Rahoitus koostuu Glastonin vakuudellisten seniorilainojen alla ottamista lainoista, joiden kokonaismäärä on 75 miljoonaa euroa ja jotka koostuvat 40 miljoonan euron määräaikaislainasta sekä 35 miljoonan euron valmiusluotosta, joista kumpikin erääntyy 3 vuoden kuluttua yrityskaupan toteutumisesta. Rahoitussopimuksessa käytetyt kovenanttiehdot ovat velkaantumisaste (net debt/equity) ja nettovelat suhteessa käyttökatteeseen (net debt/EBITDA)
Takana on tietenkin vahva omistaja, mutta onko tässä riski, että rahoitustilanteen kiristyessä vieraan pääoman sijasta rahoitusta paikattaisiin suunnatulla annilla, mikä dilutoisi muiden omistajien osuuksia?
Onko sinulla tarkempaa tietoa siitä, kuinka tiukkoja kovenantit ovat?
Moi Rauta, ja kiitos kysymästä. Glastonin 35 MEUR:n limiitistä 31.12.2019 20 MEUR oli takauslimiititä ja 15 MEUR varsinaista rahoituslimiittiä. Tilanteen täysin yksiselitteistä analyysia hankaloittaa se, että 1) limiitin nostettu määrä (10,6 MEUR 31.12.19) viittaa nimenomaan nostoon, muttei käyttöön eli nostamaton määrä (24,4 MEUR) ei kerro käytettävissä olevaa määrää; 2) em. 10,6 MEUR:sta oli vuoden vaihteessa takauskäytössä noin 3 MEUR eli rahoitus- ja takaustarpeisiin oli käytettävissä vuoden vaihteessa kaikkiaan 32 MEUR. Tämä ei kuitenkaan suoraan viittaa rahoituskapasiteettiin, sillä takauslimiitistä osa menee aina kaupallisiin takauksiin eli muihin kuin rahoitustarpeisiin. Ja kaupallisten takausten tarve on näinä aikoina nousussa. Menikö riittävän sekavaksi? Arvioisin, että Glastonilla oli vuoden vaihteessa puhtaasti rahoitustarpeisiin käytettävissä olevaa kapasiteettia 23-27 MEUR. Kovenanttien suhteen yhtiössä ollaan tällä hetkellä levollisin mielin. Vuoden 2019 lopun oikaistu nettovelat/käyttökate oli 2,3x eli aivan siedettävä. On kuitenkin selvää, että paine Glastonin samoin kuin monien muidenkin yhtiöiden rahoituksen suhteen kasvaa nykytilanteessa kun näkyvyys on nolla ja kassavirta yleensä muutoinkin H2-painotteinen. Jos rahoitustilanne tiukentuisi, uskon että yhtiö hakisi ensisijaisesti pankeista isompia RCF-limiittejä. Osakeantia on pidä todennäköisenä. Terv. Eki
Glastonin q1. Jälleen kerran löi Inderesin ennusteet ja mutu-tuntumalla tulos on vaikuttaa torjuntavoitolta. Jälleen kerran korostuu kyllä eristelasin (Bystronicin) merkitys Glastonin tuloksessa. Ilman tätä hankintaa, Glaston uiskentelisi todella syvissä vesissä, kun Emerging puolelta ei ole vielä kuulunut älylasitilausta. Ohessa muutamia poimintoja:
Ensimmäisellä neljänneksellä Emerging Technologies aloitti strategisesti merkittävän suunnittelu- ja konsultointiprojektin, joka liittyy tulevaisuuden aurinkoenergiaratkaisuihin ja kyseisen teknologian teollistamiseen. Projekti avaa Glastonille uusia mahdollisuuksia aurinkoenergiaosa-alueella.
Insulating Glass -segmentin vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen saadut tilaukset kasvoivat yli 70 % 21,2 (pro forma 12,3) miljoonaan euroon
Huoltopalvelut ja varaosamyynti ovat merkittäviä kannattavan kasvun ajureita, ja ne tuovat vakautta hieman syklisemmän koneliiketoiminnan rinnalle. Ensimmäisellä neljänneksellä Insulating glass -segmentin huoltopalvelujen ja varaosien kysyntä oli vahvaa kaikilla maantieteellisillä alueilla ja kehittyi positiivisesti.
Heat: APAC-alueella, varsinkin Kiinassa, kysyntä oli hiljaista alkuvuodesta mutta piristyi hieman neljänneksen loppua kohti. Kiinan markkinoilla hintakilpailu kiristyi entisestään koronatilanteen takia.
Ensimmäisen vuosineljänneksen toteutuneet kustannussynergiat olivat 0,8 miljoonaa euroa. Kaikkien tehtyjen toimenpiteiden vuotuiset kustannussäästöt ovat noin 5,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen kertyneet integraatiokustannukset olivat 0,8 miljoonaa euroa.
Summasummarum: Synergiat tulleet läpi odotettua aiemmin, eristyslasi-segmentti jatkaa vahvaa suorittamistaan, karkaisu-konemarkkinat elpyneet, mutta älylasi- ja automotive-segmentissä kyykkäystä. Luonnollisesti epävakainen tilanne maailmantaloudessa ja markkinnoilla pitää varpaillaan, mutta Glaston näyttää silti olevan hyvissä asemissa tulevaisuuteen katsottaessa.
Kurssireaktiosta päätellen tämä otettiin markkinoilla jonkinlaisena torjuntavoittona vastaan. Tulevaisuudennäkymät olivat kyllä mielestäni sumuiset ja jossain määrin heikot
Mulla on 4000 tuhatta keskihinnalla 1e. Saat heti eurolla😃 Seuraavat raportit tulevat olemaan niin karua luettavaa, että pelottaa jo nyt.
Tuolla älylasipuolella ei sitten näemmä tapahdu mitään😭
Täältäkin löytyy euron keskarilla muutamat Glastonit. Ei nuo seuraavat rapsat välttämättä ihan karseita ole. Ihan solidia kehitystähän tuossa on tehty - ja omalla sektorillaan varmasti ihan oikeita liikkuja. Etenkin tuo huoltopalvelu tuo vakautta bisnekselle. Tuskin tästä ihan rakettia on tulossa koskaan, mutta ehdottomasti isot megatrendit(kaupungistuminen, energian säästö, älykkyys jne.) on tämänkin puljun bisnekselle hyviä syitä holdata näitä lappuja.
Löytyy kanssa (toistaiseksi) omasta salkusta vähän päälle euron keskihinnalla ostettuja Glastoneita kun “halvalla sai”… jos kurssi vähän heräisi niin myyntinappi on kyllä herkässä.
Samoja megatrendejä tässä on jauhettu vuositolkulla, älylasin piti olla se iso juttu jo monta vuotta sitten.
Herää vaan kysymys että miten Glaston pärjää jos tässä mennään kohti taantumaa, monen vuoden nousukausi kun onnistuttiin lähinnä sutimaan paikallaan
Tätä vähän aavisteltu joo. Johtoryhmässä lisäksi kaksi saavuttamassa ko. ikähaarukan (60v, 62v).
Ainakin tässä on aikaa ja rauhaa annettu ja saatu. Integraatio ilmeisen hyvin onnistunut joten luonnollinen kohta vaihtaa vetäjää. Kummallisen heikkoa menoa on kyllä ollut näillä korteilla, kuten mainittua ja syklin huipullakin onnistui säilymään ns. kastumatta. Tuntuu, että firmalle on aina jokin asia huonosti tai markkinalla heikosti- miten päin vain ikinä olisikaan.
Markkinoilla loppuu mielenkiinto älylasia kohtaan koska tätä on potkittu tölkkikaupalla jo eteenpäin. Olen seurannut hieman Glastonia viime vuoteen saakka, ja mulle ei ikinä auennut millä tavoin tämä älylasi olisi Glastonille se juttu. Omien koneiden, patentin, sijoituksen minkä kautta?
Jotenkin tuntuu, että tämäkin ilmoitus, vaikka tulossa olikin vääjäämättä, indikoi myös siitä että heikompaa on luvassa ja myös siivoamista jonkun verran.
täytyy myöntää, että useita vuosia Glastonin kelkassa olevana on samanlaisia ajatuksia @Latelan kanssa uskon menettämisestä. Olisin ollut kurssin laskusta huolimatta tyytyväinen tasaiseen osinkotuottoon, mutta sekin on mennyttä. Tällä yhtiöllä ei taida olla kovin valoisa tulevaisuus edessä, ellei jotakin radikaalia tapahdu, kuten uusia yritysostoja ja/tai fuusioita muiden yhtiöiden kanssa taikka joku innostuisi ostamaan koko yhtiön, sillä en enää usko yhtiön kykyyn kasvaa orgaanisesti. Tässä vaiheessa sopiikin kysyä itseltä ja yhtiöltä: Mikä tekee Glastonista niin uniikin, erikoisen ja kiinnostavan, että joku olisi kiinnostunut ostamaan koko yhtiön taikka sen tuotteita?
Itse olen mennyt tuohon älylasi nalkutukseen mukaan ja Bystronic-kauppa oli mielestäni se seikka, miksi halusin sijoittaaa Glastoniin pitkällä aikajänteellä. On toki monia yhtiöitä, jotka ovat olleet ongelmissa monia vuosia ajatellen nyt etupäässä vaikkapa QT:ta, Talenomia. Vertaus ei ole paras mahdollinen, mutta ehkä Glastonkin voisi tulevaisuudessa olla parempi yhtiö kun nykyisin, jos synergiat ja ristiinmyynti mahdollisuudet toteutuvat ja Glaston on kuitenkin tegnologiajohtaja alallaan. Luulisi kiinnostusta sille löytyvän.
Olit enemmän hajulla kun uskallat tuoda ilmi. Glaston on kaikkea; teknologia- ja markkinajohtaja. Vertaus Qthen ja Talenomiin sisältää myös pienen kiinnostavan klikin: Glaston mieltää itsensä ja hinnoiteltiin ennen yhdistymistä ja lopullista downhillia teknologiafirmaksi. Sitä en ole ymmärtänyt, enkä siis em. mukaisia p/b 1,5-2 kertoimia joilla itsenäinen Glaston arvotettiin. Toisaalta nyt ollaan pääomaa tuhoamassa luvuilla luokkaa n. 0,6-0,8.
Kestääkö nykytilanne, ei tietenkään. Korona siis, mutta huolestuttavaa on ettei Glaston saa rahaa tehtyä oikein missään tilanteessa. Nyt on mittakaava ja synergiaedutkin. Sikäli oikea aika hypätä kelkkaan on vasta kun nähdään mikä on taas vakiintunut kysyntätaso ja miten Glaston siihen on itsensä saanut sopeutettua ja sen massiivisen operatiivisen vipunsa.
Maailman paras teknologia ei taida olla kovin paras jos se ei käy kaupaksi. Tai sitten markkina on niin kapea ja jäissä että maailmanlaajuisesti ollaan vain tilanteessa että kauppa ei käy.
Tääkin totta ja myös erittäin huolestuttavaa. Kauppa oli suht hyistä jo ennen koronaa, eikä varsinaisesti Glasstec-vuosikaan (messuvuosi) lyönyt ihmeellisesti katosta läpi jos sinnepäinkään.
Lienee tosiaan syytä myös kysyä onko firmalla niitä koneita joita asiakas tahtoo? Miten firman pitäisi tarkentaa focustaan? Se on sitä yrityskaupalla laajentanut, onko siis tämä tie ja luvassa lisää?
Kuten @Jarnis toteaa, jokinhan tuotteessa mättää, jos se ei mene kaupaksi. Olkookin yhtiön tuote vaikka maailman parhain, mutta mitä sijoittaja sillä tekee, jos se ei mene kaupaksi eikä sijoittaja saa tuottoa? Joko tuote ei ole tuotekategorian parhaimmistoa, ostaja ei saa tuotteesta riittävästi lisäarvoa ja/tai se on hinnoiteltu väärin tai jotakin tältä väliltä, mutta jossakin on kyllä ongelmia, koska tuote ei mene kaupaksi. Tämä case tuntuu jotenkin toivottomalle. Tämän vuoksi toivon uuden toimitusjohtajan tarttuvan rivakasti yhtiön perustavaa laatua oleviin ongelmiin ja tiedottavan asioista nykyistä useammin.
Itsellä jossain vaiheessa alkuvuodesta oli Glastonia ja hieman tullut korona-aikanakin menoa seurattua. Tässä edellisissä viesteissä tulee muutama seikka ilmi, jotka saavat minut vertaamaan Glastonia Wärtsilään. Wärtsilälläkin pitäisi olla maailman paras teknologia monella eri osa-alueella, mutta silti kauppa ei käy. Kyllä se molemmissa näyttää siltä, että markkina on niin pahasti jäässä, että vähänkään uudempiin ja erilaisempiin teknologioihin investoimista pitkitetään. Ja nyt erityisen paljon. Molemmilla yhtiöillä tuntuu olevan tuotteita, joita itse kutsuvat ”game changereiksi” mutta joita asiakkaat eivät halua. Syynä ehkä joko tarpeettomana pitäminen tai korkeiden kehityskulujen ajamana liian suuri hinta? Ei se riitä että tuotekehityksestä pusketaan uusia hienoja tuotteita maailmalle, jos kustannukset poikkeaa totutulta tasolta liikaa.
Se miten tämä ongelma ratkaistaan onkin haastava juttu. Periaatteessa pitäisi näitä uusia teknologioita myydä tappiolla ensin, jotta ne vakiintuisivat markkinoilla uudeksi ”standarditasoksi”, jonka jälkeen voidaan vasta alkaa nostaa hintoja. Tämähän ei taas kvartaalimaailmassa operoiville pörssiyhtiöille sovellu, koska silloin lähiajan tulokset kyykkää entistä pahemmin, samalla osakekurssi ja johdon bonukset.
