Google UK searches for “home sauna” rose by 84% between January and March 2024 and the same period in 2020, according to the marketing company Semrush.
Hampson Architects – based in Brighton and working across the south-east of England – has seen a large uptick in demand. “On the larger houses (3,000 sq ft-plus) it’s increased from 30% wanting saunas to as high as 80-90% now,” says the managing director, Andy Parsons. “I think it will stay at that level now as there’s a market expectation to have them.”
‘There are so many benefits’: why more and more Britons are building a home sauna
Harviassa tilanne on toki vähän eri kuin Exelillä, kun Harvian loppuasiakas on hyvin hajanainen joukko kuluttajia tai saunan asentajia/rakentajia, jotka tuskin kovin laajasti seuraavat Harvian sijoittajaviestintää (kuvittelisin että Exeliltä isommin ostavat firmat sen sijaan seuraisivat). Mutta yleisesti on aina omat riskinsä kertoa yksityiskohtia liiketoiminnasta, koska tieto päätyy siitä hyötyvien sijoittajien lisäksi kilpailijoille, asiakkaille ja alihankkijoille/tavarantoimittajille.
Tarkennetaan sen verran että nämä lienee kuitenkin liikevaihtolukuja eikä tulos? Yhtiöhän ei tulosta raportoi kuin konsernitasolla. Vai oliko jotain omia arvauksia?
No varmastikaan ei loppuasiakas eikä kumppanikaan tässä tapauksessa seuraa, mutta kilpailijat mm. Suomenlahden eteläpuolella saattavat kyllä sitten asiasta mm. jälleenmyyjiä informoida. Jos nyt jostakin syystä haluaisivat näillä kasvavilla markkinoilla “kalifiksi kalifin paikalle”… - Muun muassa joku, “Niin, meillä taas on sellainen hinnoittelupolitiikka, että mitä uudempi saunamarkkina, sitä alhaisempi kate, koskapa haluamme myös edistää saunakulttuurin leviämistä” saattaisi tällöin toimia myyntiviestinä.
No mikäpä olen asiassa neuvoja antamaan, mutta jotenkin vaan tuntuu että näiden tällaisten Economist/Guardian/ etc saunajuttujen varjossa Harvia voisi tai sen jopa tulisi kansainvälistyä myös sijoittajasuhteissaan ja -viestinnässään.
Eli esmes jos ja kun niitä miljonäärejä eri maissa lasketaan, niin ei ehkä tällaista sijoittajaviestintää kuitenkaan.
Näkisin että tämä voisi tukea myös yrityksen kasvua. Kun käsillä on ihan ilmeinen “tuhannen taalan paikka”.
Think big, do more and speak less, in english, in more general terms and for global audience - tai jotakin sinne päin.
Järnefelt nostaa taas kerran esiin yhtiön kiinnostuksen tehdä yrityskauppoja, jos mahdollisuuksia tulee. Tase on sitä varten erinomaisessa kunnossa, mutta väkisin ei mitään olla ostettu. Tämä on mielestäni hyvä lähestymistapa. Valmius isompiinkin yrityskauppoihin on ollut jo useita vuosia, mutta on ostettu lähinnä toimitusketjun pieniä osasia. Täällä saatetaan kuitenkin nähdä jotain kehitystä, koska Euroopan markkinan heikkous antanee mahdollisuuksia.
Mistä voisi löytyä “isompi yrityskauppa” näiden toimitusketjun yhtiöiden ulkopuolelta? Itse en löydä kovinkaan järkeviä vaihtoehtoja, vaikka taisikin olla niin, että Harvia on markkinajohtaja vain 10% osuudella. Pohditaan vähän:
Kilpailun buyout - markkina on sellainen, että asiakaskunta ei ole ostettavaan yritykseen lukkiutuneita eikä jakelukanaviinkaan nähdäkseni saada parannuksia ostoilla. Pitäisi löytyä siis joku EOS:n tai AHS:n kaltainen brändiportfoliota rikastava yhtiö. Mikä sellainen voisi olla, joka saisi viisarin värähtämään orgaanista kasvua paremmin?
Maantieteellinen ekspansio - käsittääkseni Harvialla on melko hyvä presenssi kovan kysynnän markkinoilla eikä suurta tarvetta tule täältäkään yritysostolle
Tuote-ekspansio - tämä on varmaankin se soveltuvin reitti, mutta mitä Sauna & Spa tuotteita Harvialta puuttuu ilman, että fokus karkaa?
Jotenkin näen itse orgaanisen kasvun ja Harvia brändin markkinaosuuksien voittamisen paljon järkevämpänä kasvupolkuna. Toimitusketjussa voisi olla ostettavaa, mutta en on näitä pieniä El-Meccejä ja vastaavia.
Vuosikertomuksesta 2023 voi ainakin hakea tähän selkeästi kerrottua osviittaa yrityskauppojen fokuksesta, joka myös tehostaisi USA:n markkinalla markkinaosuuden ottamista pitkällä aikavälillä.
Sivu 18
“Harvia kartoittaa ja arvioi edelleen strategisia
mahdollisuuksia yrityskaupparintamalla etenkin infrapuna- ja höyrysaunamarkkinoilla, joilla Harvia
on yhä globaalisti pieni toimija.”
Sivu 21
“Pohjois-Amerikan kasvua vauhdittavat sekä kotitaloudet että kaupallinen sektori, kuten hotellit,
kuntosalit ja kylpylät. Kaikilla kolmella saunatyypillä
– infrapunasaunalla, perinteisellä pohjoismaisella
saunalla ja höyrysaunalla – on vahva jalansija alueella. Infrapunasaunojen markkinaosuus on kuitenkin selkeästi suurin.”
(Boldaus lisätty)
Oma veikkaus olisi infrapunaan painottuva firma. Jos ostetun firman brändillä olisi selkeää painoarvoa Pohjois-Amerikan markkinalla, sellainen firma olisi varmaankin kaikkein “osuvin ostos”. Syy miksei tällaista ole ainakaan vielä tehty löytynee arvostuskertoimista. Harvia tuskin halunnee tuhota omistaja-arvoa ylihintaisilla kaupoilla uudenkaan johdon alaisuudessa.
Eka video on ruotsiksi ja loput kolme englanniksi.
Nämä löytyvät Inderes Nordic -kanavalta, jolla on jo 932 seuraajaa - kannattaa laittaa kanava tilaukseen; siellä on hyviä videoita niin ruotsiksi kuin englanniksi.
Herra tasavallan presidentti Alexander Stubb tarjoilee 241k Instagram seuraajalleen kurkistuksen mökkisaunaansa ja kappas, mikäs sieltä löytyy Presidentti ymmärtää selkeästi laadun päälle
Tuli tuossa ihan vahingossa jäätyä koukkuun Yle Areenasta löytyvään Saunassa ympäri maailmaa -sarjaan. Ilmeisesti sarja on julkaistu jo vuonna 2021, mutta itse törmäsin siihen nyt ensi kertaa, eikä tästä ketjusta löytynyt nopealla haulla aiempia mainintoja sarjasta. Sarja kattaa siis seitsemän noin puolen tunnin mittaista jaksoa aiheena saunominen ja kylpeminen ympäri maailman Suomesta Pohjoismaiden ja Venäjän kautta Keski-Eurooppaan ja Japaniin sekä Nevadaan. Avauksena toimiva Suomi-jakso on meille suomalaisille vähän jopa tylsänkin tuttu juttu, joten kannattaa suosiolla aloittaa katsominen vaikkapa kakkosjaksosta.
Tuossa oli aika kattava katselmus maailman kylpyläkulttuureihin, saunoihin, banjoihin, hamameihin, badstueihin, mushiburoihin ja höyrykylpyihin. Me suomalaiset vähän hassusti näemme saunassa (ja nimenomaan saunassa, emme suostu helpolla edes käyttämään muita termejä) lähinnä oman tapamme saunoa tai viettää aikaa, mutta dokkaria vilkuilemalla voi nähdä miten moneksi kylpeminen tarvittaessa taittuu. Sarjassa käsitellään saunomisen erilaisia hyötyjä ja miten esimerkiksi Japanissa kylpemiskulttuuri on noussut somen kautta trendiksi, kun kaupungistumisen ja hyvinvointitrendien myötä ihmiset haluavat tulla yksin tai kaverin kanssa kylpylään rauhoittumaan ja viettämään aikaa.
Sarjaa katsomalla tulin myös vakuuttuneemmaksi siitä, että tämän alan bisneksessä on hyvä olla mukana Harvian kautta. En itse henkilökohtaisesti usko siihen, että Harvian kiukaita kannattaa lähteä “pakkosyöttämään” ympäri maailman, mutta erilaiset Harvian tekemät yrityskaupat paikallisten brändien kanssa (kuten EOS jokunen vuosi sitten) voivat olla mahdollisuus nousta kylpemisbisneksen ykkösnimeksi koko maailmassa kattavalla kylpylätuote/merkkiportfoliolla. Ja sama toiseen suuntaan, jos Suomessa tai muissa Pohjoismaissa innostutaan vaihtoehtoisista saunomistavoista, niin Harvian tuoteperheestä löytyisi “paikallinen” ratkaisu näihinkin haaveisiin.
Itse väitän, että markkina voitetaan nimenomaan brändillä ja markkinoinnilla kuten kuluttajamarkkinassa yleensä. Suurin osa maailmasta tietää sen, että siellä on kuuma ja että usea kuuluisa some-persoona käy saunassa. Tärkeintä on, että Harvia näkyy ja kuuluu.
Oletko käynyt ikinä saunassa missä sähkökiukaassa on ~100kg kiviä? Ei ole “kuiva sähkövastusgrillikiuas-sauna”. On mukavat ja kosteat löylyt ja Harvialtakin näitä kiukaita löytyy. Lisäksihän se on paljon saunan ilmanvaihdosta kiinni millaiset löylyt tulee.
Tekisi mieli todetta, että tämähän on sanomattakin selvää, mutta sitä se ei kaikille selvästikään ole. Joten kaipa se on sanottava, kun asia on nostettu useampaan kertaan esille.
Harvia ei ole mikään Apple eikä siitä sellaista tule vaikka mitä tekisi.
Samoin sijoitustiedon jutussa mainittiin koko toimialaa koskevat “ongelmat” joiden ratkaisijalle ei mielestäni mitään ilmiselvää palkintoa ole luvassa. Tästä enemmän myöhemmin.
Kiukaiden teknisillä ominaisuuksilla on valtaosalle loppukäyttäjistä hyvin pieni merkitystä. Brändi ja hinta ovat pitkälti ne ostopäätökseen johtavat tekijät. Laadun on oltava riittävällä tasolla. Vastukset eivät saa palaa tai tulipesä ruostua puhki muutamassa vuodessa. Kun kiukaan vaihto on ajankohtainen, voidaan valita se sama hyväksi todetun merkin kiuas. Valtaosalle kuluttajista ei ole mitään merkitystä sillä tuleeko jonkin valmistajan kiukaasta vähän enemmän lämpöhäviöitä kuin kilpailijan.Kuluttajatuotteista kalleimmat tai eniten myyvimmät on harvoin niitä teknisesti kaikkein parhaimpia. Jos nyt vaikka elintarvikkeita miettii, niin parhaimmillaan kalliimpi merkkituote ja kaupan oma halpatavaramerkki valmistetaan samalla tehtaalla ja vain pakataan eripakettiin. Melkeinpä voi väittää, että sama pätee kiukaisiin. Ei niissä löylyissä ihan oikeasti merkkien välillä niin isoa eroa ole, että sen normaali kuluttaja huomaisi.
Tuote innovaatioista keskusteltaessa, tulee ihan ensin sisäistää se, kuinka yksinkertaisia laitteita kiukaat loppupeleissä ovat. Patenteilla niitä ei pystytä suojaamaan niin pitkälle että saavutettaisiin jotain oikeita ja pysyviä kilpailuetuja. Jos joku keksii mitä tahansa uutta ja toimivaa, niin kilpailijat sen kyllä tulevat kopioimaan välittömästi pienillä muutoksilla. Kun joku aikanaan keksi katiskakiukaat, niin käytännössä kaikki valmistajat kopioivat sen designin ja nykyään se on vakiotavaraa. Räikein esimerkki suorasta plagioinnista on tuo Harvia Spirit, joka on suora kopio ja vastaus Huumin Dropille.
Ja onhan Harvialta hyvinkin innovatiivisia tuotteita tullut. Muun muassa ”Harvia Smart Fold” eli kokoon taittuva sauna sekä Nova Höyrysuihkukaappi. Kumpikaan näistä tuskin mikään taloudellinen menestys on. Joku voisi argumentoida, että näiden kehittelyyn käytetty aika ja raha olisi kannattanut investoida jotenkin toisin. Ei sekään tietenkään väärin ole välillä heittää tavaraa seinään ja katsoa josko jotain jäisi kiinni. Jos näistä kuitenkin jompikumpi alkaa minkäänlaista taloudellista menestystä niittämään, niin voidaan olla varmoja, että kilpailijat kyllä tuovat ne omat versionsa markkinalle. Tämän jälkeen ollaan taas pisteessä, jossa muut kuin tekniset ominaisuudet ajavat kuluttajakäyttäytymistä.
Mitä Harvia sitten tekee heidän R&D budjetilla, jos uusissa innovaatioissa ei ole järkeä?
Harvian tuotekehitys on keskittynyt DFM (Design For Manufacturing) periaatteeseen ja tämä luo ihan oikean kilpailuedun, jota kilpailijat eivät pysty kopioimaan. Käytännössä tavoitteena on suunnitella kiuas, jonka valmistus on mahdollisimman tehokasta. Teknisten ja laadullisten ominaisuuksien kohdalla voidaan tehdä kompromisseja, kun tavoitteena on valmistettavuus. Kiukaan suunnittelussa voidaan huomioida tehtaassa olemassa olevat laitteet, jolloin uudenlaisen mallin valmistaminen ei välttämättä vaadi kalliita laiteinvestointeja ja se saadaan tuotantoon nopeasti. Komponenttivalinnassa hyödynnetään samoja osia, joita käytetään muissakin versioissa, joka taas helpottaa osien varastointia ja materiaalihankintoja. Vältetään liian monimutkaisia ratkaisuja, eli siis ihan vain yksinkertaistetaan tuotteita ja minimoidaan komponenttimäärää.
Sillä että tuotekehitys ja valmistus ovat saman katon alla ja että ne vielä toimivat kohtalaisen hyvin yhdessä, saavutetaan merkittäviä kilpailuetuja. Äkkiseltään tämä kaikki voi tuntua itsestään selvältä ja käytännössähän tämä jollain tasolla huomioidaankin kaikessa suunnittelussa. Toteutustavat kuitenkin vaihtelee huomattavasti ja alarivillä näkyvien tulosten saavuttaminen ei todellakaan ole helppoa. Useat firmat ovatkin tehneet strategisen päätöksen keskittyä vain tietylle osalle arvoketjua. Aiemmin mainittu Apple vain suunnittelee ja markkinoi puhelimensa. Kokoonpano on ulkoistettu elektroniikan sopimusvalmistajalle joka myös kokoaa kilpailijoiden kuten Samsungin, Googlen, Nokian, Xiaomin yms puhelimet. Sopimusvalmistajan intresseissä on lobata Design For Assembly käytäntöjä ja omia standardejaan puhelimia suunnittelivien tahojen suuntaan. Applen ja Samsungin puhelimista saattaa löytyä samat mikrofonimoduulit ja niin edelleen.
Harvialla tuotekehitys ja valmistus pelaa tulosten valossa hyvin yhteen. Toimitusjohtajan koulutuksen perusteella voidaan olettaa että valmistavan teollisuuden perusteet ovat päättävällä tasollakin hallinnassa. Uskotaan että jatkossakin ymmärretään keskittyä oikeisiin asioihin ja siihen millä on oikeasti merkitystä lisäarvon luomisessa.
Tuli vastaan hesarissa mielenkiintoinen lukijakirjoitus, muutaman vuoden takaa tosin. Maksumuurin takana mutta aiheena on hikoilun terveyshyödyt;
Mietin, että tätä itse hikoilua ja sen terveysvaikutuksia on harvinaisen vähän yhdistetty saunomiseen täällä, sen takia linkkasin jutun huvikseni tänne. Jutussa siis muistutetaan, että hikoilu itsessään poistaa elimistöstä haitallisia aineita, sekä mm ylimääräistä suolaa ja kalsiumia, jolloin esim munuaisvaivat ja virtsatiekivien muodostuminen vähenee. Lisäksi hikoilun aikana erittyvä joku dermisidiini on joissain tutkimuksissa linkitetty immuunijärjestelmän vahvistumiseen. Suomeksi siis hikoilu on yleisesti terveellistä ja edistää vastustuskykyä. Joskus luinkin jonkun jutun ikääntymiseen liittyen, että vanhetessa usein vähenevä hikoilu ei missään nimessä olekaan hyvä juttu, vaan päinvastoin terveydelle haitallinen asia.
Olisi hauskaa nähdä ilmiö, että ihmiset jo pelkän hikoilun vuoksikin meisivät saunaan, eikä ainoastaan rentoutumisen. Ylipäätään, uskon kyllä että tulevaisuudessa hikoiluun suhtaudutaan paljon myötämielisemmin kuin nykyään.
Itselleni putosi tuohon kyseistä tavoitehintaa edeltävä hinta, mutta muokkasin sen nyt kohdilleen yllä olevaan julkaisuun.
Presidentti ymmärtää selkeästi laadun päälle 
