Harvian brändien tilannetta mietin myös laajaa raporttia lukiessa.
Harvian nettisivujen mukaan yhtiöllä “on viisi markkinassa hyvin tunnettua tuotemerkkiä”:
Harvia, Sentio by Harvia, Sentiotec, Almost Heaven Saunas ja EOS.
- Harvia on “maailman tunnetuimpia sauna- ja spa-alan brändejä.”
- Sentio by Harvia brändi lanseerattiin v. 2018. Brändissä yhdistyvät “ainutlaatuisella tavalla kansainvälisesti palkittu muotoilu, käytännöllisyys ja korkeatasoinen teknologia.”
- Sentiotec on “tunnettu ja hyvin arvostettu brändi etenkin sauna- ja spa-ammattilaisten keskuudessa.”
- Almost Heaven Saunas -brändi tunnetaan “tuotteidensa erinomaisesta laadusta ja nopeasta asiakaspalvelusta.”
- EOS:n “keskeisimmät brändit on EOS kiukaissa, Kusatek kaasukäyttöisissä kiukaissa ja Spatronic ohjausyksiköissä ja elektroniikassa.”
Pääbrändeistä Sentiotec näyttäisi olevan eniten B2B-brändi. Luin jostain brändiopuksesta, että B2B-brändien osalta brändeillä on suurempi vaikutus ostopäätökseen kuin myyntipuheella. B2B-brändeissä ammattiostajat olivat valmiita maksamaan vakiintuneista brändeistä, koska vahvat brändit helpottivat heidän omaa liiketoimintaansa.
B2B-brändien osalta myös jälkimarkkinointi on erilaista kuin kuluttajabrändeissä. Tämä takia brändien yhtenäistämisestä ei kai tulisi niin paljoa hyötyä. Tämä vain oma, ehkä väärä käsitys, ammattilaiset osaavat tätäkin asiaa kommentoida paremmin. Ei välttämättä etua, jos brändi olisi Sentiotec by Harvia?
Harvian 5 pääbrändiä omilla tuotemerkeillään ei ole erityisen suuri brändiportfolio. Esimerkiksi toisella tunnetulla brändiyhtiö Fiskarsilla on brändiportfoliossa monia tunnettuja erikoisbrändejä.
- Fiskarsin pääbrändejä viisi (Fiskars, Iittala, Royal Copenhagen, Gerber, Waterford, Wedgwood).
- yhtiöllä on myös monia alueellisia brändejä mm. Arabia, Rörstrand, Royal Albert, Royal Doulton
Kaikkia pääbrändejä yhdistää käsityötaito, korkea laatu ja kestävä muotoilu. Fiskarsin mukaan heidän missiona on rakentaa brändeistä lifestyle-brändien perhe joilla on yhtenäinen brändikokemus.
Se on kuitenkin huomioitava, että isossa brändiportfoliossa on hoitamista kuten @xlat sanoit.
Fiskarsin laajassa raportissa on nostettu riskejä esille. Raportin mukaan laajassa brändiportfoliossa on vaarana rönsyily:
Fiskars, Laaja raportti, s. 49:
“Pienemmät paikalliset brändit luovat monimutkaisuutta tuotantoon, markkinointiin, varastointiin, hallintoon jne. Pieniä brändejä on vaikea häivyttää pois mm. liikevaihdon ja maineriskin menettämisen takia.”
“Näemme riskin, että konsernin laaja brändiportfolio, lukuisat toisistaan poikkeavat tuotekategoriat, laaja maantieteellinen toiminta-alue, omat tehtaat ja jakelukeskukset vaativat kukin vuorollaan
jatkuvaa uudelleenjärjestelyä tai tehostamista.”
Harvian ammattitaitoinen yritysjohto varmasti osaa rakentaa isostakin brändimäärästä yhtenäistä brändiperhettä, kun johdolla on aiempaa kokemusta brändiyhtiöistä. Tästä brändikokemuksesta joku Harvia-ketjussa aiemmin kirjoittikin.
Harvian brändissä on jotain samaa myös Rapalan kanssa. Yhtiöiden taustalla on innovatiivisen perustajan aloittama kehitystyö. Tapani Harvian ja Lauri Rapalan kehitystyön tuloksena on syntyneet sekä Harvia että Rapala. Ajan kuluessa ympärille on tullut lisää saman alan brändejä.
Ehkä Harvian brändien yhdistäväksi tekijäksi riittää se tärkein tekijä: Intohimo saunomiseen.