En usko, että ratkaisevin tekijä tässä olisi mittaaminen tai edes johtaminen, vaan organisaatiokulttuuri. Jo 23 vuotta sitten lausutuissa arvoissamme sanotaan, että me menestymme meidän asiakkaidemme onnistumisten kautta. Perustajana haluan vahvasti näin uskoa. Toki tämän perusajatuksen päälle on rakentunut nykyään mittaamisen, kuuntelemisen ja johtamisen käytännöt. Meillä on varmasti paljon vielä kehittymistä, erityisesti asiakasarvon johtamisessa erityyppisissä toimeksiannoissa moninaisessa sopimusympäristössä, mutta varmastikin olemme oikealla polulla.
Tämäkin on hyvä kysymys
Kyllähän me toki pyrimme tuottamaan asiakkaille erityistä toimialakohtaista arvoa (esimerkiksi, mutta ei pelkästään) AI:n avulla, osana toimeksiantojamme. Tämä on varmasti yksi tapa erottautua ja kilpailla markkinassa.
Arkisempi näkökulma asiaan on tietty AI:n hyödyntäminen ylipäänsä palvelutuotannossamme, osana asiantuntijoiden työskentelyä sekä osana asiakkaille toimitettavia järjestelmäkokonaisuuksia. Kyky tukea asiakasta digitaalisessa muutoksessa on saanut rinnalleen kyvyn tukea asiakasta tekoälymuutoksessa. Tämä tarkoittaa paljolti meillä jo valmiiksi olevia osaamisia, mutta hieman uusilla painotuksilla.
Toivotaan, että otaksumasi nopea kehitystahti todella toteutuu, sillä se vääjäämättä tarkoittaisi merkittävää meidän palveluidemme kysynnän kasvua. Visio laajojen kielimallien kehityksestä ja AI-agenttien yleistymisestä on kieltämättä kiehtova.
Toistamme osakkeen lisää- suosituksen ja 24,0 euron tavoitehinnan. Goforen Q4-raportti oli liikevaihdon, tuloksen, osinkoehdotuksen ja markkinakommenttien valossa odotuksiemme mukainen. Teimmekin ennusteisiimme vain pieniä tarkennuksia. Odotamme yhtiön jatkavan sektoria parempaa ja erityisesti kannattavampaa kasvua myös tulevina vuosina. Arvostuskuva (2025e EV/EBIT 11x ja tuotto-odotus >15 %) on useasta näkökulmasta katsottuna houkutteleva.
Rapsasta lainattua:
Gofore on arvostettu 13 % alle koko verrokkiryhmän, 27 % alle kansainvälisten tai vain 15 % yli suomalaisten verrokkien vuosien 2025–2026 kertoimilla. Tämä on houkutteleva, varsinkin kansainvälisiin verrokkeihin verrattuna. Suomalaisiin verrokkeihin vähintään 20 %:n preemio on mielestämme perusteltu sektoria yleisesti noin tuplasti paremman kasvun ja kannattavuuden näkökulmasta katsottuna.
Miten näet EU-alueen AI Actin vaikuttavan julkishallinnon ja yritysten kyvykkyyteen/halukkuuteen ottaa käyttöön tekoälyä ja AI-agentteja perustasoa (Copilot, ChatGPT jne) laajemmin?
Eräässä AI Actiin liittyvässä blogissanne kirjoitettiin pistämättömästi:
Certainly, the most risk-free option would be to not use AI at all.
Näin lattiatasolta katsottuna AI Act rinnastuu mielikuvissa GDPR-lainsäädäntöön, uutena pykäläviidakkona, joka luo uutta raportointivastuuta ja jähmettää kunnianhimoisempia kehityshankkeita alkumetreille.
Miltä tilanne näyttää ylempää tarkasteltuna? Viekö lainsäädännön sinänsä hyvä tarkoitusperä ilmat tekoälyn kevytkäyttöä laajemmalta hyödyntämiseltä?
Minä en valitettavasti ole asiantuntija tämän asian suhteen. Omassa ajattelussani tässä on iso ristiriita, kun lähtökohtaisesti pidän AI Act tarkoitusperiä ja myös varsinaista tekstiä oikein hyvänä eettisessä mielessä, mutta ongelma varmasti on juuri siinä, että samalla mahdollisesti vaikutetaan EU:ssa toimivien yritysten kilpailukykyyn sekä julkisen hallinnon kehittymiseen negatiivisesti. Eurooppa on ottanut eettisessä mielessä tietyntyyppisen soihdunkantajan roolin tässä, mikä heijastuu myös USA:n puolelle. Mutta Kiinaan asti ei heijastukset juuri yllä, se on selvää. Aika vaikea asia.
