Ottamatta kantaa politiikkaan tarkemmin, voinen todeta vilpittömästi että Suomen Osinkopuolue ja Suomen Omien Osto -puolue löytävät yhteisöverossa harvinaisen yhteisen pohjan. Yhteisövero mahdollisimman alas, välittämättä sen koommin laskun laajemmista ja pitkäaikaisista yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Osinkopuolueen aikahorisontti yltää seuraavaan osinkokevääseen, Omien osto -puolueen seuraavaan (keväiseen) yhtiökokoukseen mihin asti omien osakkeiden ostovaltuutus yleensä on. Tässä ei murehdita turhaan hyvinvointivaltion kestokykyä seuraavien sukupolvien kannalta, koska osingot ja omien ostot tapahtuvat nyt eikä teoreettisessa tulevaisuudessa.
Oleellisempi kysymys on, pitäisikö yhtiöitä rangaista investoinneista. Molemmat puolueet ovat tässäkin lähellä toisiaan, sillä kaikki investointiin käytetty rahavirta on pois omistajien palkitsemisesta. Yhteisöveron voisikin korvata investointiverolla. Jos yhtiön investoinnit ovat ns. aineettomia ja ne menee tuloslaskelman kautta, voidaan tätä verojenkiertoa torpata verottamalla tuotekehitysmenoja mitkä verottaja tulkitsee “ylimääräisiksi”.
Suuria eroja on tietysti pääomaverotuksessa. Osinkopuolue ajaa osinkojen verottomuutta (siis muillekin, kuin rikkaille), siinä missä Omien osto -puolue ajaa osinkoveron rajua nostoa kannustaakseen yhtiöitä pitkäjänteisiin omien osto -ohjelmiin. Omien osto -puolue ehdottaa myös rankaisuveroa niille rikkaille, jotka omistavat yli 10 % pörssiyhtiöistä ja yrittävät masinoida yhtiöiden voitonjakoa osinkojen suuntaan. Mikäli heidän äänin yhtiö valitsee osingon omien ostojen sijaan, voisi valtiovalta jonkun viranomaisen voimalla puuttua yhtiökokouksen päätökseen ja Solidium tulla uudeksi pääomistajaksi suunnatun osakeannin kautta kyseiseen yhtiöön.