Tunnen kyllä harvian tapauksen. Mutta parempi jos kaikki nyt ostaa vaan sieviä, esim alkuviikosta…
1 tykkäys
Lainaus: “Lokakuussa 2020 uusia asuntolainoja nostettiin kahden miljardin edestä, mikä on 5,5 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Yhden kuukauden aikana on nostettu näin paljon asuntolainoja viimeksi toukokuussa 2011. Asuntolainojen nostaminen on ollut kevään notkahduksesta huolimatta runsasta kuluvan vuoden aikana. Tammi-lokakuun 2020 aikana uusia asuntolainoja on nostettu 2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.”
Tämä tuo itselleni tulkinnan siitä että jo katsotaan rokotteen yli eteenpäin ja kasvu välillisesti mahdollistaa hyvää jatkoa Harviallekin 
3 tykkäystä
Marraskuun suurimpien omistajien listauksessa ei suurempia muutoksia. Hallintarekisteröidyt pienentäneet hieman omistustaan. Mielenkiintoisimpana uutena omistajana top-100 listalle on noussut K2 (noussut suoraan Petrin taakse listalla):
https://harviagroup.com/fi/sijoittajat/osake-ja-osakkeenomistajat/osakkeenomistajat/
14 tykkäystä
It seems that abroad owners are missing from that list.
1 tykkäys
Tässä taas näkee kuinka “puoleeton” Inderes on. Maailmalla monet analyytikot eivät saa omistaa seuraamiaan osakkeita vaikka kuinka ihastuvat niihin. Onkohan Petri saanut annissa kaikki nämä osakkeet, vai ostanut matkan varrella? Olisi hyvä tietää milloin hankittu, mutta näköjään Inderes maksaa aika hyvin, kun jää nuorella miehellä rahaa ostaa osakkeita näikin paljon. Jopa enemmän kuin Joensuun Kauppa Ja Kone Oy:llä, jolla on huomattavasti isommat rahkeet näin tehdä. Puoluettomuus analyysistä tosin häviää…
Hyvä olla kriittisiäkin näkökulmia. Itse kuitenkin kuuntelen paljon mielummin analyytikkoja/analyysitaloja, jotka ovat läpinäkyvästi “skin in the game”, kuten Inderes todella on, analyytikkoineen.
Toinen hyvä merkki on se että analyytikko osaa myös tehdä onnistuneita sijoituksia, sitenhän sitä fyrkkaakin kertyy. Kolmanneksi, hyvä vaan jos Inderes on kannattava ja pystyy palkitsemaan hyvin. Niin kauan kuin nälkä pysyy päällä, valtakunnassa kaikki hyvin.
32 tykkäystä
Pitää muistaa että analyytikotkin ovat vain ihmisiä… He kuluttavat satoja tunteja tutustuen yhtiöiden toimintaan sekä tulevaisuuden näkymiin. Kun he sijoittavat johonkin kohteeseen, ovat myös heidän omat rahansa pelissä 
Analyytikot eivät ole sijoitusneuvojia jotka suosittelevat yksittäsille ihmisille sijoituskohteita vaan he kertovat mm. yksityissijoittajille yritysten taustoja.
Kyllä analyytikonkin pitäisi päästä nauttimaan laadukkaiden analyysien ja sijoituspäätösten hedelmistä.
20 tykkäystä
Koska Indereksen kaupankäynti säännöt kieltävät lisäämästä yli 40kilon positioon niin voimme laskea että ostosten keskihinnan pitää olla n. 5e. Eli annista tai hieman sen jälkeen ja siitä sitten kehitys +300%.
Analyytikon palkan kommentointi on nyt vain ala-arvoista.
Edit: Ei keskihinnan vaan viimeisen oston aikaisen hinnan.
16 tykkäystä
Voithan tarkistaa itse tiedot Harvian hyviltä sijoittajasivuilta, joista näkee omistajat listautumisesta saakka:
https://harviagroup.com/fi/sijoittajat/osake-ja-osakkeenomistajat/osakkeenomistajat/
Kajaanin omistus:
6/2018 2000kpl
7/2018 3000kpl
8/2018 5000kpl
10/2018 8000kpl
Samalla sukunimellä löytyy myös toinen henkilö 3650 kpl omistuksella.
Inderes aloittanut Harvian seurannan 18.6.2018. Harvian listautuminen 18.3.2018.
Faktat kannattaa tarkistaa aina ennen mutua, jos se on mahdollista näin helposti.
23 tykkäystä
Ei kai keshinnan tarvitse olla 5€, kunhan viimeisimmän oston yhteydessä osakkeen hinta ollut alle 5€ (ja muidenkin yhteydessä omistus yht alle 40t€). Lokakuussa 2018 hinta näyttää ainakin käyneen vitosen alapuolella, joten oletettavasti mennyt hankinnat ihan pelikirjan mukaan.
6 tykkäystä
Mikä ihmeen kateellisten valittajien kansannousu tänne on iskenyt vuorokaudessa?
Se että analyytikko sijoittaa itse seuraamaansa osakkeseen (pitkällä tähtäimellä) lisää huomettavasti uskottavuutta ko. analyysiin ja on arvokasta tietoa sijoittajalle. Jos jotain voi toivoa niin sitä että Inderesin analyytikot aktivoituisivat avaamaan salkkujaan ainakin avainomistusten osalta hieman useemmin, ettei tarvi odottaa 40k rajaa tietääkseen onko taustalla “put your money where your mouth is” -tyypinen keissi vai ihan perusanalyysi. Tätäkään en tietenkään penää sen vuoksi että nykyisessä käytännössä olisi jotain läpinäkyvyysongelmia.
@Petri_Kajaani haluaa varmaan avata tämän vielä omaan rauhalliseen tyyliinsä kunhan kerkeää kun tätä ei pysty liputtamaan pois…
Sorry OT, mutta kun niin mieleni pahoitin 
@mskomu Erittäin hyvä jatko viestiini, tätä ajoin itsekin takaa, mutten saanut tuotua tätä inhimistä puolta näin hyvin esiin
49 tykkäystä
Ehkä tälle voisi avata jonkun oman ketjun. Nyt useamman firman ketjussa väännetään siitä, että onko oikein tai reilua, kun Inderesin työntekijät omistavat/eivät omista, saavat liikaa/liian vähän palkkaa, ostavat/myyvät, jne. osakkeita. Ei tämmöisiä aiheita pidä sensuroida maton alle, mutta ne voisi keskittää yhteen ketjuun, niin ei pilata kaikkien firmojen omia ketjuja.
Sen verran kannan korteani kekoon, että välillä nähty syyttely ja kuittailu (osa ihan asiallista) voi hyvin ärsyttää Inderesin työntekijöitä. Toivon hartaasti, että tämän suhteen ei mene vapaa-aika pilalle tai aleta muuttamaan touhua esim. vähemmän läpinäkyväksi. Henkilökohtainen negatiivinen palaute on harvoin kivaa tällaisessa tilanteessa ja harvoin tulee liikaa kiitosta, koska tyytyväiset ihmiset ovat pääasiassa hiljaa.
Joten peukku tältä suunnalta. Mun mielestä on toimittu hyvin ja läpinäkyvästi. Toivon, että tällä linjalla jatketaan jatkossakin ja toivon, että millään maalituskamppanjalla ei saada pilattua hyvää toimintaa. Viimeinen kommentti minulta tähän aiheesen yhdenkään firman ketjussa. Toivon, että muut noudattavat samaa periaatetta.
60 tykkäystä
Kiitos lämpimistä sanoista 
Kenties Inderesin suunta ja strategia olisi paras paikka tälle keskustelulle, ainakin toistaiseksi.
23 tykkäystä
Ottamatta mitenkään kantaa kenenkään yksittäisen henkilön omistuksiin, totean vain, että analyytikoillakin voi olla muutakin rahaa sijoitettavaksi kuin palkkansa - esimerkiksi perittyä omaisuutta.
5 tykkäystä
Kiitos kommenteista. Pitkään ulkomailla asuttuani (USA & UK) 20 v. olen palattuani Suomeen seurannut muutamien pääasiassa pienien kasvuyhtiöiden foorumeitä nyt vähän alle vuoden. Minulle oli uutta, että analyytikot voivat omistaa anlysoimiaan osakkeita. Näin ei yleensä tehdä. Puoluettomuus kärsii, mutta HYVÄ on, että Inderes liputtaa jos omistus yli 40,000 euroa. Tätä en tiennyt. Nyt tiedän. Full disclosure olisi hyvä, joka analyytikolta kuten yleensä on aina tapana kun osakkeista kirjoittaa - oli analyytikko tai ei. Kateellinen en ole enkä rupea. En tiedä kuinka paljon Inderes maksaa, mutta on hyvä että analyytikot saavat kunnon korvauksen ja siitä jää vielä sijoitettavaksi. Harvia on laatuyhtiö ja kuten Petri argumentoi erittäin hyvin laajassa raportissa nykyään kasvuyhtiö, joka ansaitsee korkeammat arvostuskertoimet, jos sama pöhinä jatkuu. Rauhallista joulun odotusta kaikille ja hyviä löylyjä!
9 tykkäystä
Nordean korttidassa Tee se itse -kategoria sinnittelee hyvin plussalla viime vuoden samaan hetkeen verrattuna:
Rautakaupasta toki hankitaan muutakin kuin kiukauta 
mutta yhtäkaikki pientä osviittaa, että tällä trendillä on vielä lievää myötätuulta näin joulunkin alla.
Sillä välin rapakon toisella puolella:
Siinä ei kauaa nokka tuhissut kun barrelit vietiin taas käsistä (ei niitä varmaan ole kauheasti tähän myyntiin saatukaan, on tilauksia kaiketi kokoajan ns. maksimit sisässä. Hox. tämä siis täysin omaa spekulointia). Toivotaan, että nyt kohta valmistuva tehtaan kapasiteetin laajennus riittää näiden kysyntään vastaamiseen. Jos näin on, niin jenkeistä varmasti kohtuu railakkaita lukuja luvassa myös ensi vuonna
13 tykkäystä
Harvia hakee mielenkiintoiseen positioon osaajaa: Product Group Manager, Steam and Infrared Saunas. Sama löytyy myös Harvian omilta sivuilta.
Muutama ote avoimesta tehtävästä:
We are now looking for Product Group Manager, Steam and Infrared Saunas to further advance Harvia Group’s position as the one stop shop of sauna and spa and drive new growth opportunities in steam and infrared sauna solutions. In this position you are responsible for defining, developing, and managing the portfolio of steam and infrared sauna solutions for both residential and professional markets.
The first short term objectives in your work are:
Identify the most interesting business opportunities for Harvia in the residential steam and infrared sauna markets.
Create together with the R&D team the first concepts and product prototypes and test them in the market.
Make a business plan and execute a market entry plan to introduce the chosen solutions in selected markets.
Pitäisikö asiasta vetää johtopäätöksiä 
37 tykkäystä
Mitä muuten mietitte semmoisesta hommasta, että yritysostojen jälkeen Harvialla on melkoinen määrä eri brändejä hallussaan. Onko jossain vaiheessa aika siirtyä Harvia-brändin alle vai jatketaanko lukuisilla brändeillä? Lukuisissa brändeissä on aina oma hoitamisensa ja ylläpitämisensä, mikä vaatii jonkin verran panostuksia. Toisaalta, jos kyse on vahvoista ja hyvistä brändeistä, ei niitä välttämättä kannata ajaa alas. Eli tuleeko Harviasta kuin makeisfirma, jolla on lukuisia vahvoja brändejä yhtä aikaa vai yhden brändin firma? Mitä veikkaatte?
8 tykkäystä
Harvian brändien tilannetta mietin myös laajaa raporttia lukiessa.
Harvian nettisivujen mukaan yhtiöllä “on viisi markkinassa hyvin tunnettua tuotemerkkiä”:
Harvia, Sentio by Harvia, Sentiotec, Almost Heaven Saunas ja EOS.
- Harvia on “maailman tunnetuimpia sauna- ja spa-alan brändejä.”
- Sentio by Harvia brändi lanseerattiin v. 2018. Brändissä yhdistyvät “ainutlaatuisella tavalla kansainvälisesti palkittu muotoilu, käytännöllisyys ja korkeatasoinen teknologia.”
- Sentiotec on “tunnettu ja hyvin arvostettu brändi etenkin sauna- ja spa-ammattilaisten keskuudessa.”
- Almost Heaven Saunas -brändi tunnetaan “tuotteidensa erinomaisesta laadusta ja nopeasta asiakaspalvelusta.”
- EOS:n “keskeisimmät brändit on EOS kiukaissa, Kusatek kaasukäyttöisissä kiukaissa ja Spatronic ohjausyksiköissä ja elektroniikassa.”
Pääbrändeistä Sentiotec näyttäisi olevan eniten B2B-brändi. Luin jostain brändiopuksesta, että B2B-brändien osalta brändeillä on suurempi vaikutus ostopäätökseen kuin myyntipuheella. B2B-brändeissä ammattiostajat olivat valmiita maksamaan vakiintuneista brändeistä, koska vahvat brändit helpottivat heidän omaa liiketoimintaansa.
B2B-brändien osalta myös jälkimarkkinointi on erilaista kuin kuluttajabrändeissä. Tämä takia brändien yhtenäistämisestä ei kai tulisi niin paljoa hyötyä. Tämä vain oma, ehkä väärä käsitys, ammattilaiset osaavat tätäkin asiaa kommentoida paremmin. Ei välttämättä etua, jos brändi olisi Sentiotec by Harvia?
Harvian 5 pääbrändiä omilla tuotemerkeillään ei ole erityisen suuri brändiportfolio. Esimerkiksi toisella tunnetulla brändiyhtiö Fiskarsilla on brändiportfoliossa monia tunnettuja erikoisbrändejä.
- Fiskarsin pääbrändejä viisi (Fiskars, Iittala, Royal Copenhagen, Gerber, Waterford, Wedgwood).
- yhtiöllä on myös monia alueellisia brändejä mm. Arabia, Rörstrand, Royal Albert, Royal Doulton
Kaikkia pääbrändejä yhdistää käsityötaito, korkea laatu ja kestävä muotoilu. Fiskarsin mukaan heidän missiona on rakentaa brändeistä lifestyle-brändien perhe joilla on yhtenäinen brändikokemus.
Se on kuitenkin huomioitava, että isossa brändiportfoliossa on hoitamista kuten @xlat sanoit.
Fiskarsin laajassa raportissa on nostettu riskejä esille. Raportin mukaan laajassa brändiportfoliossa on vaarana rönsyily:
Fiskars, Laaja raportti, s. 49:
“Pienemmät paikalliset brändit luovat monimutkaisuutta tuotantoon, markkinointiin, varastointiin, hallintoon jne. Pieniä brändejä on vaikea häivyttää pois mm. liikevaihdon ja maineriskin menettämisen takia.”
“Näemme riskin, että konsernin laaja brändiportfolio, lukuisat toisistaan poikkeavat tuotekategoriat, laaja maantieteellinen toiminta-alue, omat tehtaat ja jakelukeskukset vaativat kukin vuorollaan
jatkuvaa uudelleenjärjestelyä tai tehostamista.”
Harvian ammattitaitoinen yritysjohto varmasti osaa rakentaa isostakin brändimäärästä yhtenäistä brändiperhettä, kun johdolla on aiempaa kokemusta brändiyhtiöistä. Tästä brändikokemuksesta joku Harvia-ketjussa aiemmin kirjoittikin.
Harvian brändissä on jotain samaa myös Rapalan kanssa. Yhtiöiden taustalla on innovatiivisen perustajan aloittama kehitystyö. Tapani Harvian ja Lauri Rapalan kehitystyön tuloksena on syntyneet sekä Harvia että Rapala. Ajan kuluessa ympärille on tullut lisää saman alan brändejä.
Ehkä Harvian brändien yhdistäväksi tekijäksi riittää se tärkein tekijä: Intohimo saunomiseen.
19 tykkäystä