Jutussa noi hinnat ovat alvillisia. Lähinnä nyt huomiona kun jotain yritystä kerran siteerataan.
1 tykkäys
Sivuhuomiona, olen ollut kohta 2 vuotta pörssisähkössä. Sitä ennen oli 3v kiinteä hintaan 5,25s/kWh. Muutoksen jälkeen olen pitänyt kirjanpitoa ja viimeisen 12kk liukuva keskiarvo (sis alv.) on tällä hetkellä 6,47s/kWh. Maksamani sähkö on siis kallistunut n. 23,2% vuodesta 2023. En ole ripottelemassa tuhkaa päälleni. Voin elää vielä aivan samaa elämää hinnan ollessa 8,68s/kWh 10 vuoden kuluttua, eli hinta olisi noussut n. 34% nykyisestä keskiarvosta. Inflaatio syö tuosta ainakin puolet, tai mahdollisesti jopa enemmän.
Prosentteina kuulostaa älyttömän suurelta, mutta viime kädessä se on kokonaismenoissani merkityksetön. Toki on huomioitava, että sähkön hinta näkyy läpi koko yhteiskunnan inflatorisena vaikutuksena tuotteiden ja palveluiden kaikissa vaiheissa.
22 tykkäystä
”Fortum miljardisatsaa Ruotsissa”
Toki siellä mm. kaavaillaan uusia pumppuvoimaloita, tehostetaan vesivoimaloita ja nykyisiä ydinvoimaloita odottaa aikanaan remontit. Mutta uuden ydinvoiman rakentamisen ehtona teollisuuden sähkönkulutuksen kasvu ja valtiontuet.
12 tykkäystä
On ehkä reilua laittaa tännekin tämä info.
Ostin/myin juuri äsken (Osa 7) - Osakkeet - Osakesijoittaminen
Kiitos kaikille tykkäyksistä. Mopon pärinä lakkaa nyt.
Kiitos paljon kehuista. Lämmittävät kovasti mieltä. Aion jatkaa seurantaa, mutta taidan lopettaa kirjoittelut.
Omat indikaattorit sojottavat kaikki alaspäin parille seuraavalle vuodelle. Pitkän ajan indikaattorit toki sitten aivan muuta. Voi olla että seuraavan pandemian aikaan palaan taas omistajaksi. Kamelin selän katkaisi tuo Fortumin sivuilta S&P:n luottokelpoisuusanalyysistä löytyvä data. Pidän tuota luotettavimpana lähteenä, jossa ei paina se, että kuka maksaa kenellekin tuotetusta aineistosta.
85 tykkäystä
Sopiiko kysyä miksi juuri nyt? Ja jatkatko osakkeen seurantaa? Papan analyysit ovat olleet oikein erinomaisia, kiitos niistä. 
Noilla tuotoilla päivittää mukavasti mopon sähköversioon. Loppuu pärinä.
21 tykkäystä
Fortumin kurssi on hilautunut hiljallee ylös, ei taida markkinat ihan uskoa jokseenkin dramaattiseen S&P:n ennustamaan osingon laskuun (0,55 €/osake parina tulevana vuotena).
4 tykkäystä
Plus valtiolla on lompakko tyhjä, niin “kehoittavat” avokätisiin osinkoihin 
Ulkomailla ei ehkä tuollaista edes voisi kuvitella.
14 tykkäystä
Anders Oldenburgin blogissa yhtenä aiheena on tällä kertaa Fortum.
“Tätä kirjoittaessani Fortumin markkina-arvo on 13,6 miljardia ja nettovelkaa sillä on osingonjaon jälkeen 1,3 miljardia, joten bruttoarvo on 14,9 miljardia. Pelkän vesivoiman arvo on siis suurempi kuin Fortumin bruttoarvo, jonka lisäksi yhtiössä on paljon muuta. En tiedä tarkalleen, mikä on vesivoiman osuus Fortumin liiketuloksesta, mutta olettaisin sen olevan korkeintaan 600-700me, siis 55-60% tuloksesta. Loput saa ilmaiseksi.”
https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/vko-23-25-vesivoima-yritysjohto-kesa/
19 tykkäystä
Kiitos kun jaoit linkin. Arvostan Oldenburgin näkemyksiä 
Mutta omasta mielestäni tuo lainauksesi on hieman harhaanjohtava! Oldenburg arvottaa vesivoimaa €/tuotettu MWh, ei tuolla lainatulla tuloksella:
“näkemäni kaupat ovat olleet välillä 700-800e/MWh”
“Fortum tuottaa normaalivuonna Suomessa 6400 GWh ja Ruotsissa 14600 GWh vesivoimaa, eli yhteensä 21000 GWh. Olen aiemmin kertonut näiden arvoksi 15-17 miljardia euroa”
Lähtökohta on siis, että joku maksaisi x euroa tuotantokapasiteetista, koska näin on muutkin maksaneet. Vesivoima on puhdasta, varastoivaa energiaa ja siten erittäin arvokasta, varsinkin kun sitä on rakennettavissa vain rajallinen määrä.
Siinä mielessä on hyvin ymmärrettävää, että joku voisi maksaa vesivoimasta korkeitakin summia.
Mutta jos lasketaan että Fortumin miljardin liikevoitosta ~650 MEUR tulisi vesivoimasta ja tämän arvo olisi 15 miljardia: EV/EBIT=15000 MEUR / 650 MEUR = 23 !
Itse ei tulisi kyllä mieleenkään ostaa liiketomintoja EV/EBIT=23, jollei tulevaisuus vaikuta erityisen lupaavalta. Puhtaalle säätövoimalle voidaan antaa matala tuottovaade, mutta tuollainen arvostus vaatisi kyllä uskoa sähkön kysynnän ja hinnan kasvuun tulevaisuudessa. Jotkut siihen kyllä uskovat, tulevaisuus näyttää miten käy.
7 tykkäystä
Irlannin bkt:sta merkittävä osa on lähinnä kirjanpidollista bkt:ta joka edustaa suuryritysten rahaliikenteen kauttakulkua. On siellä ihan oikeakin talous myös mutta bkt-numerot kannattaa ottaa poikkeuksellien suuren suola-annoksen kanssa.
Ilmiötä on kutsuttu mm. nimellä leprechaun economics:
32 tykkäystä
Irlannissa on ollut pitkään - 19760-1970 -luvuilta asti ensin tehdastuotantoa (esim. Atarin, jopa De Loreaneita yritettiin tehdä tuolla), sitten it-alan helppareita, pääkonttoreita ja nykyisin datakeskuksia.
Monesti euroooppalaisille myydyt - vaikkapa Microsoftin 365 tai Azure palvelut tuloutetaan Irlantiin, joka nostaa huimasti kokonais-BKT:tä. Jos Heikki Keskivälin kaavioon laitetaan pilviteknologian historia, niin se syntyi juuri tuossa hetkessä 2010 (2009 AWS), Microsoftin puolelta ensimmäisenä pohjois-irlannista alettiin tarjota 365-palveluita - silloin lähinnä sähköpostipalveluna.
Uskon kyllä, että kun maahan rakennetaan kehittynyttä infrastruktuuria, niin se säteilee myös talouteen laajemmin osaamisena, uusina yrityksinä eikä maa toimi vain ns. offshore money-henkisenä säilönä. Infrastruktruurin rakentaminen on kuitenkin se kallein ja aikaavievin elementti.
12 tykkäystä
Kiitos @Neon_Hauer , taisit saada kiinni pointtini Kysymys on rakenteellinen. Ehkä tämä hahmottuu tarkastelemalla sähkönkulutusta Suomessa, Ruotsissa ja Irlannissa ilman kotitalouksia.
Samaan aikaan kun Suomessa ja Ruotsissa sähkönkulutus laski vuosina 2010-2024, Irlannissa sähkönkulutus kasvoi. Kyse on osittain energiatehokkuuden paranemisesta, mutta myös teollisuuden vähenemisestä ja sähköntuonnin haasteista vuosina 2022-2023.
Suomen halpa sähkö on luontaisesti (ja veroalennuksin) ohjannut tänne teollisuutta, joka käyttää paljon sähköä. Jos metsäteollisuus hiipuu, antaa tämä tilaa datakeskuksien sähkönkulutukselle. Fortumin kannalta olisi tietysti parempi, että molemmat kasvavat.
Tuottavuuden näkökulmasta en ole lainkaan vakuuttunut, että sähköä on optimaalista käyttää teräs- ja metsäteollisuudessa datakeskuksien sijaan. Irlannin kansantulon kasvu on mielestäni todiste datakeskuksien aikaan saamasta tuottavuuden kasvusta.
Tällä en tarkoita, että teräs- ja metsäteollisuutta pitäisi ajaa Suomessa alas. Itse asiassa terästeollisuudella on juuri nyt tärkeä rooli Euroopan asevarustelussa. Metsäteollisuuden tilanne on hankala. Kyse ei ole pelkästään puun saatavuudesta vaan jalosteiden kysynnästä ja niistä saatavasta katteesta - sekä sähkön hinnasta. Minulla riittää vielä lapsenuskoa siihen, että metsäala saa ratkottua nämä haasteet.
Mitä tämä tarkoittaa Fortumin omistajan kannalta? Sähkön kulutuksen lasku on tullut tiensä päähän. Datakeskuksien sähkönkulutus kääntää sähkön kokonaiskulutuksen Suomessa ja Ruotsissa kasvuun ja sähkön hinnan nousuun.
Toivon, ettei Fortum tee strategista virhettä jättäytymällä pois tuotantokapasiteetin kasvattamisesta. Okei, tämä oli oikeastaan suora vinkki @Heikki_Keskivali. Pääomistajan (valtion) pitäisi ymmärtää, että kasvava ja halpa sähkö on tällä hetkellä maailmassa tärkein tuotannontekijä ja talouskasvun mahdollistaja. Fortumin osinkovirta ei ole lainkaan niin tärkeä. Investointi sähköntuotantoon on investointi tuottavuuden kasvuun.
Sähköä ei voi kuluttaa, ellei sitä ole saatavilla. Datakeskus tarvitsee sähköä. Datakeskus synnyttää ympärilleen uutta liiketoimintaa. On huono strategiaa istua ja odottaa, että joku rakentaa datakeskuksen ellei sille ole sovittu sähkön saatavuutta. Parempi strategia rakentaa sähkön tuotanto ja siirtoverkko, jolla sähkön voi siirtää sopivaan kulutuspaikkaan.
Tulipa pitkä kirjoitus, mutta toivon silti enemmän tämäntyyppistä kirjoittamista tällä foorumilla. Visioita ja niiden älykästä haastamista.
Mutta jaa, eipä nämä juttuni taida monia kiinnostaa. Ehkä jätän kirjoittelun vähemmälle.
33 tykkäystä
Kyllä, Itsekin haluaisin nähdä enemmän sellaista talouskeskustelua, jossa nähdään kokonaisuus eikä vain valiteta sitä, että ‘datakeskus ei tuo mitään’. Toki datakeskuksillakin on eroja - on täysin eri asia jokin Microsoftin datakeskus (josta myydään asiakkaille pilvipalveluja) kuin jonkin sosiaalisen median datavarasto.
Modernit ratkaistut / vaihtoehdot syntyvät vain siellä missä on moderni infrastruktuuri, tämänhän on nähneet kaikki sähköautojen latauspaikkojen rakentamisessa. Sähkö/vety/jne autoilun suurin este on nimenomaan sitä tukevan infran puute.
Datakeskusten lisääntyessä syntyy tätä modernia tietoliikenne ja sähköinfrastruktuuria, joiden olemassaolo paitsi parantaa paikallisten yhteyksiä niin myös houkuttelee muitakin yrityksiä paikalle. Tätä kautta datakeskusten hyödyt on osaksi välillisiä. Infran kunnossapito ja huolto on myös sitä aluetta, joka tehdään paikallisesti.
8 tykkäystä
Kiitos laadukkaasta keskustelusta täällä!
Kommenttisi tuotantokapasiteetista on huomioitu - niin muidenkin toki. Jätän keskeiset firmaa koskevat lausunnot meidän virallisille kanaville, mutta sen verran voi kommentoida, että nimenomaan meidän “ready-to-build renewables / RtB RES” tavoite (alla) pyrkii positioimaan meidät palvelemaan kysyntää kasvattavia asiakkaita, riskit samalla halliten.
Datakeskusliiketoiminnassa erityisen mielenkiintoista on myös erilaisten pelureiden strategiat, koska ne johtavat hyvin erilaisiin toteutuksiin sähkön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Täälläkin mainittu serveritoiminta on hyvin erilaista kuin esimerkiksi kielimallien koulutus (“AI training”) tai niiden käyttäminen (“AI inference”); kuormaprofiilit, mittakaavat ja latenssivaatimukset kaikissa omanlaisiaan.
Yhteiskunnallisissa vaikutuksissa usein myös unohtuu heijastevaikutus datakeskuksia ympäröivään ekosysteemiin. Jos katsoo datakeskuksia kansainvälisesti palvelevia, erikoistuneita yrityksiä, yllättävän moni on lähtöisin Irlannista; nämä yhtiöt siis ovat kasvaneet oman maansa ulkopuolelle sektorin kasvun mukana. Tämä on ollut myös Irlannin etu, kun muut maat ovat alkaneet jalkauttamaan alan investointeja. Kritisoijilta tämä jää miltei säännönmukaisesti aina huomiotta.
35 tykkäystä
Kiitos hyvästä pohdiskelusta. Jotenkin itsestäni tuntuu, että fortumin kohdalla puhutaan liian vähän pitkän aikavälin tuotto odotuksista muutenkin(±10v).
Itsellä on hyvin yksinkertainen strategia(jos sitä siksi voi sanoa) fortumin suhteen: sähkön kysynnän kasvu. Datakeskustem lisäksi jos vetytuotatanto alkaa lyömään läpi(esim. ssab saa vetypelkistyksen suomeen). Sähkön kulutus tulee nousemaan valtavasti.
Itsellä ei kapasiteetti riitä syvempään pohdiskeluun, joten mielelläni luen tämän kaltaisia mietteitä.
20 tykkäystä
Amazon tarvii 2 Gigaa sähköä että Pensylvaniassa datamyllyt pyörii. Kun ei Suomen pörssissä oikein kunnon tekoälyfirmoja ole ainakaan isossa päässä ni ei se nyt ihan keksitty läppä ole että Fortum voisi olla hyötyjien joukossa.
7 tykkäystä
Vähän kasuaalimpi huomio mutta mietin vain, että montakohan vuotta analyytikot jaksaa vielä olla väärässä Fortumin kohdalla ? Ylittää aina tuloksella ja osingoilla mutta analyytikot vaan jaksaa polkea ennusteet suohon. Pidätelty tirskahdus tähän.
14 tykkäystä
Ville Valkonen(Kok.) kertoi 16.6. viestipalvelu X:ssä, että eduskunnan tarkastusvaliokunta aloittaa pitkään odotetun selvityksen Uniper-tapauksesta.
Onko kyseisellä selvityksellä enää varsinaisesti merkitystä sijoittajan näkökulmasta tässä vaiheessa – sitä en osaa sanoa. Mutta laitetaan tämä nyt tiedonmurusena tänne foorumille.
22 tykkäystä
Muah. Tuota selvitystä onkin sitten hyvä valkopyykätä… Varmastikin lopputuloksena todetaan, että Tytti Tuppurainen adjutantteineen oli vain ja ainoastaan oikea henkilö neuvottelemaan ehdoista, kun vastassa on puolijoukkue yritysluokan lakimiehiä
10 tykkäystä