Mielenkiintoista on myös, että missään muussa pienessä firmassa ei ole näin montaa “isoa sijoittaja poikaa” mukana. Enkä oikeen jaksa uskoa, että he ovat lottoamassa tällä Herantiksella. Vaikka heidän taskunsa kestäisivät hävitä kaiken Herassa.
Heillä varmasti on näkemystä ja tieto taitoa keskivertoa huomattavasti enemmän. Erikoinen keissi on kyllä tää.
Pohdiskelin kanssa tätä K2:n lisäilyä tässä ja eiköhän siellä ole jotain sijoitustutkimuksen tynkää tehty ainakin tästä vaikka haastavaahan se on.
Vaikka summa on Kakkoselle melko pieni on myös todennäköisyys tällaisessa firmassa menettää kaikki suuri. 100 000€ olisi iso summa heittää pois vaikka sitten olisikin miljoonamies Kakkonen.
Olen sijoittanut tähän pienen summan pääasiassa sentimentaalisista syistä (toki myös mahdollinen lottovoitto takaraivossa). Mun mielestä on mageeta, että Suomessa tehdään näin uraaurtavaa tämän tason tutkimusta. On sitten julkaistavan tutkimuksen tulos mikä tahansa niin tiedettä on varmasti edistetty 
.
@Nikke1, apinat erittäin harvoin elävät yli 60-vuotiaiksi, jolloin hermorappeumasairaudet kuten Parkinson tai Alzheimer alkavat tyypillisimmin ilmetä, eli tämä ei varsinaisesti ole relevantti asia Herantiksen kannalta. Aivosairauksiin liittyvän lääkekehityksen haaste toki on, että maailmassa ei ole kovin hyvää tautimallia: ihmisen aivot ovat niin erilaiset kuin minkään eläimen aivot. Tämä koskee sekä Herantiksen että kaikkien muiden lääkekehitystä aivosairauksiin.
Kiitos vastauksesta!
Mielenkiintoista pohdintaa viimeisissä kommenteissa. Jos asia kiinnostaa, oma näkemykseni yleisenä kommenttina sijoittamisesta biotekniikkaan (ei mitenkään koskien Herantista, eikä missään tapauksessa sijoitussuosituksena) löytyy blogauksesta Herantis Pharma - Voiko biotekniikka olla järkevä sijoitus?.
Tiivistäen sanoisin omana henkilökohtaisena mielipiteenäni, että biolääkekehitykseen sijoittaminen on aina riski. Vaikka toimitusjohtaja itse uskoisi yritykseen niin paljon, että sijoittaisi siihen riskeihin nähden suhteettoman suuren osan varallisuudestaan, hänkään ei oikeasti voi tietää millaisia tuloksia kliinisistä tutkimuksista tulee.
Toki itse olen samaa mieltä @lee2sos kanssa siitä, että on todella hienoa että suomalainen huippututkimus on saatu vietyä uraauurtavaan kansainväliseen kliiniseen tutkimukseen. Olipa tulos mikä tahansa, se edistää Parkinson-tutkimusta monin tavoin.
Terveisin, Pekka Simula, Herantis Pharma
@Pekka_Simula, eli jos oikein ymmärsin sokkoutuksen purussa ei ole Herantiksen väki ainakaan alussa mukana. Eli mm. toim.johtaja ei tiedä tämän hetkistä tilannetta lainkaan tulevista tuloksista. eli ilmeisesti ulkopuoliset työskentelevät sokkoutuksen ympärillä? Mietin myös että Robur ja suomalaiset nimikko sijoittajat ovat alkaneet lisäämään entisestään: kaloniemi, kakkonen…Heillä yleensä on paremmat tiedot kuin muilla keskimäärin.
@Nikke1, tällaisen kliinisen tutkimuksen sokkoutuksen pointti on että kukaan ei tiedä mitään ennen kuin sokkoutus puretaan. Ei lääkäri, ei potilas itse, ei tutkimuksen sponsori. Vasta kun kaikki laboratoriotulokset ja muu aineisto on saatu tietokantaan, kaikki kuvantamisdata ym. lausuttu ja kaikki epäselvät datapisteet varmistettu, sokkoutus puretaan. Tämä on tarpeen siksi, että jos esimerkiksi lääkäri tietäisi kuka hänen potilaistaan on saanut lääkettä, se voisi vaikuttaa hänen kykyynsä arvioida potilaan kuntoa objektiivisesti ja siten vääristää tutkimuksen tuloksia.
Luonnollisesti kun sokkoutus puretaan, yhtiölle syntyy sisäpiiritietoa, joka on tiedotettava välittömästi. Ja ennen sen julkaisua sisäpiiriläisten kaupankäynti yhtiön osakkeilla on ehdottomasti kielletty.
Tämä koskee kaikkia kaksoissokkoutettuja kliinisiä tutkimuksia, ei vain Herantiksen tutkimuksia, ja on siis aivan normaali käytäntö. Henkilöt, jotka eivät tunne lääkekehitystä, kommentoivat usein meille että kyllähän teidän täytyy jo tietää millaisia tuloksia saadaan. Ei, me ihan oikeasti emme tiedä. Jos sokkoutusta ei toteutettaisi aukottomasti “luotetun kolmannen osapuolen” toimesta, lääkeviranomaiset eivät (täysin aiheellisesti) luottaisi tuloksiin, eli kliininen tutkimus olisi tavallaan arvoton.
Terveisin, Pekka Simula, Herantis Pharma
Kiitos vastauksesta, ymmärrän nyt paljon paremmin tätä kokonaisuutta.
@Pekka_Simula, miten on mahdollista, että CDNF tulosten julkaiseminen kestää näin kauan? Ollaan jo alkuperäisestä suunnitelmasta myöhässä ainakin kuukausi, jos laskutoimituksessa huomioidaan viimeisen potilaan myöhästyminen lääkkeen annossa.
Vanha sanonta sanoo: kun asiat pitkittyy, asiat mutkistuu.
Jos Herantiksen tulokset ei tule ennen maaliskuun viimestä viikkoo,pistän kaikki osakkeet mäkeen. Koska silloin herää suuri huoli…
@Nikke1, Herantiksella on nyt hiljainen periodi, joten pahoittelen etten voi kommentoida asiaa yhtiön puolelta. Palataan asiaan viikon päästä!
Terveisin, Pekka Simula, Herantis Pharma
Turvallinen lääke, ja muutamissa potilaissa ”rohkaisevia vasteita”! Pidän tätä tutkimuksen lähtöasetelma huomioiden hyvänä uutisena - eteenpäin 
Onnittelut tästä rajapyykistä @Pekka_Simula ja muu Herantis Pharman väki! Ja kyllähän se näin riviomistajaakin lämmittää. 
Mahtava uutinen! 
Toivon todella, että jatko on yhtä hieno. En sijoittanut Herantikseen voitot mielessä, vaan Parkinsonin tautia sairastaneen läheisen muistoksi. Arvokasta tutkimus- ja kehitystyötä joka tapauksessa, kävi miten kävi.
Moneltas meiän tuloksen pitäs tulla?
Edit: sieltähän se 
https://www.inderes.fi/fi/tiedotteet/herantis-pharma-oyjn-tilinpaatostiedote-11-31122019
Toimitusjohtajan katsaus
2019 oli paras vuosi Herantiksen tähänastisessa historiassa. Vahvistimme rahoitustilannettamme, listauduimme Ruotsissa ja saavutimme merkittäviä virstanpylväitä kaikissa kolmessa lääkekehityshankkeessamme.
Pekka tulisi huomenna haastikseen (pienellä varauksella: aikataulu saattaa muuttua mutta yhtä kaikki haastis on tehtävä!). Onko täällä kysymyksiä mitä toivotte videolla kysyttävän?
Milloin käydään seuraavan kerran omistajien kukkarolla?
TS: Millaista luokkaa menot on tänä vuonna.
”Muutamissa potilaissa on havaittu rohkaisevia biologisia vasteita PET-kuvantamisen perusteella.”
Pystyykö tätä CDNF-tutkimuksen kohtaa avaamaan yhtään enempää? Oliko vasteet aiempiin tutkimuksiin verrattuna odotetunlaisia, positiivisia yllätyksiä vai alle odotusten? Eli näyttääkö siltä, että myös ihmisillä lääke vaikuttaa kuten aiemmista tutkimuksista olisi voinut päätellä?
Itseä kiinnostaisi kanssa nuo rahoitussuunnitelmat vähän tarkemmin seuraavan parin vuoden osalta (ei ehdi tarkistamaan oliko miten tarkasti tilinpäätöksen yhteydessä kerrotu, eli ei validi kysymys jos oli.).
Nyt etukäteen anteeksipyyntö, kun en ole vähään aikaan Herantista kauhean aktiivisesti seurannut. Mutta viimeksi kun seurasin, mieleeni tulivat nämä kysymykset, jotka vieläkin askarruttavat mieltäni:
Taustaksi tähän se, että viimeksi merkittävä syy siihen, miksi jätin sijoittamatta Herantikseen oli juuri tämä, että r&d -työn kaupallisen hyödyntämisen osaaminen ja ehdot jäivät harmaalle alueelle itselleni ja siten oli liian vaikea arvioida mahdollista kaupallista potentiaalia juuri Herantiksen kohdalla. Sinänsä riskipitoinen r&d-työhän näyttää edistyvän ihan hyvin, mutta mielestäni se on vain puolet yhtälöä.
Kiitos jos saadaan jotain vastauksia. Ymmärrän, että yksityiskohtaisten vastausten saaminen sopimusehtoihin voi olla täysin mahdotonta. Toisaalta, jos prosessia ja avainehtoja osataan yhtään avata, niin voisi lisätä luottamustani siihen, että yhtiö pystyy myös kaupallistamisen hoitamaan.