Laiskaa journalismia, kun ei ole edes lähdettä laitettu. Tästä taitaa olla kyse
https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2021.127831
Julkaisussa ei myöskään puhuta nuohoustarpeen poistumisesta, toisin kuin toimittaja on kirjoittanut.
Tutkimusta on rahoittanut Tulikivi.
Toki sydänverisuoniterveyden taustalla paljon muutakin, kuten yllä mainittukin. Jos kuitenkin yhdestä asiasta pitäisi aloittaa verisuonien nuoruuden palauttamisessa, saunominen on helpoimpia asioita. Saunominen kirjaimellisesti matkii liikunnan verisuonivaikutusta ja palauttaa suonien joustavuutta ja tätä kautta useimmat kudos/elinvaikutukset tulevat. Toki kuumuuden tuoma “positiivinen stressi” vaikutus aiheuttaa muita solutason vaikutuksia. Käytännön työssä havaittuna huomannut valikoituneen harhan eli juuri ne jotka liikkuvat aktiivisesti, syövät hieman niinkuin harkiten ja huolehtivat ehkä muutenkin terveydestaan saunovat usein.
Luin itsekin juuri samaa. Kuitenkin patentoimaton teknologia ja harviallekin hyvin adoptoitavissa.
Päästörajoitusten tiukentuessa kyllä suomalaiset keinot keksii miten hikikomeron saa jatkossakin säilymään kansan keskuudessa.
Onko lauteilla vielä tilaa mesikämmenille?
Laittaisin vähän jäitä hattuun noiden terveysvaikutusten suhteen. On varmaankin totta, että joitakin hyötyjä on saatavissa, mutta minkä verran tällaiset asiat sitten vaikuttavat ihmisten kulutustottumuksiin? Myös terveellisen ruoan, alkoholittomuuden ja kuntoliikunnan hyödyt ovat tiedossa, mutta silti vain harvat pystyvät sitoutumaan niihin.
Koen myös, että sana “megatrendi” on kärsinyt jonkinlaisen inflaation. Sijoittajat haluavat tietysti toivoa, että omat sijoituskohteet ratsastavat milloin minkäkin trendin aallonharjalla, oli se sitten ilmastonmuutos, terveydenhuolto tai saunominen. Megatrendin avulla voidaan perustella itselle ja muille, että yhtiöstä kuuluu maksaa preemiota tai että sen kehitys jatkuu suotuisana määrittelemättömään tulevaisuuteen asti.
Argumentteja on helppo valikoida niin, että ne tukevat omaa sijoituspäätöstä. Kun tarpeeksi moni ajattelee samalla tavalla, oma näkemys vahvistuu, jolloin kriittinen pohdinta jää satumaisten tuotto-odotusten jalkoihin. Näin on mielestäni ollut joissakin tämän foorumin ketjuista.
Mitä tulee Harviaan, pyrin olemaan kriittinen erityisesti sen suhteen, miten pitkälle kasvu voi jatkua. Sauna- ja spa-markkina on tarpeeksi iso, ja onneksi se kasvaa tällä hetkellä hyvää tahtia. Lääniä myös riittää “vallattavaksi”, mikä on hyvä asia. On kuitenkin toinen asia, tuleeko saunomisesta “kansojen huvia” Texasissa, Bagdadissa tai Shanghaissa. Jotta näin kävisi, saunomisen pitäisi olla erityisen houkuttelevaa verrattuna muihin rahankäyttökohteisiin.
Lähden arvioissani siitä, että saunominen on yksi harrastus tai ajanviettotapa muiden joukossa, ei välttämättömyys eikä elämää helpottava logistinen keksintö. Sen kilpailijoita ovat kaikki mahdolliset työn ulkopuoliset aktiviteetit kuorokerhoista puutarhanhoitoon. Uskon siihen, että ihminen on mukavuudenhaluinen ja harkitseva olento, joka priorisoi huvituksiaan ja tekee päätöksiä ajankäytön ja rahan johdattelemana. Sauna vie runsaasti neliöitä, ja kun ihmiset pääsääntöisesti haluavat palvelujen äärelle, niistä neliöistä joudutaan karsimaan. Tällöin saunan tilalle saatetaan valita jotain muuta välttämättömämpää.
Oma sijoituscase Harvian suhteen ei perustukaan satumaisiin odotuksiin saunabuumista, vaan yhtiön laatuun. Saunamarkkinan ei tarvitse olla skaalautuva IT-bisnes, jotta sillä voi tehdä rahaa; riittää, että yhtiö saavuttaa merkittävän markkina-aseman ja pystyy pitämään katteet ylhäällä liikevaihdosta tinkimättä. Jos siihen päälle tulee odotukset ylittävää kasvua, niin hyvä, mutta itse en sen varaan laske.
Perustavaa laatua oleva ongelma lienee juuri ajatus, että nuoruuden palauttaminen ja terveys pitäisi olla helppoa. Min. 30min voimakasta hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa joka päivä sekä monipuolinen ruokavalio! Mutta se on paljon vaativampaa kuin helppo vaihtoehto.
Hyvä viesti kokonaisuudessaan! Minä en myöskään odota, että saunomisesta tulisi globaalisti jotenkin valtavan iso juttu. Ja se on mielestäni vain Harvian etu. Jos markkinat kasvaisi nyt lähiaikoina liian räjähdysmaisesti, niin kyllä se herättää entistä enemmän kovia kilpailijoita markkinoille kun TAM kasvaisi kovaa.
Harvian kannalta parasta olisi sellainen “kohtuullisen hyvä” tasainen kasvu. Ja itseasiassa juuri siltä se nyt näyttää 
En itsekään pidä tämän keissin pääpihvinä terveysvaikutuksia, vaikka niilläkin varmasti oma osansa on. Sen enempää tämän osuuden määrää arvailematta.
Itselleni saunomisen koen pikemminkin “luksuksena” arjen keskellä. Vähän kuten jotain poreammeessa lillumista, vaikka varmasti silläkin jotain tutkittuja terveyshyötyjä on. En kuitenkaan usko, että kovinkaan moni ostaa takapihalleen poreallasta terveyshyödyt mielessä. Suomessa sauna taas on jo “jokaisessa” kodissa. Sen sijaan jossain Jenkeissä saatetaankin huomata saunan ja saunomisen tarjoama “luksus” arjen keskelle. Kylkeen sitten vähän altaita, kylmiä ja kuumia ja niin edelleen. Kukapa ei haluaisi takapihalleen pientä “kylpylää” nyt kun naapureillakin on jne.
Mutta se tästä mutuilusta, hieman tajunnanvirtaa muutamaa tuntia ennen kuin saa käydä laittamassa viikonloppusaunan lämpeämään
Sen takia AHS:n brändäystä ei aiotakaan muuttaa. AHS on hyvin jenkkimäisen isänmaallisesti brändätty, mutta siinä sivussa tulee vivahde suomalaista saunakulttuuria.
Mutta yleisesti ottaen jos Jenkeissä tulee iso saunabuumi niin kilpailu lisääntyy hetkessä. On tietysti mahdollista että Harvia pärjää hyvin kilpailussa.
Vaikea uskoa, siellä ostetaan mielummin kotimainen puolta huonompi tuote tuplasti kalliimmalla kuin puolta halvempi tuplasti parempi ulkomainen tuote.
Paitsi Harvialla tuntui siellä olevan nimenomaan puolta kalliimpi sama tuote ja tuntui kelpaavan. Ylempää muutaman kuukauden takaa löytyy tutkimusta. Olen itse kyllä ihan fine asian kanssa. Markkinoille riittää kyllä kilpailijoitakin, on niitä täälläkin.
Olen tässä pohdiskellut Harvian arvostusta. Jos oletetaan, että vain suhteellisen rajallinen osuus kuluvan ja edellisen vuoden kehityksestä johtuu koronan aiheuttamasta kotoilutrendistä ja aikaistetusta kysynnästä niin ei tuota arvostusta kyllä kalliiksi voi haukkua. Millaisen arvostuksen olisitte valmiita hyväksymään yhtiölle, JOS se ei kasvaisi ollenkaan tai kasvaisi todella hitaasti? Ottaen huomioon yhtiön melko defensiivisen liiketoiminnan ja vahvat todistetut kilpailuedut niin en ymmärrä miksi tätä pitäisi hinnoitella kauheasti alle P/E 20x edes tilanteessa jossa se ei juurikaan kasvaisi. Tähän peilaten on vaikea argumentoida, että osakkeeseen hinnoiteltaisiin tällä hetkellä missään muodossa pitkäaikaista voimakasta tuloskasvua.
Toki loppuun on hyvä todeta, että tämä kaikki sillä edellytyksellä, että kotoilutrendillä on vain rajallinen vaikutus yhtiön viimeaikaiseen kehitykseen ja lukuihin. Mitä ajatuksia Harvian arvostus herättää muissa foorumilaisissa?
Tässä mennään kyllä aika rajusti jo henkilökohtaisen tuotto-odotuksen puolelle. Tässä ei ole kukaan oikeassa tai väärässä. Nykyinen markkinaympäristö sallii ehkä hieman korkeammat tulospohjaisen arvostuksen, mutta tuo mainitsemasi “kasvaisi todella hitaasti” on aika suhteellista… P/E 20 olisi itselle kuitenkin ehdottomasti liikaa.
Upeaa kehitystä! Ja on kyllä näyttävän näköinen toi nykyinen tuotantolaitos 
Täytyy muistaa että yritys joka ei kasva on haavoittuvaisempi kilpailulle. Jos firma ”tienaa arvonsa takaisin” vasta 20 vuoden kuluttua, on isot riskit ilmassa; kuinka kestävä nykyinen tulostaso on jos firma ei kasva? 20 vuodessa voi sattua kaikenlaista joka vaikuttaa tulostasoon, kilpailuun, investointitarpeisiin jne.
Itselle tuollainen cash cow firma olisi oltava 6-13 PE riippuen vähän toimialasta
Viikko sitten laitoin naapuriketjuun (Kamux) viestin heidän ERP:stä. Sama toimittaja on toteuttanut Harvian tuotetiedon hallintajärjestelmän. Tässä poimintaan referenssi-sivulta:
HAASTE:
Yksi keskeisimmistä haasteista oli tuotetiedon tehokkaampi toimittaminen Harvian lukuisille jälleenmyyjille lähes 90 maahaan oikeilla tiedoilla, oikealla kielellä, samalla laadulla ja aina ajantasaisina.
Haasteena oli myös se, että tuotetietoa hallittiin erikseen jokaisessa kanavassa ja useassa eri ERP-järjestelmässä. Harvian henkilökunta joutuikin tämän vuoksi tekemään paljon extratyötä päivittäessä tietoja useassa eri järjestelmässä ja kanavassa. Tarve kehittää yksi keskitetty tuotetiedon hallintajärjestelmä oli siis ilmeinen.
PAREMPAA, TEHOKKAAMPAA, YHTENÄISEMPÄÄ TUOTETIEDONHALLINTAA:
Harvian kaltaisella globaalilla, teollisella valmistajalla tuli olla käytössään järjestelmä, joka pystyy hallitsemaan moninaisia tuoterakenteita komponenteista ja varaosista aina lopputuotteeseen saakka. Datan tulee kulkea saumattomasti eri kanaviin mahdollistaen ajantasaiset tiedot jokaisessa eri kanavassa oli kyseessä sitten oma verkkokauppa ja nettisivut, jälleenmyyjien tuotekatalogit tai arkkitehdeille tarkoitettu suunnitteluohjelma.
Ratkaisu oli Akeneo-ohjelman päällä pyörivä yksi skaalautuva ja integraatiot helposti salliva PIM-ratkaisu, joka kerää tarvittavat tiedot eri järjestelmistä, jossa tiedot rikastetaan ja josta ne kuljetetaan automaattisesti eri kanaviin. Ratkaisu mahdollistaa sen, että tiedot täytyy syöttää vain kerran jolloin työläs extra-naputtelu ja ylimääräinen sooloilu eri kanavissa voidaan unohtaa.
Rokkarit rakensivat järjestelmään myös toiminnallisuuksia, jotka helpottavat ja organisoivat työtä yrityksen sisällä. Nyt kun esimerkiksi tuotekehityksessä tullaan tiettyyn pisteeseen uuden tuotteen kanssa, siitä lähtee automaattisesti viesti markkinointiin, jonka tehtäväksi tulee markkinoinnillisen kuvauksen kirjoittaminen. Järjestelmän avulla jälleenmyyjienkin toiminta sujuvoituu kun käytössä on nyt parempi, päivittyvä ja yhtenäisempi tuoteinformaatio.
Edit:
tuon referenssi kuvauksen perusteella tuo on varmaan toteutettu viime vuoden puolella:
“Vaikka kiertue oli kuumimmillaan juuri korona-aikaan, se ei luonnollisesti ammattimuusikoita kummassakaan päässä haitannut.”
Miksiköhän Kamux on antanut referenssiksi itsensä… tai harvia. minä en ainakaan paljastaisi missä järjestelmät on tehty…
Lainataan @Herra_M viestiä joulukuulta 2019. Tässä suhteessa ilmeisesti on siis menty eteenpäin ja järjestelmä on toiminnassa. Joulukuun 2019 viestejä selatessa muutamalla nimimerkillä oli kovat epäilykset ERPin toimivuudesta ja pelko kustannuksesta. Ilmeisen hyvin ainakin Harvian kohdalla on integraatio onnistunut, sillä missään ei tätä ole enää mainittu ja liikevoittoprosentti on päinvastoin huimasti ennakoitua parempi. Toki siihen on paljon syitä, mutta pieni osa lienee myös tästä etukäteen tunnistetun ongelman korjaamisesta.
Oliko jossain puhuttu Harvian toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) uudistamisesta? @TomiP viestissä taisi olla enemmänkin kyse tuotetiedon hallintajärjestelmästä eli PIMistä. Erikseen vielä mainittiin, että ennen tuotetietoa hallittiin useassa eri ERPissä, ja annettiin ymmärtää, että nyt PIM on integroitu näihin kaikkiin.
Omaan korvaani useampi eri ERP kuulostaa vahvasti siltä, että mennään edelleen vanhoilla systeemeillä, jotka toivottavasti jossain kohtaa yhtenäistetään ja päivitetään nykyaikaan.
