Mielenkiinnosta selvitin mitä älykone tarjoaa tuon täällä jo hieman ennakkoon hehkutetun Amundin rahaston vertailusta ketjun kestosuosikki SPYI:in. Tässä vastaus:
1. Markkina-alueet ja kattavuus:
Solactive GBS Global Markets Large & Mid Cap Index: Tämä indeksi seuraa suurten ja keskisuurten yhtiöiden osakkeita maailmanlaajuisesti. Se keskittyy suuriin ja keskisuuriin yhtiöihin, mikä antaa sille laajan mutta hieman rajoitetun näkökulman, koska pienet yhtiöt eivät ole mukana.
ACWI IMI: ACWI IMI puolestaan seuraa suurten, keskisuurten ja pienten yhtiöiden osakkeita ympäri maailmaa. Se kattaa kehittyneet ja kehittyvät markkinat ja antaa täyden näkymän globaalista osakemarkkinasta, mukaan lukien kaikki yrityskokoluokat.
Yhteenveto: ACWI IMI tarjoaa laajemman kattavuuden, koska se sisältää myös pienet yhtiöt, kun taas Solactive GBS keskittyy vain suuriin ja keskisuuriin yhtiöihin.
2. Painotus ja sektoreiden jakauma:
Solactive GBS Global Markets Large & Mid Cap Index: Suurten ja keskisuurten yhtiöiden painotus voi tarkoittaa suurempaa painoa tietyille sektoreille, kuten teknologiayrityksille tai kulutustavarayrityksille, koska suuret globaalit yritykset usein dominoivat näitä sektoreita.
ACWI IMI: Tämä indeksi voi jakautua tasaisemmin eri sektoreiden kesken, koska pienet yhtiöt voivat lisätä osuuttaan tietyissä markkinasegmenteissä, jotka eivät välttämättä ole hallitsevia suuryrityksissä.
Yhteenveto: ACWI IMI tarjoaa monipuolisemman sektorijakauman, koska se kattaa myös pienet yhtiöt.
3. Maantieteellinen jakautuminen:
Solactive GBS Global Markets Large & Mid Cap Index: Globaalisti suuntautunut, mutta todennäköisesti painottuu enemmän kehittyneille markkinoille, koska suurten yhtiöiden osuus kehittyvillä markkinoilla voi olla pienempi.
ACWI IMI: Sisältää sekä kehittyneet että kehittyvät markkinat kattavasti kaikilla yrityskokoluokilla.
Yhteenveto: Molemmat kattavat kehittyneet ja kehittyvät markkinat, mutta ACWI IMI tarjoaa mahdollisesti syvällisemmän näkymän myös pienemmille markkinoille ja yhtiöille.
4. Likviditeetti ja kaupankäynti:
Solactive GBS Global Markets Large & Mid Cap Index: Suuret ja keskisuuret yhtiöt ovat yleensä likvidimpiä, mikä voi tehdä indeksistä houkuttelevamman sijoittajille, jotka arvostavat kaupankäyntikustannusten alhaisuutta.
ACWI IMI: Pienten yhtiöiden mukanaolo voi tehdä indeksistä hieman vähemmän likvidin kuin pelkästään suurten ja keskisuurten yhtiöiden indeksi.
Yhteenveto: Solactive GBS voi olla likvidimpi vaihtoehto, koska se keskittyy suuriin ja keskisuuriin yhtiöihin.
5. Tuotto ja riski:
Solactive GBS Global Markets Large & Mid Cap Index: Tämä indeksi voi tarjota vakaampia tuottoja, koska se keskittyy suuriin ja keskisuuriin yhtiöihin, jotka yleensä ovat vakaampia.
ACWI IMI: Mukana olevat pienet yhtiöt voivat lisätä riskiä, mutta ne voivat myös tarjota korkeampia tuottoja pitkällä aikavälillä, jos niiden kasvu ylittää suurten yhtiöiden tuoton.
Yhteenveto: ACWI IMI voi olla hieman riskialttiimpi, mutta sillä on potentiaalia korkeampiin tuottoihin pitkällä aikavälillä.
Yhteenveto:
Solactive GBS Global Markets Large & Mid Cap Index keskittyy suuriin ja keskisuuriin yhtiöihin, mikä tekee siitä vakaamman ja likvidimmän vaihtoehdon, mutta sen kattavuus on rajoitetumpi.
ACWI IMI kattaa kaikki yrityskokoluokat ja tarjoaa laajemman sektorin ja markkinoiden jakautuman, mutta se voi olla riskialttiimpi, koska siihen sisältyy myös pienet yhtiöt.
Valinta näiden välillä riippuu sijoittajan riskinsietokyvystä ja sijoitushorisontista.
Ei sillä tietääkseni sijoittajan näkövinkkelistä ole juurikaan merkitystä, ainakaan kasvuosuus rahastojen ja etf:ien osalta. Rahaston kokema verotus ja regulaatio vaihtelee maittain, mutta kyllähän varainhoitajat pyrkivät valitsemaan mahdollisimman suosiollisen maan rahastoilleen.
Edit. Näin siis noin yleisesti ottaen. Tämä on aika laaja kysymys.
Vähän kummallinen juttu. Pika-ajatuksena tuo “rahastojen tulisi olla rohkeasti aktiivisia” on tietysti ihan raflaava, mutta historia on ainakin minun rahastokokeilujeni perusteella osoittanut, että aktiivisinkin aktiivinen rahasto voittaa indeksin vain harvoin. Enkä ainakaan itse maksa rahastolle sen aktiivisuudesta, vaan tuotosta.
Uskonkin, että tylsyys on tässä vain toimittelijan nopea ja turhan pitkälle menevä ajatus, oikeasti “rahojen pako” johtuu syklisyydestä ja Hesulin huonosta pärjäämisestä viime aikoina - aivan kuten OP:n salkunhoitaja jutussa kertoo.
Itse todennäköisesti lisään vain SCV painoa AVWS avulla. Tavoitejako menisi silloin itsellä 75%SCV /25%mom. Minulla on kauan sitten hankittuja MCW etf:iä ja WTEF laimentamassa salkun facktoriosuutta, niin faktoriosuuden iso SCV paino ei tunnu pahalta. Eikä AVWS käsittääkseni tuo salkkuun negatiivistä momentumia, kuten ZPRX tai ZPRV.
Mielenkiintoisia uutuuksia. Vielä, kun nämä saisi Nordnetin kuukausisäästöön, niin tästä saisi kivasti vaihtoehtoja lisää harkittavaksi pitkäaikaissäästämiseen.
Ainakin tuota AVWS:ää täytyy tutkia tarkemmin, kunhan tuosta päivittyy esim. salkun koostumukset yms.
Hyvä, että kilpailu lisääntyy Euroopan ETF-markkinalla. Näiden kohdalla ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi, että saa aktiivisen salkunhoidon elementtejä mukaan ETF:ään.
Mikähän mahtaa olla aikataulu sille että AVWS ja AVWC:lle tuotetaan vielä avaintietoesitteet suomeksi tai ruotsiksi?
Tämä taitaa olla edellytys että niitä voisi Nordnetistä ostaa.
Seuraava kysymys onkin, että pitäisikö vaihtaa tuohon vain ZPRV/X vaiko myöskin momentum-siivu. Jälkimmäisellä on aika hyvä rooli fomon suitsijana mielestäni, vaikka se onkin päätynyt nykysalkkuun vain noiden edellisten miinusmerkkistä momentumia kompensoimaan.
Ruotsi kaiketi riittäisi suomalaisillekin, mutta aikataulusta ei tietoa.
Kovin isoja veroja tuskin kannattaa alkaa makselemaan vaihdon takia. Uutta rahaa sitten AVWS:ään. Vaihdon kannattavuutta oli joku RR puolella laskeskellutkin tuommoisen sheetin avulla. Comparison of (UCITS) SCV ETFs/Funds - Google Sheets
Näin on. Tuosta sheetistähän selviää kouriintuntuvasti, että sellaisia lisääntyneitä tuotto-odotuksia ei tällä tuotteella ole luvassa, joilla mitenkään voisi kompensoida pitkälläkään aikavälillä noita vaihtamisesta mahdollisesti syntyviä isoja veroja.
Itselläni on sikäli sopiva tilanne vaihtamiseen, että on vielä hieman vähentämättömiä tappioita, ja niiden yli jäävät verotettavat voitot on aika vaatimattomat, kun ei ole juuri noihin lappuihin ehtinyt vielä kovin pitkään kontribuoida.
On helpohko perustella (=huijata) itselleen, että yksinkertaisemman salkun aiheuttama mielihyvä ja pysyvyys toivottavasti pitkällä aikavälillä kompensoisi tuon loven moninkertaisena.
Lopputulema jää nähtäväksi. Voidaan sitten Powin kanssa vuoden kuluttua taas veivailla salkkua kokonaan uusiksi.
Useampi ETF ei minusta ole kuin kosmeettinen ongelma, jos kulut ok tasolla ja suhteellisen samankaltaisia tuottteita.
Periaatteessahan tuo on hyväkin esim. uudellenpainotusten tai realisointien osalta. Löytyy helpommin aina jotain vähän vähemmän noussutta myytävää.
Toki Avantiksen tuotteet taitaa kyllä olla selvästi parempia kuin vaikka ZPRX/ZPRV (joissa neg. mom esimerkiksi), että sinänsä mieluusti painottaisi niitä jos selviää vähin veroin.
Kiitos tiedosta. Eiköhän nämä Avantikset meillekin tule lähiaikoina ostettaviksi.
" Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja viitenä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy"
Listalla ei ole maata merkattu joten silmämääräisesti skannasin Hesulin edustuksen: suurin Konecranes (sija 166 ja arvo 26k), Puuilo, Nokian Renkaat, Tokmanni, Outokumpu, Cargotec ja koko listan pienin omistus Finnair jota omistavat kokonaista 56 osaketta ja arvolla 156€
