Harvia-foorumi eli Haarumi - Kansainvälistä kasvua ja hyvinvoinnin megatrendejä

Itse väitän, että markkina voitetaan nimenomaan brändillä ja markkinoinnilla kuten kuluttajamarkkinassa yleensä. Suurin osa maailmasta tietää sen, että siellä on kuuma ja että usea kuuluisa some-persoona käy saunassa. Tärkeintä on, että Harvia näkyy ja kuuluu.

50 tykkäystä

Oletko käynyt ikinä saunassa missä sähkökiukaassa on ~100kg kiviä? Ei ole “kuiva sähkövastusgrillikiuas-sauna”. On mukavat ja kosteat löylyt ja Harvialtakin näitä kiukaita löytyy. Lisäksihän se on paljon saunan ilmanvaihdosta kiinni millaiset löylyt tulee.

14 tykkäystä

Tekisi mieli todetta, että tämähän on sanomattakin selvää, mutta sitä se ei kaikille selvästikään ole. Joten kaipa se on sanottava, kun asia on nostettu useampaan kertaan esille.

Harvia ei ole mikään Apple eikä siitä sellaista tule vaikka mitä tekisi.

Samoin sijoitustiedon jutussa mainittiin koko toimialaa koskevat “ongelmat” joiden ratkaisijalle ei mielestäni mitään ilmiselvää palkintoa ole luvassa. Tästä enemmän myöhemmin.

Kiukaiden teknisillä ominaisuuksilla on valtaosalle loppukäyttäjistä hyvin pieni merkitystä. Brändi ja hinta ovat pitkälti ne ostopäätökseen johtavat tekijät. Laadun on oltava riittävällä tasolla. Vastukset eivät saa palaa tai tulipesä ruostua puhki muutamassa vuodessa. Kun kiukaan vaihto on ajankohtainen, voidaan valita se sama hyväksi todetun merkin kiuas. Valtaosalle kuluttajista ei ole mitään merkitystä sillä tuleeko jonkin valmistajan kiukaasta vähän enemmän lämpöhäviöitä kuin kilpailijan.Kuluttajatuotteista kalleimmat tai eniten myyvimmät on harvoin niitä teknisesti kaikkein parhaimpia. Jos nyt vaikka elintarvikkeita miettii, niin parhaimmillaan kalliimpi merkkituote ja kaupan oma halpatavaramerkki valmistetaan samalla tehtaalla ja vain pakataan eripakettiin. Melkeinpä voi väittää, että sama pätee kiukaisiin. Ei niissä löylyissä ihan oikeasti merkkien välillä niin isoa eroa ole, että sen normaali kuluttaja huomaisi.

Tuote innovaatioista keskusteltaessa, tulee ihan ensin sisäistää se, kuinka yksinkertaisia laitteita kiukaat loppupeleissä ovat. Patenteilla niitä ei pystytä suojaamaan niin pitkälle että saavutettaisiin jotain oikeita ja pysyviä kilpailuetuja. Jos joku keksii mitä tahansa uutta ja toimivaa, niin kilpailijat sen kyllä tulevat kopioimaan välittömästi pienillä muutoksilla. Kun joku aikanaan keksi katiskakiukaat, niin käytännössä kaikki valmistajat kopioivat sen designin ja nykyään se on vakiotavaraa. Räikein esimerkki suorasta plagioinnista on tuo Harvia Spirit, joka on suora kopio ja vastaus Huumin Dropille.

Ja onhan Harvialta hyvinkin innovatiivisia tuotteita tullut. Muun muassa ”Harvia Smart Fold” eli kokoon taittuva sauna sekä Nova Höyrysuihkukaappi. Kumpikaan näistä tuskin mikään taloudellinen menestys on. Joku voisi argumentoida, että näiden kehittelyyn käytetty aika ja raha olisi kannattanut investoida jotenkin toisin. Ei sekään tietenkään väärin ole välillä heittää tavaraa seinään ja katsoa josko jotain jäisi kiinni. Jos näistä kuitenkin jompikumpi alkaa minkäänlaista taloudellista menestystä niittämään, niin voidaan olla varmoja, että kilpailijat kyllä tuovat ne omat versionsa markkinalle. Tämän jälkeen ollaan taas pisteessä, jossa muut kuin tekniset ominaisuudet ajavat kuluttajakäyttäytymistä.

Mitä Harvia sitten tekee heidän R&D budjetilla, jos uusissa innovaatioissa ei ole järkeä?
Harvian tuotekehitys on keskittynyt DFM (Design For Manufacturing) periaatteeseen ja tämä luo ihan oikean kilpailuedun, jota kilpailijat eivät pysty kopioimaan. Käytännössä tavoitteena on suunnitella kiuas, jonka valmistus on mahdollisimman tehokasta. Teknisten ja laadullisten ominaisuuksien kohdalla voidaan tehdä kompromisseja, kun tavoitteena on valmistettavuus. Kiukaan suunnittelussa voidaan huomioida tehtaassa olemassa olevat laitteet, jolloin uudenlaisen mallin valmistaminen ei välttämättä vaadi kalliita laiteinvestointeja ja se saadaan tuotantoon nopeasti. Komponenttivalinnassa hyödynnetään samoja osia, joita käytetään muissakin versioissa, joka taas helpottaa osien varastointia ja materiaalihankintoja. Vältetään liian monimutkaisia ratkaisuja, eli siis ihan vain yksinkertaistetaan tuotteita ja minimoidaan komponenttimäärää.

Sillä että tuotekehitys ja valmistus ovat saman katon alla ja että ne vielä toimivat kohtalaisen hyvin yhdessä, saavutetaan merkittäviä kilpailuetuja. Äkkiseltään tämä kaikki voi tuntua itsestään selvältä ja käytännössähän tämä jollain tasolla huomioidaankin kaikessa suunnittelussa. Toteutustavat kuitenkin vaihtelee huomattavasti ja alarivillä näkyvien tulosten saavuttaminen ei todellakaan ole helppoa. Useat firmat ovatkin tehneet strategisen päätöksen keskittyä vain tietylle osalle arvoketjua. Aiemmin mainittu Apple vain suunnittelee ja markkinoi puhelimensa. Kokoonpano on ulkoistettu elektroniikan sopimusvalmistajalle joka myös kokoaa kilpailijoiden kuten Samsungin, Googlen, Nokian, Xiaomin yms puhelimet. Sopimusvalmistajan intresseissä on lobata Design For Assembly käytäntöjä ja omia standardejaan puhelimia suunnittelivien tahojen suuntaan. Applen ja Samsungin puhelimista saattaa löytyä samat mikrofonimoduulit ja niin edelleen.

Harvialla tuotekehitys ja valmistus pelaa tulosten valossa hyvin yhteen. Toimitusjohtajan koulutuksen perusteella voidaan olettaa että valmistavan teollisuuden perusteet ovat päättävällä tasollakin hallinnassa. Uskotaan että jatkossakin ymmärretään keskittyä oikeisiin asioihin ja siihen millä on oikeasti merkitystä lisäarvon luomisessa.

56 tykkäystä

Tuli vastaan hesarissa mielenkiintoinen lukijakirjoitus, muutaman vuoden takaa tosin. Maksumuurin takana mutta aiheena on hikoilun terveyshyödyt;

Mietin, että tätä itse hikoilua ja sen terveysvaikutuksia on harvinaisen vähän yhdistetty saunomiseen täällä, sen takia linkkasin jutun huvikseni tänne. Jutussa siis muistutetaan, että hikoilu itsessään poistaa elimistöstä haitallisia aineita, sekä mm ylimääräistä suolaa ja kalsiumia, jolloin esim munuaisvaivat ja virtsatiekivien muodostuminen vähenee. Lisäksi hikoilun aikana erittyvä joku dermisidiini on joissain tutkimuksissa linkitetty immuunijärjestelmän vahvistumiseen. Suomeksi siis hikoilu on yleisesti terveellistä ja edistää vastustuskykyä. Joskus luinkin jonkun jutun ikääntymiseen liittyen, että vanhetessa usein vähenevä hikoilu ei missään nimessä olekaan hyvä juttu, vaan päinvastoin terveydelle haitallinen asia.

Olisi hauskaa nähdä ilmiö, että ihmiset jo pelkän hikoilun vuoksikin meisivät saunaan, eikä ainoastaan rentoutumisen. Ylipäätään, uskon kyllä että tulevaisuudessa hikoiluun suhtaudutaan paljon myötämielisemmin kuin nykyään.

17 tykkäystä

Tässä olisi vielä Raulin etkokommentit keskiviikon CMD:stä. :slight_smile:

Harvia järjestää keskiviikkona ensimmäisen pääomamarkkinapäivänsä. Tässä yhteydessä olisi varsin luontevaa päivittää taloudelliset tavoitteet, jotka ovat olleet samat yhtiön listautumisesta alkaen eli vuodesta 2018. Odotamme yhtiön tähtäävän etenkin Euroopan ulkopuolisen kasvun kiihdyttämiseen. Tapahtumaa voi seurata Inderes TV:stä 29.5. klo 10.30 alkaen.

28 tykkäystä

Harviasta kasvuyhtiö? Uusi liikevaihdon kasvutavoite 10% per vuosi.

59 tykkäystä

Näillä mennään… kovalla kannattavuudella kunnon kasvua, mitä börsäkin on jo kielinyt!
Päivitetyt pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Harvia on päivittänyt pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteitaan yhtiön kasvutavoitteiden mukaisiksi.
Uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:

  • Liikevaihto : Liikevaihdon vuotuinen kasvu keskimäärin 10 % (aikaisemmin: liikevaihdon vuotuinen kasvu keskimäärin yli 5 prosenttia)
  • Kannattavuus : Oikaistu liikevoittoprosentti1) yli 20 % (ei muutosta)
  • Velkaantumisaste: Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen2) alle 2,5x (aikaisemmin: nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 1,5x−2,5x pitkällä aikavälillä)
45 tykkäystä

Kyllä tässä minusta on lupa odotella jonkinlaista yrityskauppaa lähitulevaisuudessa:

”Harvian tavoitteena on myös kasvattaa höyry- ja infrapunasaunojen osuutta Harvian liiketoiminnasta sekä orgaanisesti että yrityskauppojen kautta.”

”Pyrimme vauhdittamaan kasvuamme myös yrityskauppojen kautta konsolidoijan roolissa.”

Mielenkiinnolla odottelemaan vielä lisäkommentteja näistä😎

43 tykkäystä

Odotetut tavoitteet. Näillä arvostuskertoimilla kasvua pitää tullakin.

4 tykkäystä

Yritysostoista on puhuttu jo vuosia. Siinä ei ole mitään uutta tai yllättävää että niitä tavoitellaan.
Esityksessä yritysostoja puhuttiin että ne ovat “Core part of strategy”.

Yritysostot voidaan Harvian tapauksessa jakaa Strategisiin ja Taktisiin ostoihin.

Strategiset ostot tukevat Harvian päivitettyä strategiaa. Käytännössä strategiset ostot kohdistuvat Euroopan ulkopuolelle ja ne keskittyvät infrapuna ja höyrysaunapuolelle laajentumiseen. Myös Digitalisaation puolelta haetaan strategisia yritysostoja.

Taktiset ostot keskittyvät ennemminkin tuotantokapasiteetin kasvattamiseen ja niitä pyritään tekemään opportunistisemmin.

Yritysostot kulkevat monen tarkan suodattimen läpi. Eli ostokohteen on täytettävä monta kriteeriä ja sen lisäksi hinnan on oltava kohdallaan. Tämä on yksi syy siihen miksi yritysostoja ei ole juurikaan tehty lähiaikoina, eikä niitä uskallettu nytkään luvata varmaksi.

Yleinen kommentti markkinasta oli että arvostuskertoimet listaamattomissa yritysostokohteissa on laskenut viimevuosien markkinaolosuhteiden johdosta merkittävästi, joka on ostoja tukeva seikka.

Tässä vielä kuva Harvian investoinneista viimevuosilta.

Tässä kuva paljonko Harvialla on teoriassa reserviä käytettävissä yritysostoihin:

23 tykkäystä

Positiivis sävytteinen uutinen ilmoille!

63 tykkäystä

Tästä on syytä huomata, että uusi tavoite sisältää myös yritysostot, joskin näkevät markkinan kasvavan “yli 5 %” joten orgaanisestikin pitäisi kohtuullista kasvua tulla - tätä on toki odotettukin.

Aamulla tulee enemmän kommenttia ulos ja CEO-haastattelukin jossain vaiheessa kun saadaan editoitua.

33 tykkäystä

Analyytikon kommentit eiliseen pääomamarkkinapäivään liittyen. :point_down:

18 tykkäystä

Tässäpä tuo @Rauli_Juva lupailema Matias Järnefeltin haastattelu. :fire:

23 tykkäystä

Mä en ihan osta tuota että 10% kasvu sisältäisi myös yritysostot. Nimittäin ei tuohon lukuun sovi mitään yritysostoa. Liikevaihto on nyt vajaan 200M€ ja jos siihen ostavat vaikka 20M€ toiminnot lisää, se on jo pelkästään yli 10%. Jos taas ostaisivat 50M€ vaihtoa tekevän “tyttären”, niin pelkkä yritysosto nostaa vaihtoa 30%. Siihen orgaaninen kasvu päälle. Tämä Harvia 10% tarkoittaa käytännössä 15-20%, jos ovat tavoilleen uskollisia.

15 tykkäystä

Se, että tavoite sisältää yritysostot ei varsinaisesti ole mielipidekysymys, kun firma näin itse sanoi. Tavoitehan on siis keskimääräinen kasvu about tulevan 5 vuoden aikana, ei yksittäiselle vuodelle. Siitä olen samaa mieltä että tavoite on aika vaatimaton jos yritysostoja saadaan aikaan, kun orgaanisestikin voisi päästä lähelle 10 % kasvua.

62 tykkäystä

Joo mutta ei yritysostoja oikein voi yläkanttiinkaan arvioida jos ei ole jo käytännössä melkein nimet paperissa. Sehän aina voi olla ettei ne myös toteudu…ainakaan järkevään hintaan.

Mutta taas toisaalta pitää siellä putkessa ostokohteita olla jo jotka kohtuu pitkällä kun tälllaisia tavoitteisiin asettavat.

1 tykkäys

Löytyykö tietoa kuka myi viime perjantaina 460.000 lappua kertaheitolla? Arvo noin 20 miljoonaa €. Silloin kun kurssi lähti 44€ sukeltamaan.

3 tykkäystä

Oisko Eos:n toimari, joka jäämässä eläkkeelle, ja seuraaja aloittaa syksyllä.

2 tykkäystä

EOS:n toimitusjohtaja vaihtuu. Pörssitiedote tänään:

Harvia Oyj on nimittänyt Philipp Krauthin EOS Groupin toimitusjohtajaksi, EOS-brändistä ja -tuotteista vastaavaksi johtajaksi ja Harvian johtoryhmän jäseneksi. Tehtävässään Krauth vastaa EOS Groupin johtamisesta ja varmistaa Harvia-konsernin EOS-brändin alla myytävien premium-ratkaisujen selkeästi erottuvan ja kiehtovan identiteetin.

Philipp Krauth on kokenut globaalien liiketoimintojen johtaja, jolla on vankkaa osaamista asiakas- ja toimittajasuhteista sekä brändinhallinnasta. Tällä hetkellä hän toimii Outdoorchef AG:n toimitusjohtajana, ja aiemmin hän on toiminut Wolf Steel Ltd:n Napoleon-brändin toimitusjohtajana Euroopassa sekä Newell Brands Inc:n toimitusjohtajana Saksassa ja Itävallassa. Lisäksi Krauth on työskennellyt kymmenen vuotta Hansgrohe Groupissa, ja hänellä on myös kokemusta useista eri johtotehtävistä Aasiassa.

Krauth aloittaa tehtävässään 12.8.2024 ja raportoi Harvian toimitusjohtaja Matias Järnefeltille. Aiemmin julkistetun mukaisesti EOS Groupin toimitusjohtaja ja Harvian johtoryhmän jäsen Rainer Kunz on päättänyt jättää tehtävänsä Harviassa. Kunz jatkaa työskentelyä Harviassa täysipäiväisesti elokuun loppuun 2024 saakka ja tukee tehtävien siirtoa sen jälkeen neuvonantajana.

25 tykkäystä