joko SMR tai sitten 1-2 isoa. Fennovoiman osakekannassa tapahtunut muutos viime vuonna oli merkittävä (länsimainen omistus nyt muistaakseni 98%, ennen tätä noin 66%). Siinä suhteessa tuo linkittämäsi uutinen keväältä 2022 on vanhaa tietoa. Laitostoimittajan kanssa pitää riidellä vielä X vuotta, mikä varmasti hidastaa alussa projektien toteutusta (ellei päästä eriyttämään infraan liittyvät kysymykset ja projektin kaatumiseen liittyvät kysymykset välimiesmenettelyssä / markkinaoikeudessa).
Analogia on 1:1 tuon Outokummun Tornion tehtaan kanssa. Raahessa kun on 20km päässä Pyhäjoen “saitilta” tehdas nimeltä SSAB. SSAB:lla on näitä kaiken maailman valokaariuunihankkeita ym, joiden energiakysymykset (sähkö) pitäisi ratkoa. Pyhäjoen saitilta näkee muuten suoraan SSAB tehtaalle. Pyhäjoella oli tilaa 2 isolle voimalaitokselle. Sama tila riittää useammalle SMR:lle.
Maailmassa on geologisesti tutkittuja ja seismisesti sopivaksi arvioituja vastaavia saitteja “kourallinen”, jos sitäkään. Pohjatöiden ja infran osalta valmiiksi rakennettuja saitteja kyseistä kourallistakin vähemmän. Sitella on käynyt mm. FOrtumin väkeä syksyllä, porukkaa E-Koreasta jne. Tuulimyllyille tuota paikkaa tuskin uhrataan
Niinpäs, sellaista uhrilahjaa tuskin tullaan antamaan, tuon X-vuotisen riitelyrepertuaarin jälkeen varsinkaan…
Kuten ketjussa on aiemmin jo mainittukin niin vähän erillaista(=luotettavampaa) voimaa on nyt takana kuin ennenvanhaan:
-
The two energy companies signed a memorandum of understanding to jointly in Finland and in
Sweden. -
“Fortum is happy to start a collaboration with Rolls-Royce SMR which is one of the forerunners in the small modular reactor industry. We are especially interested in learning more about Rolls-Royce SMR’s delivery model considering Rolls-Royce’s historical industrial experience.”
…This agreement is part of Fortum’s newbuild feasibility study exploring the prerequisites for new nuclear in Finland and Sweden…