Mallisalkun ongelma on, seuraava:
Jos tiedossa on kohde, josta odotetaan 50 % tuottoa, niin oston rahoittamiseksi salkusta ei saa myydä osaketta, jossa on “Lisää” suositus ja 10 % tuotto-odotus. Koska omaa suositusta vastaan ei saa myydä/ostaa.
7 tykkäystä
Kiitos kun sanoit! Ei tosiaan toiminut, fiksasin eilen ja näyttäisi nyt toimivan! 
2 tykkäystä
Kiitos kattavasta analyysista. Viime vuodet ja varsinkin 2022 oli kyllä todella haastava analyysitiimille. Onhan tässä tosin ollut jos jonkinmoista ennustamista vaikeuttavaa tekijää (sota, lama/taantuma, korkojen nousu yms.). Pitkän aikavälin positiivisten suositusten tuotto oli todella kova ja paljon parempi kuin odotin. Tämä kannustaa tutkimaan jatkossakin osta-suosituksen omaavia yhtiöitä. Täytyy tosin myöntää, että viime vuodet ovat vähän tätä innostusta laskeneet, kun positiivisen suosituksen yhtiössä ja myös mallisalkussa on nähty tuntuvia negareita ja kurssilaskuja. @Antti_Luiro Olisiko mahdollista saada jatkossa esimerkiksi vuosittain tällainen katsaus analyysitiimin osumatarkkuuteen tuottojen näkökulmasta?
5 tykkäystä
Tämä oli meidän ajatuksena nyt kun prosessi lukujen laskemiseen on tehty, niin jatkossa päivityksen pitäisi kyllä onnistua vuosittain.
9 tykkäystä
Laitettiin tähän dataan vain tässä laskennassa käytetyt parametrit mukaan, suositukset ovat meillä joka tapauksessa se pääasiallinen keino viestiä analyytikon näkemystä
1 tykkäys
Mallisalkun viime vuosien heikkoa tuottoa on jo tullut käsiteltyä useissa yhteyksissä, ja tuohan on ollut koko ajan julkisesti nähtävissä reaaliajassa, niin tehtiin tämä nyt koko seurannan osumatarkkuuden näkökulmasta.
Oliko tämän suositustarkkuuden laskennan logiikassa jotain tiettyjä kohtia mistä olit eri mieltä, tai voinko avata jotain kohtaa enemmän? Tarkoitus oli tehdä mahdollisimman reilu analyysi, mielelläni kuulen kommentteja miten tätä voisi parantaa 
Ja tämän analyysin saa myös mielellään toistaa tuota annettua suositusdataa hyödyntäen
4 tykkäystä
Tätä kysytään minulta toistuvasti. Tämä yhtiö on perustettu demokratisoimaan sijoittajatieto yhdistämällä pörssiyhtiöt ja sijoittajat. Rahaston perustaminen ei mielestäni palvelisi tätä tarkoitusta. Se murentaisi nykyisen mallin idean toimia neutraalina, riippumattomana tietoalustana. Se ei tarkoita, etteikö tällä finanssialan valtavirrasta poikkeavalla valinnalla voisi rakentaa erinomaisen, aikaa kestävän ja arvokkaan liiketoiminnan.
29 tykkäystä
Tuohan on varmasti jalo aate johon kannattaa Inderesinkin tähdätä. Laitoin tuon kysymyksen ironisessa mielessä, koska miellän virtuaalituotot virtuaalituotoiksi.
Oikealla rahalla sijoittaminen on vaikeampaa, koska siihen liittyy psykologisia, riskinhallinnallisia ja markkinamekanismeihin liittyviä haasteita, joita pelkillä suosituksilla ei tarvitse kohdata.
Esimerkisi Inderesin suosituksien vahvuus voi olla pienet yhtiöt, joita seuraa yksi analyytikko. Osake nousee positiivisen suosituksen seurauksena pienellä vaihdolla. Pieni osa sijoittajista hyötyy toki tästä. Rahastojen osalta tuottoa pitäisi syntyä kovemman likviditeetin firmoissa. Näissä taas ylituoton saavuttaminen paljon haastavampaa, koska sijoittajatietoa on demokratisoitu usein monen pankin ja muun sijoittajatahon kautta, jotka seuraavat ja analysoivat yhtiötä.
8 tykkäystä
Jep, tämä on ihan totta, laskelma ei huomioi likviditeetin vaikutusta ja on toki virtuaalituottoa, kun tätä strategiaa ei ole toteutettu oikealla rahalla. Kertonee kuitenkin itse analyytikoiden suositusten osuvuudesta tästä huolimatta hyvin.
Likviditeetistä nostona pienemmän salkun osakepoimijan näkökulmasta: kaupankäyntikulut + inderes-efektin huomioivassa salkussa, 10 000 euron aloitussalkulla, positiokoko per osake olisi ollut 1x painon osakkeissa (Lisää) n. 350-1000 euroa ja 2x painon osakkeissa (Osta) n. 700-2000 euroa tällä 2013-2024 ajanjaksolla.
Meillä on seuranta kasvanut 2013-2024 sen verran paljon, että salkun arvon kasvaessa se olisi jakautunut kokoajan laajempaan yhtiöjoukkoon. Näillä positiosuuruuksilla osakkeiden likviditeetti varmaan olisi harvemmin rajoittanut kaupankäyntiä.
Toki sitten isommalla salkulla (esim. 50 KEUR aloitus) olisi positiot välillä 10 000 euron luokassa, mikä alkaa jo joissain yhtiöissä hieman näkymään rajoitteena, puhumattakaan +100-1000x kokoisista salkuista joissa small cap -sijoittamisen mielekkyys alkaa ylipäänsä likviditeetin takia käymään kyseenalaiseksi
2 tykkäystä
Tässä vielä artikkelimuodossa sama data meidän suosituksista 
palaute ja keskustelu on edelleen tervetullutta
Lisättiin artikkelin loppupuolelle mukaan vielä vertailu yhtiöasiakkaista ja ei-maksavien yhtiöiden (pieni ryhmä large capeja) suositusten osumatarkkuudesta
Ei-maksavissa asiakkaissa on lähtökohtaisesti vain suurempia yhtiöitä, joissa yhtiöitä seuraa usein 5–30 analyytikkoa ja markkinoiden voi ajatella olevan suuren sijoittajakiinnostuksen takia tehokkaampia. Tällöin väärinhinnoitteluja voi olettaa tapahtuvan harvemmin ja ylituoton tekemisen olevan vaikeampaa. Analyysistä maksavissa yhtiöissä analyytikkoseurantaa ja sijoittajakiinnostusta on usein vähemmän. Tällöin väärinhinnoitteluja voi vastaavasti ajatella tapahtuvan useammin ja ylituoton tekemisen olevan helpompaa.
21 tykkäystä
Kiitos @Antti_Luiro ja kaikki tähän projektiin osallistuneet! Tämä on mielestäni rehellisesti tehty katsaus omaan toimintaan, ja tämmösiä tekevillä firmoilla uskon ja toivon olevan tarjolla menestystä myös tulevaisuudessa.
Minulla jäi yksi asia kuitenkin vähän mietittämään, nimittäin tarkkuus vrt. hyöty. Jos yritetään ymmärtää kuinka tarkkaa Inderesin analyysi on, niin tietenkin oletetaan jokaisen seurantayhtiön analyysin painavan saman verran. Kuitenkin sijoittajilla yleensä markkinaan sijoittamisessa on kaksi vaihtoehtoa: indeksisijoittaminen tai osakepoiminta. Jos sijoitan indeksiin, niin sijoitukseni jaetaan automaattisesti indeksiyritysten markkina-arvon mukaan (suurinpiirtein). Minusta olisi mahtavaa, että voisin sijoittaa Inderes-indeksiin, joka siis sijoittaisi Inderesin suositusten mukaan, mutta tekisi sen vielä markkina-arvon mukaan jaoteltuna. Pointti on siis se, että jos haetaan Inderesin analyysin ns. yleishyötyä, niin totta kai sillä on väliä onko erinomaisesti onnistunut analyysi tehty Nokialle vai Fifaxille, ihan vaan siksi, että sen analyysin perusteella sijoitettu rahan määrä on aivan eri luokkaa. Uskon tietenkin, että Inderesin analyysin laatu ei riipu siitä, että kuka sen on tilannut, mutta haen vaan tästä ns. mikä on keski-arvohyöty näin yleisesti Inderesia seuranneille ja siitä hyödyntäneille sijoittajille. Ja toki eihän se ole one-to-one verrattavissa yhtiön markkina-arvo vrt. montako Inderes-seuraaja on niihin sijoittanut ja kuinka paljon, mutta mielestäni se olisi hyvä proxy ja suht helposti mukautettavaa tähän kaikkeen.
Summa summarum, jaksaisitteko pyörittää nämä luvut vielä kerran myös niin, että aina kun salkun koostumus päivitetään ja tasapainoitetaan, niin sijoitukset jokaisessa salkussa jaettaisiin yhtiöiden sen päivän markkina-arvojen mukaan? Eli esim. Nokian 2x long tässä tapauksessa tarkoittaisi jotain 200x longia. Ihan sitä vaan, että tämä mukailisi ns. indeksitoimintaa. Voi olla, että jotain jäi minulta huomioimatta, mutta tarvittavan datan ainakin uskon olevan siellä jo mukana tuottodatan jne. kanssa. Tunnustan myös, että onhan tämä epäreilua antaa niin paljon eri arvoa isojen firmojen analyysiin vrt. pieniin, mutta oletukseni on se, että tämä on se vielä brutaalinrehellisempi tapa mitata analyysien impaktia.
Kiitos jälleen kerran tästä. Kauheaa pyytää tähän hienon tutkimuksen päälle vielä jotain, mutta yrittänyttä ei laiteta!
14 tykkäystä
Olisiko mahdollista huomoida sijoitusavaruudesta koostetun indeksin ja “Inderes-suositussalkun” volatiliteetti myös? Mielestäni strategioiden vertailussa tämä on aivan keskeinen mittari.
Jos sijoittaa pitkällä aikavälillä koriin, jolla on korkea volatiliteetti, tälle voi vaatia volatiliteettipreemiota tuotossa (eli korkeampaa tuottoa). Jotkut puhuvat tässä betasta.
Itselleni olisi kiinnostavaa arvioida, kykeneekö Inderes tuottamaan alphaa.
2 tykkäystä
Ymmärrän pointin tuosta maksavat vs. ei-maksavat -tuottotaulukosta myös näkee, että olemme tosiaan onnistuneet tekemään selvästi vähemmän ylituottoa suuremmissa yhtiöissä. Tyypillisellä yksityissijoittaja-osakepoimijalla on toisaalta enemmän vapauksia rakentaa salkku suuryhtiöiden ulkopuolelle, jolloin ei yleensä ole tarvetta laittaa suuryhtiöihin painotusta markkina-arvon mukaan ja voidaan hyödyntää pienyhtiöistä löytyviä mahdollisuuksia paremmin kuin mitä tavallinen indeksirahasto antaa myöten. Meidän analyysin osumatarkkuuden näkökulmasta laatukriteeristö on myös sama kaikille yhtiöille, vaikka markkina tuntuu olevan tehokkaampi suuremmissa yhtiöissä. Lähtökohta on kuitenkin se, että tiimin pitää tehdä hyvää jälkeä kohdeyhtiöstä riippumatta, eikä esim. niin että 10 suurimman markkina-arvon yhtiöt määrittävät tiimin työn laadun ja söisivät suurimman osan ajasta.
Tämä olisi ihan mielenkiintoinen lisäys! Tämä ei tosin ole laskettavissa nykykoodilla ihan helposti ja vaatisi myös syvempää datajumppaa (sekä hetken kun löytyisi vähän enemmän ylimääräistä aikaa), eli pistetään ajatus takataskuun parempaa ajankohtaa varten mutta tuosta ei-maksavat vs. maksavat -yhtiöt vertailusta saa jo vähän tähän tuntumaa miten osumatarkkuus vaihtelee yhtiöiden kokoluokkien perusteella (ero on selvä).
Meillä on käynnistynyt yhtiön ulkopuolinen tutkimusprojekti näihin samoihin lukuihin liittyen (tästä tulee oletettavasti syvällisempi kun tämä meidän yksinkertaisempi laskelma), joten oletettavasti saamme tänä vuonna myöhemmin lisäväriä tähän teemaan sitäkin kautta. Tämä on siis meistä riippumaton tutkimus joten sen sisältö on tekijöiden käsissä, mutta oletettavasti näitä mainitsemiasi teemoja sisältää ja saadaan tästä varmaan myös ulkopuolisen laskemat vastaavat ‘suositussalkun tuotto-luvut’, niin nähdään onko lopputulokset samalla pallokentällä meidän oman laskelman kanssa
EDIT: Laitoimme muuten tuon artikkelissa käytetyn suositusdatamme avoimesti saataville (linkki artikkelin lopussa), eli siitä saa mielellään tehdä omia laskemia jos aikaa ja intoa löytyy
9 tykkäystä
Kiitos vastauksesta. Tuo volatiliteetti on sen verran helppo laskea ainakin mallisalkulle, että sen voisi nopeasti esim. pandasilla laskea ihan tuottokäyrästäkin.
Huomautan, että tuo suositushistoriadatan jakolinkki ei ainakaan minulle toimi alkuperäisessä artikkelissa - pyytää kirjautumaan inderesin AD-tunnuksilla. Voisitkohan testata tuon jaon toimivuuden vielä?
1 tykkäys
Kiitos, artikkelin jakolinkiksi oli jäänyt aiempi versio joka ei toiminut, fiksattu nyt!
Oliko siis päivätuottojen volatiliteetti hakusessa? Tämä oli nopealla laskulla 0,00914 suositussalkulle (keskihajonta)
Inderesin osakkeenomistajana toki toivoisi, että analyysit olisivat jäätävän hyviä ja lyöneet markkinat 100-0. Ja siis olen varma, että varsin oleellista lisäarvoa onkin tuotettu.
Aika teoreettisiahan nuo tuotot kuitenkin ovat, ellei niitä jaotella jotenkin likviditeetin mukaan. Osa Inderesin seuraamista osakkeista on niin epälikvidejä, että en tiedä kuinka mielekästä(voi olla, mutta tuskin samalla painolla) niiden ottaminen mukaan tutkimuksen päätuloksiin on. Kun yritys itse tekee tutkimuksen omasta erinomaisuudestaan, tämmöisiin asioihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Toki tässä oli otettu huomioon Inderes-efekti ja kaupankäyntikulu (isoissa liian suuri, pienissä karkeasti liian pieni).
Aika reipas työsarka tuon tutkimuksen toistaminen olisi, vaikka Bloombergin sama data löytyykin. Tutkimus on mielestäni mielenkiintoinen, mutta suorien johtopäätösten tekeminen ylituoton oleellisuudesta ja lähteistä on vielä vaikea tehdä sen perusteella. Vaikka selvää on, että lisäarvoa on tuotettu.
34 tykkäystä
Kiitos, nämä nostot on meille tosi arvokkaita! Iteroidaan näiden perusteella en tiedä että kukaan toinen analyysitoimija olisi omaa suositusdataa antanut ulos tai avannut osumatarkkuutta, joten piti tosiaan kehitellä konsepti itse 
tarkotus oli antaa ulos mahdollisimman reiluja ja samalla helposti ymmärrettäviä lukuja erityisesti suositusten osumatarkkuuden näkökulmasta. Mutta piru on yksityiskohdissa - katson saisinko tuotua tämän likviditeettinäkökulman jotenkin järkevästi mukaan seuraavalla kierroksella (esim. markkina-arvoilla ryhmitellen varmaan pääsee aika lähelle) hypoteesina olettaisin osumatarkkuuden/ylituottojen tosiaan heikkenevän likviditeetin/markkina-arvon (ja siten markkinan tehokkuuden) kasvaessa.
Tätä mietittiin tutkimusta tehdessä ja siksi haluttiin laittaa meidän oma suositusdata samalla avoimeksi, että annetaan reilu mahdollisuus haastaa lukuja. Kysyimme myös muutamilta aiheesta aiemmin kiinnostuneilta foorumilaisilta halukkuutta tehdä tästä omia laskelmia, mutta projekti ei sattunut tässä kohtaa sopimaan niin ei saatu tähän julkaisuhetkeen vielä ulkopuolisia vertailulukuja.
Mutta jos kukaan muu ei satu projektiin tarttumaan, niin näillä näkymin myöhemmin tänä vuonna olisi tulossa julkiseksi päätyvä ja oletettavasti syvällisempi ulkopuolinen tutkimus samasta aiheesta
21 tykkäystä
Miksi näissä analyyseissä kielenkäyttö on tällaista:
Kyse siis Hexagonin analyysin kommentista. “Aiemmin pidimme”, “me uskomme”. Miksi ketään kiinnostaa kuinka analyytikon omat mielenliikkeet toimivat yhtiön pörssikurssin heitellessä? Kuulostaa ihan siltä kun puhuttaisiin keisarin tai paavin mielipiteestä, jolla onkin jotain merkitystä. Me pidimme yhtiötä laadukkaana. Yhtiö ei yhtänyt meidän odotuksiimme (nämä sanat sopivat keisarin sanomaksi). Tavalliset kuolevaiset sanovat että minun odotukseni olivat pielessä. Kuvitteleeko analyytikko olevansa yhtiötä mahtavampi? Onko yhtiön tehtävänä täyttää analyytikon odotukset?
1 tykkäys
Ihan kiinnostava havainto. Oon myös joskus miettinyt sitä, miksi usein lausutaan että yhtiö pettää tai ylittää ennusteet eikä toisinpäin, niin kuin asia loogisesti on (koska ennusteiden pitäisi mallintaa yhtiötä eikä toistepäin). Tämähän on yleistä vähän joka paikassa (ei siis koske erityisesti inderesiä) mutta kertoo siitä, kuinka Ihmismieli on ihmeellinen kääntämään ja vääntämään asioita. 
Onhan noita analyysejä joskus otsikoitu, että yhtiöllä xxx “näytön paikka” tai “todistettavaa”. Joskus hymyilyttää, että taitaa sijoittajilla ja analyytikoilla olla vähintään yhtä paljon näytön paikka, jos yhtiö menee eri suuntaan, kuin ovat arvioineet.
9 tykkäystä
Alla omaa analyysiä Inderesin suosituksiin ja Yahoo Finance kurssidataan perustuen. Mukana on ainoastaan Helsinkiin listattuja yhtiöitä. Kurssidata on haettu suosituspäivää seuranneelta päivältä.
Ensimmäisessä tarkastelussa sijoitusjakso ulottuu aina seuraavaan suositukseen saakka. Keskimäätin Osta-suositukset ovat tuottanee suosituksista parhaiten ja Myy-suositukset huonoiten. Lisää- ja Vähennä suositustenkin tuotot ovat loogisia.
Tuotoissa on hyvä huomioida, että niihin sisältyy paljon vaihtelua. Osta-suosituksissa tuoton voi 68% suosituksissa odottaa olevan -10,1% ja 13,9% välillä. Suhteessa keskimääräiseen tuottoon Osta-suositus antaa parhaan tuottoriskisuhteen suosituksista.
Uusi suositus on annettu suosituksesta riippumatta n. 43 päivän välein. Tarkastelemalla vain tuoton suuntaa nähdään, että suunta vastaa suositusta n. 53% todennäköisyydellä.
Määriteltäessä tuotot 50, 100, 200 ja 300 kalenteripäivän mukaisesti, tuotoissa on nähtävissä enemmän vaihtelua. Lisää-suositus on tarjonnut parasta tuottoa 200 ja 300 päivän aikajaksoilla.
Tuottojen keskihajonnoissa on jonkin verran vaihtelua eri aikajaksoilla, mutta ei kuitenkaan mitään älyttömän suuria eroja.
Paras tuottoriskisuhde 0,32 saadaan Listää-suosituksella ja 300 päivän aikajaksolla. Tuottoriskisuhde on parempi kuin sijoittamalla aina suosituksen mukaisesti. Toki suositus voi käytännössä pysyä samana, jolloin ei tarvitsisi tehdä muutoksia sijoitukseen. Kaupankäynnin kustannuksia ei ole huomioitu tuotoissa, mikä kannattaa pitää mielessä. 200 ja 300 päivän aikajaksoilla tuottoriskisuhteet ovat välillä 0,25-0,32, joten pidempiaikaiset sijoitukset vaikuttavat järkevämmiltä. Kaupankäynnin kustannukset muuttaisivat tilannetta entisestään suosimaan pidempää sijoitusaikaa.
Edit: korjattu pienehkö virhe koodissa ja korjattu vähän tuottojen laskentaa
18 tykkäystä