Mainio kirjoitus, omasta mielestä “aikaistetun kysynnän” suurimmat kysymysmerkit kuitenkin (pitkän aikavälin sijoittajalle) on kuinka paljon tämä on vaikuttanut neitseellisempien markkinoihin, joissa käsitykseni mukaan suurinosa myynnistä on uusmyyntiä. Ja ekstrapoloidaanko noille markkinoille aivan liian suurta kysyntää saunoille, vai kantaako sauna- ja healing-with-heat-trendi pitempään.
Mikä on esim. pohjois-amerikan “normaali” liikevaihto taso ja miten ison kyykyn tapahtunut aikaistettu kysyntä aiheuttaa siihen? Tänne toki ehkä kohta tulossa myös EOS-boostia, mikä voi tukea myyntiä paljonkin.
Onko nykyinen ~30Meur taso lähellä normaali tasoa, johon tulee esim. 10% kyykky lähivuosille? Vai onko viimevuosina lähes kaikki saunasta unelmoivat jo hankkineet saunan, ja normaali taso onkin ~15Meur, johon tulee lähivuosille 30% kyykky?
Hyvä kirjoitus. Tuota kiukaan vaihdon keskimääräistä vaihtoväliä on todella vaikea arvioida edes sinnepäin. Riippuu niin paljon kiukaasta ja kohteesta jossa se on. Varsinkin yksityisellä puolella huomioisin laskelmissa yleisen rakentamis/remontointi tilanteen, sillä väitän ettei toimivaa kiuasta ihan helpolla lähdetä vaihtamaan ellei ole kyseessä toinen edellä mainituista tilanteista.
Itselläni on Harvian puukiuas joka ollut käytössä kohta 15 vuotta ja palvelee edelleen hienosti. Saunassa käydään korkeintaan kerran viikossa. Loppukevennyksenä voidaan todeta, että on Harvia-sijoittajan onni että nykyään kiukaat tehdään ohuemmasta pellistä. Isovanhemmilla on ollut sama puukiuas päivittäisessä käytössä kohta 40 vuotta ja siihen on kerran hitsattu paikka kylkeen. Vielä eivät ajatelleet vaihtaa uuteen.
Tämä on kysymys jota olen itsekin mutupohjalta mietiskellyt. Omaan empiiriseen ja rajalliseen kokemukseeni perustuen pidän esitettyjä vaihtoaikoja optimistisina.
Vanhempieni ja anoppilan kiukaiden vaihtoajat - 30v, 30v ja 25v! Omassa kodissa tällä hetkellä 19v vanha kiuas, emmekä ole sitä vaihtamassa. Kivet voisi talvella (ensimmäisen kerran) vaihtaa.
Yleisin syy kiukaan vaihtamiseen lienee tosiaan kylppäriremontti, ei kiukaan hajoaminen.
Nää on hyviä kysymyksiä! Omat pohdinnat siis perustuivat Harvian itsensä antamiin tietoihin / arvioihin. Luulen, että heillä on se paras tieto koska tietysti seuraavat myyntimääriä ja heillä on tiedossa se data jo pitkältä ajalta jonka pohjalta varmasti arviot tehdään. Yksittäisen henkilön tehdessä arvioita tosielämään perustuen on aina se ongelma, että N = 1-20 tasoa eli aivan olematon tekemään mitään johtopäätöksiä.
Yllä oleviin laskelmiini pieni tarkennus, että tuossa “normalisoidussa EPS” -laskennassa kannattaa ottaa vielä pieni leikkaus (0,1-0,2e) pois, koska nuo perustuivat oletukseen 2021 vuoden kannattavuudesta (EBIT% > 26 %), mikä ei tietysti pitkässä juoksussa ole realistinen. Toki Harvialla on näytöt erinomaisesta kannattavuudesta noin muuten, eli kuitenkin tuollainen 1,3-1,5e EPS varmastikin hyvin realistinen. P/E siis tasoa 11,5 -13,5x. Musta hinta on aika mielenkiintoinen pidemmän päälle: kasvumahdollisuudet ja 4 % osinkotuotto antavat hyvän kombon tehdä tuottoa vuosien ajan
Kyllä yksi aika yleinen syy on myös se että kiukaasta menee vastus jolloin vaihdetaan koko kiuas. Jos kiuas maksaa 200 € ja vastus 60 € niin aika monesti ostetaan kokonaan uusi kiuas.
Tähän hieman toisensuuntaista empiiristä kokemusta: meidän (Suomenlahden) saarimökillä, jossa pesuvetenä “vähäsuolainen kaivovesi”, uusitaan kiuasta n. 3-4:n vuoden välein. Sama tilanne kaikilla naapureilla. Näin isojen vesimäärien roudaaminen mantereelta ei vain yksinkertaisesti kannata, ja meriveden kanssa kiuas uusittaisiin kerran vuoteen. Uskoisin, että järvimökeiltä löytyy vastaavia tilanteita, joissa kiukaita pitää uusia alle kymmenen vuoden välein.
Tämä siis lähinnä esimerkkinä, joka yhdessä aiempien kanssa tukee tuota @JNivala n loistavan analyysin keskiarvo-olettamaa (10-15 vuotta). Ja laitetaanhan jatkoesimerkit ja muut empiiriset kokemukset vaikka kahvihuoneen puolelle, niin ei mene tämä ketju niistä tukkoon.
Törmäsin taas jossain kirjotuksessa, että Harvia olisi Helsingin pörssin Top 5 laadukkaimmissa yhtiöissä. Aika usein kuulee vastaavaa, joskus jopa Helsingin laadukkaimmaksikin yhtiöksi joku innostuu väittämään.
Kysymys: Mikä tekee Harviasta niin laadukkaan? En väitä, etteikö Harvia olisi laadukas, mutta olisin kyllä utelias kuuleen silti perusteluja.
Mitkä sinun mielestäsi ovat laadukkaan yhtiön tunnusmerkkejä? Minun mielestäni näitä ovat seuraavat tekijät (huom, pitää olla pitkä, vuosia kestävä track record näistä että toteutuu):
Poikkeuksellisen korkea ROE/ROIC
Poikkeuksellisen kova kannattavuus (EBIT%)
Kohtuulliset kasvunäkymät (jotta yhtiö pystyy kasvamaan)
Erinomainen johto
Harvian kohdalla kaikki nämä täyttyvät. Lisäksi Harvia on keskivertoyritystä paremmin onnistunut M&A -järjestelyissä. Alan muut toimijat saavat vain haaveilla Harvian kannattavuudesta ja oman pääoman / sijoitetun pääoman tuotoista. Ja tämähän kertoo siitä, että yhtiöllä TÄYTYY olla jotain selviä ja vahvojakin kilpailuetuja, koska killpailijat vuosi toisensa jälkeen jäävät kauas taakse.
Tuo yllä oleva on sellainen kombo, että jos tällaista bisnestä saat ostettua kohtuullisilla odotuksilla ja kertoimilla, niin pitkän aikavälin tuotot ovat yleensä keskimääräistä parempia
Harvialla on myös muita kilpailuetuja, jotka suojelee näitä kannattavuuksia, tässä nyt jotain: TAM on kohtuullisen kokoinen, joten se ei houkuttele jättejä. Toisaalta ala vaatii jonkin verran pääomia, joten kuka tahansa ei viitsi aloittaa alalle tuloakaan. Harvia on myös alansa suurin, joten sillä on perinteiset lineaarisen liiketoimintamallin “suuruuden ekonomia” -hyödyt. Myös johto on sitoutunut isoilla henkilökohtaisilla omistusosuuksilla.
Harvia tekee hyvää kannattavuutta alallaan, samaa mieltä. Se on varmaan johdon ansiota, tosin en tiedä kuinka iso osa siitä kuuluu kiitosta nykyjohdolle? Vain onko se osaaminen ollut talossa jo aiemmin ja nykyjohto ”perinyt” sen sieltä? Missä muussa asiassa Harvian johto on erityisen hyvä? Ainakin viestinnän suhteen Harvian johto on mielestäni huono. Ohjeistuksen antamatta jättäminen on minusta outoa ja huono piirre. M&A järjestelyt näyttää olleen osaavasti tehtyjä, tosin katsotaan tämä asia uusiksi sitten vielä kun markkina normalisoitunut.
Koen että Harvia elää tuon ohjeistuksen osalta edelleen siinä pienyhtiön habituksessa, jollaisena se alunperin listautui. Jos jostain firmalle antaisin kritiikkiä, niin se olisi tuon tarkemman ohjeistuksen puuttuminen. @JNivala pointit kyllä tuosta listasta muuten ostan
Harvian kannattavuus on pyörinyt nykyisillä tasoilla (EBIT% 17-22 %) jo toistakymmentä vuotta eli ennen kuin Pajuharju tuli taloon. Mielestäni tosin Pajuharjun jälkeen yritys on mennyt kovasti eteenpäin kasvun lisäksi, sillä kannattavuuskehitys on viimeiset 5v ollut mielestäni erinomaista, kun ottaa huomioon että yritys on kasvanut valtaisasti tuossa ajassa ja yritysjärjestelyitä tehty isosti (eli ostettu huonon kannattavuuden/jopa tappiollisia firmoja).
Paljonko haluat näyttöjä M&A:n suhteen? 2016 Sentiotec ja 2018 AHS olivat täysin normaalissa markkinatilanteessa ja nappiosumia. Myös EOS tehtiin juuri tuossa koronan kynnyksellä 2020. Tietysti siis aina uudessa yritysjärjestelyssä on riskiä myös Harvian kohdalla, mutta on mielestäni perusteltua odottaa että Harvia toteuttaa sen onnistuneesti paremmalla todennäköisyydellä kuin keskivertofirma.
Eikö nämä kaikki edellä mainitut asiat ole aika hyvä osoitus johdon pätevyydestä? Yhtiö kasvaa liikevaihdoltaan sekä kannattavuudeltaan eli luo omistaja-arvoa
EDIT: Ja koska yritysjärjestelyt (Sentiotec, AHS, EOS) ovat olleet erinomaisia, niin kyllä kait tuo johto on kohtuullisen hyvin pääomia osannut allokoida. Kiramin ja SaunaEuroxin suhteen tilinpäätös on vasta myöhemmin.
Viestintä on ollut huonoa ohjeistuksen osalta, mutta olkoot. Ei tuo mielestäni ole yhtään merkityksellinen asia jos hommat jatkossakin skulaa niin kuin on jo vuosia sujunut.
Pakko vielä mainita seuraava asia. Vaikka pidän Harvian liiketoiminnan laatua erinomaisena ja nykyhintaa isossa kuvassa kohtuullisen houkuttelevanakin, niin on hyvä huomata että tuleva talvi voi oikeasti olla Euroopassa luokkaa “kriisi”, jolloin ihmisillä ei ole rahaa mihinkään ylimääräiseen elämiskustannuksien (ruoka, asuminen) jälkeen. Tällöin voi olla, että Harvian Q3-Q1 tulevat olemaan poikkeuksellisen surkeat. Jos näin käy, niin kurssihan voi laskea minne vain koska pörsseillä on tapana liioitella molempiin suuntiin ja ekstrapoloida sen hetken tilannetta.
Pitkänaikavälin sijoittajat katsovat tietysti “normalisoitua tulosta” ja yli syklien mutta on hyvä ymmärtää että on täysin realistinen skenaario että volatiliteettiä (alaspäin) voi olla vielä kovastikin luvassa.
No ei tuossa vielä montaa asiaa kyllä nykyjohdon hyvyydestä noussut esille Ja samaan aikaan kuitenkin vaa’an toisella puolella on miinuksena yksi pahimmista heikkouksista johdossa, joko he eivät tiedä heidän tilannettaan muutamaa viikkoa pidemmälle / eivät osaa olettaa uskottavaa ennustusta muutamaa viikkoa pidemmälle tai ainakaan eivät sitä viesti sijottajille halutussa laajudessa. Kyllä hyvä johto on sellainen, että voit nukkua yösi hyvin. En usko, valitettevasti, kaikkien Harvia omistajien nukkuneen öitään hyvin viimeaikoina.
M&A, niin poislukien Sentiotec, mun mielestä lopullista ”tuomiota” on ennenaikaista sanoa kaikkien noiden kohdalla vielä (AHS, EOS, Kirami, SaunaErox). Mutta ainakin tällä hetkellä tuossa superbuustatussa markkinassa näyttäisi toimivia kauppoja olleen.
“En usko, valitettavasti, kaikkien Harvia-omistajien nukkuneen öitään hyvin viimeaikoina”
Mitä Harvian johto voi sille, että markkinatilanne on mitä on? Miten Pajuharju ja kumppanit voisivat tietää mihin markkinat ovat nyt menossa kun kukaan ei tiedä?
Siis mitä muuta sun mielestä Harvian johdolta puuttuu? Pyydän, että kerrot nyt jotain konkreettista? Johdolla on näyttöä kannattavasta kasvusta, markkinaosuuksien voittamisesta, tuoteportfolion laajentamisesta ja onnistuneista yritysjärjestelyistä. Heillä on siis näyttöä onnistuneesta pääoman allokoinnista. Toki ihan viimeaikaisten investointien järkevyyttä ei voida vielä tietää, koska aikaa on niin vähän kulunut.
M&A:n suhteen voidaan kyllä sanoa jo että AHS oli nappiostos. Yhtiö oli tappiota tekevä pikkulafka jenkeissä. Niiden myynti on räjähtänyt ja kannattavuus on jo Pajuharjun puheiden perusteella 15-20 % tasolla. Ja kyllä, tämä kehitys oli jo erittäin hyvää ennen kuin kukaan tiesi COVID:sta yhtään mitään. Miksi tätä ei muka voisi luokitella onnistuneeksi suoritukseksi? EOS on myös kehittynyt oston jälkeen Pajuharjun puheiden perusteella erinomaisesti, joten siitäkin jo alustavia viitteitä on olemassa.
Yhtiön johdon tärkein tehtävä on tuottaa omistaja-arvoa. Ei olla näkyvästi esillä sijoituspiireissä. Mielestäni liioittelet aivan valtavasti tuon ohjeistusasian merkitystä. Joo, onhan se perseestä kun ei tule tarkkoja lukemia vuoden päähän. Minulle se on kuitenkin ihan sama, jos yhtiö suorittaa ja luo omistaja-arvoa samalla tavalla mitä viimeiset +10 vuotta. Ohjeistusasiaankin voi tulla hyvin päivitystä kun markkinatilanne normalisoituu, sillä johto kyllä tietää että tämä asia hiertää sijoittajia.
Toivon että vastauksessa nyt tosiaan annat itsekin jotain konkreettista jo tuon ohjeistuasian lisäksi.
Voisivat viestiä sen mitä tietävät. Niin hyvä johto minun mielestäni tekisi. Ihan sama vaikka olis kuinka kriisi päällä, sillon hyvä johto antaa vaikka joka kuukausi sijottajille päivityksen missä mennään ja miltä näyttää.
Onko sulla nyt mitään vastattavaa mun alkuperäiseen vastaukseen minkä kirjoitin tähän viestiin? Tartuit kiinni vain osioon “johto” ja siinäkään et ole mitään muuta nostanut esille kuin ohjeistuksen puuttumisen.
Eli vielä kerran jotta saadaan keskustelu takaisin oikeille raiteille:
Puuttuuko sun mielestä joku olennainen osa laatuyhtiön kriteereistä ja jos niin mikä?
Kerro jotain konkreettista että mitä muuta johto voisi tehdä paremmin?
Ohjeistuksen suhteen tiedän jo mielipiteesi, joten haluan kuulla jo jotain muuta.
Sitten kannattaa, kaikella kunnioituksella toki, sijoittaa mielestäsi hyviin johtoryhmiin. Tämän firman johtoryhmä viestii pitkän aikavälin näkymistä, ei lyhyen. Näin oli myös koronaboostin aikana, kun 95 prosenttia yhtiöistä olisi toitottanut lyhyen aikavälin rakettikasvun näkymiä joka tuutista sijoittajien korviin. Johdonmukaisuus on ainakin itselleni sellainen merkki, jota sopii arvostaa korkealle.
Niin siis en minä tänne moittiin tullut, vaan kyseleen uteliaisuuttani perusteluja. En siis näe syytä alkaa jankkamaan. Jos sitten moitin joltain osin, niinkun vaikka johtoa viestinnästä, niin kyllä sitten perustelenkin.
No jokatapauksessa, mikäli sinulla tai jollain muulla tulee mieleen lisää perusteluja miksi Harviaa pitäisi pitää Helsingin laadukkaimpien yhtiöiden kärkisijoilla tai jopa laadukkaimpana, niin kuuntelen edelleen mieluusti näkemyksiä.
Joo ihan totta, pahoittelut jos vaikutin liian kärkkäältä
Tähän haluaisin edelleen kuulla teidän omia näkemyksiä: mitkä ovat niitä laatuyhtiön merkkejä ja miten ne näkyy käytännössä? Mielestäni Harvia täyttää käytännössä kaikki laatuyhtiön kriteerit, yllä luettelemiini kriteereihin voisin lisätä vielä vahvan taseen ja sekin on tietysti Harvialla kunnossa. Ainoat negatiiviset asiat mielestäni liittyvät liiketoimintamalliin; kasvu sitoo pääomaa eikä kasvu ole siten skaalautuvaa.
Jotta siis saadaan älyllistä keskustelua tuosta, niin teidänkin pitää vähän aktivoitua kertomaan omaa näkemystä laatufirmoista ja toisaalta vasta-argumentoida miksi Harvia ei niitä täytä Ette väitä kyllä että Harvia ei olisi laadukas, mutta minulle tulee viesteistäsi vaikutelma, että ette kuitenkaan pidä Harviaa “laatuyhtiönä”, koska kysytte perusteluita tuon perään.
Nyt on niin asiantuntevaa, ettei kukaan uskalla kontrastin pelossa sanoa enää mitään, niin laitanpa väliin kevennykseksi taksikuskilta kuultua (en missään tapauksessa keksinyt itse, älkää haukkuko minua). Harvian osake ei houkuta, koska:
Rakennuskustannukset ovat korkealla ja ihmisten rahat vähissä. Uutta ei rakenneta ja vanhaa ei saneerata, huvikseen ei kiukaita vaihdeta. Tämä tilanne vetää Harviaa alas vuoden tai kaksi, ellei Venäjä lopeta sotaansa huomenna. Miksi ihmeessä tilanne olisi vain muutamia kuukausia kestävä ja eikö sen jäljet kanna vielä päättymiskohtaakin pidemmälle.
Kahdessa vuodessa maailma ehtii muuttua täsmälleen siihen suuntaan, mihin se on muuttumassa, eli energian tuhlailun aikakausi on ohi. Perimmäisenä syynä on ilmastomuutos ja kiihtyvä taistelu sitä vastaan. Tämä ei estä Suomalaisia saunomasta, kiuaskauppa käy. Voi kuitenkin kysyä, onko Harvialla tässä tilanteessa (tulevaa kasvua ajatellen) jotenkin merkittävästi paremmat liiketoimintaedellytykset kuin vaikkapa vuonna 2017 ja ajassa ennen Greta Thunbergiä ja tiedeyhteisön alarmistisia hätähuutoja.
Vielä pidemmälle: saunooko uusi kaupunkilainen kännykkäsukupolvi yhtä paljon kuin edellinen konservatiivinen maalta muuttanut sukupolvi, joiden isät oli syntynyt agraariyhteiskunnassa saunanlauteilla ja vihtonut poikansa tuleviksi Harvian asiakkaiksi.
Ja samaan aikaan kuitenkin vaa’an toisella puolella on miinuksena yksi pahimmista heikkouksista johdossa, joko he eivät tiedä heidän tilannettaan muutamaa viikkoa pidemmälle / eivät osaa olettaa uskottavaa ennustusta muutamaa viikkoa pidemmälle tai ainakaan eivät sitä viesti sijottajille halutussa laajudessa. Kyllä hyvä johto on sellainen, että voit nukkua yösi hyvin. En usko, valitettevasti, kaikkien Harvia omistajien nukkuneen öitään hyvin viimeaikoina.