Jutussa noi hinnat ovat alvillisia. Lähinnä nyt huomiona kun jotain yritystä kerran siteerataan.
1 tykkäys
Sivuhuomiona, olen ollut kohta 2 vuotta pörssisähkössä. Sitä ennen oli 3v kiinteä hintaan 5,25s/kWh. Muutoksen jälkeen olen pitänyt kirjanpitoa ja viimeisen 12kk liukuva keskiarvo (sis alv.) on tällä hetkellä 6,47s/kWh. Maksamani sähkö on siis kallistunut n. 23,2% vuodesta 2023. En ole ripottelemassa tuhkaa päälleni. Voin elää vielä aivan samaa elämää hinnan ollessa 8,68s/kWh 10 vuoden kuluttua, eli hinta olisi noussut n. 34% nykyisestä keskiarvosta. Inflaatio syö tuosta ainakin puolet, tai mahdollisesti jopa enemmän.
Prosentteina kuulostaa älyttömän suurelta, mutta viime kädessä se on kokonaismenoissani merkityksetön. Toki on huomioitava, että sähkön hinta näkyy läpi koko yhteiskunnan inflatorisena vaikutuksena tuotteiden ja palveluiden kaikissa vaiheissa.
22 tykkäystä
”Fortum miljardisatsaa Ruotsissa”
Toki siellä mm. kaavaillaan uusia pumppuvoimaloita, tehostetaan vesivoimaloita ja nykyisiä ydinvoimaloita odottaa aikanaan remontit. Mutta uuden ydinvoiman rakentamisen ehtona teollisuuden sähkönkulutuksen kasvu ja valtiontuet.
12 tykkäystä
On ehkä reilua laittaa tännekin tämä info.
Ostin/myin juuri äsken (Osa 7) - Osakkeet - Osakesijoittaminen
Kiitos kaikille tykkäyksistä. Mopon pärinä lakkaa nyt.
Kiitos paljon kehuista. Lämmittävät kovasti mieltä. Aion jatkaa seurantaa, mutta taidan lopettaa kirjoittelut.
Omat indikaattorit sojottavat kaikki alaspäin parille seuraavalle vuodelle. Pitkän ajan indikaattorit toki sitten aivan muuta. Voi olla että seuraavan pandemian aikaan palaan taas omistajaksi. Kamelin selän katkaisi tuo Fortumin sivuilta S&P:n luottokelpoisuusanalyysistä löytyvä data. Pidän tuota luotettavimpana lähteenä, jossa ei paina se, että kuka maksaa kenellekin tuotetusta aineistosta.
80 tykkäystä
Sopiiko kysyä miksi juuri nyt? Ja jatkatko osakkeen seurantaa? Papan analyysit ovat olleet oikein erinomaisia, kiitos niistä. 
Noilla tuotoilla päivittää mukavasti mopon sähköversioon. Loppuu pärinä.
19 tykkäystä
Fortumin kurssi on hilautunut hiljallee ylös, ei taida markkinat ihan uskoa jokseenkin dramaattiseen S&P:n ennustamaan osingon laskuun (0,55 €/osake parina tulevana vuotena).
4 tykkäystä
Plus valtiolla on lompakko tyhjä, niin “kehoittavat” avokätisiin osinkoihin 
Ulkomailla ei ehkä tuollaista edes voisi kuvitella.
14 tykkäystä
Anders Oldenburgin blogissa yhtenä aiheena on tällä kertaa Fortum.
“Tätä kirjoittaessani Fortumin markkina-arvo on 13,6 miljardia ja nettovelkaa sillä on osingonjaon jälkeen 1,3 miljardia, joten bruttoarvo on 14,9 miljardia. Pelkän vesivoiman arvo on siis suurempi kuin Fortumin bruttoarvo, jonka lisäksi yhtiössä on paljon muuta. En tiedä tarkalleen, mikä on vesivoiman osuus Fortumin liiketuloksesta, mutta olettaisin sen olevan korkeintaan 600-700me, siis 55-60% tuloksesta. Loput saa ilmaiseksi.”
https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/vko-23-25-vesivoima-yritysjohto-kesa/
12 tykkäystä
Kiitos kun jaoit linkin. Arvostan Oldenburgin näkemyksiä 
Mutta omasta mielestäni tuo lainauksesi on hieman harhaanjohtava! Oldenburg arvottaa vesivoimaa €/tuotettu MWh, ei tuolla lainatulla tuloksella:
“näkemäni kaupat ovat olleet välillä 700-800e/MWh”
“Fortum tuottaa normaalivuonna Suomessa 6400 GWh ja Ruotsissa 14600 GWh vesivoimaa, eli yhteensä 21000 GWh. Olen aiemmin kertonut näiden arvoksi 15-17 miljardia euroa”
Lähtökohta on siis, että joku maksaisi x euroa tuotantokapasiteetista, koska näin on muutkin maksaneet. Vesivoima on puhdasta, varastoivaa energiaa ja siten erittäin arvokasta, varsinkin kun sitä on rakennettavissa vain rajallinen määrä.
Siinä mielessä on hyvin ymmärrettävää, että joku voisi maksaa vesivoimasta korkeitakin summia.
Mutta jos lasketaan että Fortumin miljardin liikevoitosta ~650 MEUR tulisi vesivoimasta ja tämän arvo olisi 15 miljardia: EV/EBIT=15000 MEUR / 650 MEUR = 23 !
Itse ei tulisi kyllä mieleenkään ostaa liiketomintoja EV/EBIT=23, jollei tulevaisuus vaikuta erityisen lupaavalta. Puhtaalle säätövoimalle voidaan antaa matala tuottovaade, mutta tuollainen arvostus vaatisi kyllä uskoa sähkön kysynnän ja hinnan kasvuun tulevaisuudessa. Jotkut siihen kyllä uskovat, tulevaisuus näyttää miten käy.
3 tykkäystä
@Heikki_Keskivali kyseli provosoivasti 
https://x.com/hkeskiva/status/1930859052990349683?s=46&t=eCwNbKxQznebAfH5Z8q9Jw
Oma käsitykseni on, että Irlannin kovan kasvun takana ovat jättimäiset konesali-investoinnit. Miksi?
- matala yhteisövero
- englannin kieli, EU-jäsenyys, vakaa yhteiskunta
- kylmä ilmasto
- merikaapelit
Samat pätevät pitkälti myös Suomessa ja Ruotsissa.
Vuonna 2023 datakeskukset kuluttivat 21 % Irlannin mitatusta sähköstä.
Tämän vuoksi kirjoitan tästä Fortum-ketjuun. Taitaa olla tilaa kasvulle. Suomessa datakeskusten osuus sähkönkulutuksesta taitaa olla noin 2%. Ja Ruotsissa noin 5%. Onko Heikillä parempaa tietoa?
On kritisoitu, ettei datakeskukset työllistäisi suuria määriä koulutettua työvoimaa eikä nostaisi työn tuottavuutta. Rohkenen olla eri mieltä. Datakeskuksien tekniikan jatkuva päivittaminen edellyttää vähintään tietokoneasentajan pätevyyttä. Tietyt operaatiot tehdään paikanpäällä ja tämäkään ei onnistu peruskoulupohjalta.
9 tykkäystä
Irlannin bkt:sta merkittävä osa on lähinnä kirjanpidollista bkt:ta joka edustaa suuryritysten rahaliikenteen kauttakulkua. On siellä ihan oikeakin talous myös mutta bkt-numerot kannattaa ottaa poikkeuksellien suuren suola-annoksen kanssa.
Ilmiötä on kutsuttu mm. nimellä leprechaun economics:
21 tykkäystä
Tuota en kiistä, mutta Leprechaun economicson vähän vanha virsi. Heikki tietty laittoi provokuvan, mutta onhan tämä Modified GNI myös vaikuttavaa katsottavaa.
Vertailu Suomeen.
https://www.cso.ie/en/releasesandpublications/ep/p-mip/measuringirelandsprogress2023/economy/
Ei Irlantikaan paratiisi ole, mutta kansantulon voimakas kasvu lienee selviö kaikesta huolimatta. Ja syyt listasin jo aiemmin.
Irlannissa datakeskuksien sähköntarve on jo aiheuttanut haasteita sähköverkon vakaudelle. Tämän ketjun (Fortumin) sähkövoimatekniikan ammattilaiset luultavasti tunnistavat haasteet ja Suomessa toivon mukaan osataan ennustaa paremmin kuin Irlannissa 
2 tykkäystä
Irlannissa on ollut pitkään - 19760-1970 -luvuilta asti ensin tehdastuotantoa (esim. Atarin, jopa De Loreaneita yritettiin tehdä tuolla), sitten it-alan helppareita, pääkonttoreita ja nykyisin datakeskuksia.
Monesti euroooppalaisille myydyt - vaikkapa Microsoftin 365 tai Azure palvelut tuloutetaan Irlantiin, joka nostaa huimasti kokonais-BKT:tä. Jos Heikki Keskivälin kaavioon laitetaan pilviteknologian historia, niin se syntyi juuri tuossa hetkessä 2010 (2009 AWS), Microsoftin puolelta ensimmäisenä pohjois-irlannista alettiin tarjota 365-palveluita - silloin lähinnä sähköpostipalveluna.
Uskon kyllä, että kun maahan rakennetaan kehittynyttä infrastruktuuria, niin se säteilee myös talouteen laajemmin osaamisena, uusina yrityksinä eikä maa toimi vain ns. offshore money-henkisenä säilönä. Infrastruktruurin rakentaminen on kuitenkin se kallein ja aikaavievin elementti.
4 tykkäystä