Tätä olenkin yrittänyt sanoa. Japanissa pienissäkin onsen-kylpylöissä on useita saunoja. Itse asiassa Tokiossa yhdessä tallaisessa, jossa vierailin, oli 3 allasta ja 4 erilaista saunaa. Sitä äkkiä ajatellaan, etteivät japanilaiset tee muuta kuin istu lämpimissä altaissa, mutta ei asia aivan noinkaan ole. Tuolla olisi markkinaa isosti vallattavana. Sivuhuomiona mainittakoon, onsenissä altaaseen ei missään nimessä saa mennä housut jalassa, kun taas saunassa ilman housuja oleminen on ehdottomasti kiellettyä.
@zyippi Eikä ainoastaan kylpytakkeja, vaan myös mm. laudeliinoja, saunatyynyjä, saunamyssyjä (jotkut ilmeisesti jostain syystä käyttävät tällaisiakin), pyyhkeitä, jne.
Tein tuossa videon infrapunasaunasta youtubeen, niin tuli vastaan kysymys Harvian saunojen saatavuudesta ulkomaille. Tietääkö kukaan suomalaista nettikauppaa, jolla olisi englanninkieliset sivut ja joka toimittaisi infrapunasaunoja ulkomaille? Voisi vinkata jatkossa.
Jos joku Harvian sisäpiiriläinen sattuu näitä lukemaan, niin punavalo/kirkasvalointegraatiolle infrapunakoppien kanssa saattaisi olla isosti kysyntää tulevaisuudessa, osana hyvinvoinnin megatrendiä
Muumit saunomaan! Kääntäkää vaikka tynnyrisauna pystysuuntaiseksi ja tehkää siitä muumitalon näköinen.
No niin, koska yllä oleva viesti liputettiin pois, avataanpa hiukan, mitä tuolla tarkoitin.
Muumit ovat Japanissa erittäin tunnettuja ja rakastettuja hahmoja. Jos Harvia tähtää Japanin markkinoille, muumien hyödyntäminen markkinoinnissa saattaisi olla hyvä idea. Esimerkiksi Finnair on jo vuosikausia tehnyt muumiyhteistyötä ja lentänyt muumikuvioiduilla lentokoneilla.
Eikä tuo tynnyrisaunan kääntäminen pystyynkään ollut pelkkä heitto. Saattaisi sellaiselle siniselle, pystysuuntaiselle, pyöreälle ja suippokattoiselle saunalle olla kysyntääkin - sekä Japanissa että muuallakin. Ainakin asiaa voisi miettiä ja selvittää. Ja vaikka ne “muumisaunat” eivät olisikaan varsinaisina tuotantomalleina, ainakin jonkinlaisina messuhoukuttimina ne vetäisivät varmasti yleisöä osastolle.
Toki edellä ehdotetut asiat edellyttävät asianmukaisia yhteistyösopimuksia muumien oikeuksien haltioiden kanssa.
Omaan kokemukseen nojaten metropoleissa on mm. kylpylöissä tarjolla Saunoja. Ne missä itse olen käynyt eivät kuitenkaan ole olleet samanlaisia, kuin Suomessa: Joko et voi heittää vettä kiukaalle ollenkaan(syyt mm. “Kiuas voi hajota”, “vaara! kuumaa höyryä!” ym.), lämpö saunassa on aivan max 60 astetta tai vastaan tulee infrapunasauna, missä on TV:t sisällä yms.
Maaseudun onseneissa ei ole saunoja pahemmin tullut vastaan. Niiden tilavampiin puititeisiin, seesteisempään, luonnonläheisempään ympäristöön väittäisin saunan sopivan kuin… vaikka minne.
Shonai Hotel näytätisi tekstiensä perusteella olevan enemmän keskittynyt “hyvinvointitrendeihin”. Tarjolla on aamujoogaa terassilla, uusia terveellisiä ruokameuita yms. Olisivatpa piru vie nostaneet postauksessaan esille saunan terveysvaikutuksia… Juurikin tämän kaltaisia paikkoja on itsellä tullut vastaan. Tuolla näyttäisi olevan käytössä “セルフロウリュ” jota en osaa tulkita miksikään muuksi kuin “self löyly” sanahirviöksi. kaikkea sitä…
Itselläni ei ole kokemusta kuin tuosta yhdestä onsenistä, mutta siellä oli tosiaan kaikkiaan neljä saunaa. Siis miesten puolella, naisten puolella varmaan samat neljä. Näistä neljästä yksi oli ns. perinteinen suomalainen sauna, joskin lämpöasteita huomattavasti vähemmän. Yksi oli jonkinlainen höyrysauna. Yksi infrapunasauna tai jonkinlainen lämmin huone (jota en välttämättä saunaksi kutsuisi, mutta sillä nimellä se siellä kulki), jossa porukka katsoi lauteilla golfia TV:stä. Yksi taas höyrysauna, en muista/tiedä millä keinoin se lämpesi, mutta joka tapauksessa.
Uskoisin, että Harvian tuotteille olisi tuolla ensinnäkin tilausta sekä Harvian kannalta puolestaan laajalti mahdollisuuksia. Toki kaikki mahdolliset mahdollisuudet varmasti tiedostetaan myös itse yhtiössä. Mukava hieman maalailla tulevaisuudenkuvaa
Nyt kun vähääkään aivojani käytin, niin tottahan noitakin paikkoja on Japani väärällään:
Vähääkään isommasta kaupunginosasta tai kaupungista jos on kyse, niin yksi tai useampi kapselihotelli löytyy asemarakennuksen lähistöltä. Hyvin monessa varustelutaso on liki identtistä. Kohdemarkkinat olivat salarymanit työmatkoillaan, mutta niiden vähenemisen myötä sektori on ollut jo pidempään hieman hukassa. Hinnoissaan ovat reppureissaajaturistin näkökulmasta.
Jankkaamaani asiaan taasen suhtautuminen on niin fanaattista, että siitä on esim. säädetty Hot Springs Act (温泉法). Nyt lupaan, etten enää jatka
Tämähän olisi nyt Suomessa helppo koeponnistaa koronatoimenpiteenä, koko kansalle 80-asteista saunaa tunti päivässä.
Onhan tämä ollut pitkään tiedossa muidenkin hengitystieinfektioiden kanssa, kuuman vesihöyryn hengittely auttaa aina. Osa suomalaista kansanterveyttä vuosisatoja, tuppaa vaan nykynuorisolta unohtua ja heti pitäisi saada joka köhän kanssa vaan pillereitä naamariin. Tarkoitan tässä siis normaaleja flunssia, korona sinällään vakavampi tauti.
Iloisia omistajia taas huimasti lisää. Kolme vuotta sitten oli noin 2000, nyt kymmenen kertaa enemmän. Toki osakkeen kurssikin on liki kymmenkertaistunut.
Omistajalistoilta kuun vaihteesta sellainenkin kiinnostava bongaus, että siellä on Inderesin ex-analyytikko, vannoutunut SaaS-mies, nykyinen Admicomin talousjohtaja ja kaimani Petri Aho tullut myös vihdoin järkiinsä ja lähtenyt tähän junaan mukaan ns. ”Nollasta sataan tyylillä” tossa huhtikuun aikana. Hyppäsi ilmeisen kovassa kiihtyvässä vauhdissa punaisella Teslallaan suoraan meikäläisen takapuskuriin kiinni hiillostamaan
Hienoa @Petri_Aho_Admicom !
Mukavasti Alibabaltakin löytyy Harvia-hakusanalla kaikenlaista herkkua, toki ei välttämättä aitoa Harviaa kaikki (aikanaanhan siellä oli paljon plagiointia ainakin), mutta mukava katsella miten saunaa tehdään Aasiassakin tutummaksi. Toki vientiinhän noita varmasti enimmäkseen myyvät.
Harvia on tällä hetkellä Onvestin ainoa merkittävässä omistuksessa oleva pörssiyhtiö. Onvest osti pääomasijoitusyhtiö CapManin Harvia-omistukset vuoden 2019 loppupuolella.
Onvest omistaa Harvian osakkeista maalisuun lopun tietojen mukaan 12,3 prosenttia. Osakkeiden markkina-arvo on noin 92 miljoonaa euroa.
Harviassa mielenkiinnon herätti tausta perheomisteisena yhtiönä. Onvestilla ei ole vielä muita pörssiomistuksia, mutta tähän saattaa olla tulossa muutos.
Vaikka onkin yleisuutinen, toki Harviaakin koskettava, niin mukava kun kerrankin uutinen näinpäin, ei vaan sitä, että Harvia kuuma vain tässä ja nyt.
Sijoituskirjailija Seppo Saario listaa Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -klassikossaan yhdeksi ikivihreäksi pörssivihjeeksi tämän neuvon: ”Osta, kun kurssi kohoaa uuteen ennätykseen.”
Saario huomauttaa, että ennätystasoilla omistajilla ei ole kiinnekohtia myyntipäätöksen tekemiseksi, ja silloin tehdään varmimmin voitollinen sijoitus. Saarion vertauksessa ennätyskurssi voi olla kuin padon murtuminen: ”Kun pato murtuu, vesi tulee voimalla ja valuu kauas.”
Ennätyskurssi ei tietenkään ole yleispätevä tae vahvasta tulevasta kehityksestä. Se kannattaa silti nähdä ennemmin positiivisena kuin negatiivisena merkkinä.
”Olen Sepon linjoilla, ainakin mitä tulee pienempiin yhtiöihin. Jos pieni yhtiö kasvattaa markkinaosuutta kannattavasti, kurssihuipussa ostamisessa voi olla järkeä”, Aktian salkunhoitaja Janne Lähdesmäki sanoo
Harvialla on vielä tekemistä, ennen kuin suuri yleisö ymmärtää, että kotimaa ei se päämarkkina ole, vaan tulevaisuuden tulos ja kasvu tehdään muualla.
Toki tämä saattaa tuulitakilla mennä ohi, mutta jos olisin itse OP:n pääanalyytikko ja painaisin omalla nimellä ja naamalla tekstiä lehteen, niin kyllä vähän tarkistaisin faktoja ensin. Menee pian uskottavuus.
"OP:n pääanalyytikko Antti Saari toteaa, että elvytyksen aiheuttamaa ilmiötä Suomessa tukee se, että Helsingin pörssin yrityksistä iso osa on globaaleja toimijoita. Suomen markkinoille suuntautuvat yhtiöt, kuten Harvia ja Kesko, ovat puolestaan valtaosin sellaisia, jotka ovat hyötyneet ihmisten kotoilusta.
”Tietyllä tavalla on mielenkiintoinen sattuma, että suurimmat Suomen kotimarkkinayhtiöt hyötyvät koronarajoituksista ja kansainvälisesti suuntautuneet siitä, että Yhdysvalloissa ja Kiinassa on jo taloudessa kova meno päällä.”"
Antti Saari Harvia sai vasta puoli vuotta sitten Suomen tasavallan presidentin myöntämän kansainvälistymispalkinnon.
Alla Antille ja muillekin kertausta.
”Harviassa on oivallettu, että 90 % globaalista sauna- ja spa-markkinasta on Suomen ulkopuolella ja sen eteen on tehtävä pitkäjänteistä työtä. Tänään noin 75 % liikevaihdosta tuleekin jo Suomen ulkopuolelta.”
Sen verran pitää tähän kommentoida, että OP:lla Harvia ei ole seurannassa ollenkaan, joten voi olla sen takia hataralla pohjalla kommentit. Se on sitten toisen keskustelun aihe, että kannattaako ottaa puheeksi/esimerkki yhtiöksi yhtiötä jota ei kunnolla tunne, jos lehtiin kommentoi kuten kyseisessä tapauksessa.