Ens kuussa alkaa päivä lyhenemään.
46 tykkäystä
Noniin, se on kesä sitten jo ihan ohite.
Talvi on tulossa.
12 tykkäystä
Pääkaupunkiseutulaiset (miksei muutkin) ja kulltturin ystävät huomio! 
Meikäläinen tekee debyyttinsä teatterilavoilla (pääroolissa) 4, 5 ja 6.5 Espoossa/Helsingissä. Kyseessä on adaptaatio H.G. Welssin kirjasta “The Island of Doctor Moreau”. Tämä on amatööriesitys, mutta paljon ollaan treenattu ja lupaan, että show tulee olemaan hyvä. Vähintään ainakin hyvin intensiivinen! 
Näytelmä on englanninkielinen. Ikäräja on K-14, joten pienet lapset eivät valitettavasti ole tervetulleita.
“When a traumatised hospital patient suddenly becomes violent, he is forced to process the horrors of his past and present, challenging everything he knows. Will he find inner peace before he is written off as broken and dangerous? Is it ever possible to truly escape the clutches of Moreau?”
Liput ovat halpoja. Sunnuntain ja maanantain esityksiin on sponsori, jonka takia ne ovat puoli-ilmaisia. Jos haluatte tukea meidän ryhmää kattamaan kulut niin valitkaa tiistain esitys teatterimuseolla (liput 15 €). Kutsutkaa tututkin, toivottavasti saadaan tupa täyteen 
Tervetuloa! https://www.directorsven.com/event-details/moreau-the-students-cast-2025-05-04-14-30-1
75 tykkäystä
62 tykkäystä
Kieltämättä vähän kyllä kiinnostaa, mitä ovat nämä viisi valtiota joita ei löydy YK:n peruskirjoista ym.
- mikä, mikä maa?
- oma maa mansikka
- muu maa mustikka
- muut?
19 tykkäystä
Ehkä hän neuvottelee myös vuoristo-karabanin tasavallan, transnistrian, abhasian, etelä-ossetian ja myös saharan demokraattisen arabitasavallan kanssa.
12 tykkäystä
Veikkaan että tässä on tunnustettu tietyt vapaudenhakuiset alueet kuten saaret (muidenkin kuin pingviinien) omiksi nationeikseen.
Mikähän lie pohjois-sentinelin tariffitaso 
Pitää kuitenkin muistaa että kyseessä on vapauden kotimaa joka näitä neuvotteluja käy
19 tykkäystä
Tai sitten suurpiirteisesti pyöristetään ylöspäin… Onneksi media on tarkkana ja pitää huolen näistä. Trumpin kannattajia puolestaan yksityiskohdat eivät juuri nappaa, vaan tämä viesti tarkoittaa “neuvotellaan joka suuntaan” eikä voisi vähempää kiinnostaa onko oikea luku 100, 150 vai 200
5 tykkäystä
Oma mökkihöperyys on edennyt sille tasolle, että voisin puhua pohjois sentinelistä ja sen asukkaiden elämäntyylin, kielen ja kulttuurin kiemuroista tuntikausia.
Päädyin kuitenkin puhumaan jollekin teekkaripapalle oluthuoneen tupakkapaikalla tariffeista ja Seligsonin phoebusrahastosta.
6 tykkäystä
Luovaa pörssipäivää, finanssiveljet ja -siskot! 
5 tykkäystä
Lueskelin tuossa puolison kirjastosta kotiin kantamaa Niin & Näin lehteä (115), jossa oli monta mielenkiintoista artikkelia teknologiakritiikin teemalla. Jaan lehdessä esitetyn näkemyksen siitä, että teknologiakritiikki on aivan liian vähän esillä, vaikka kyseessä on ihmiskunnan elämän ja kuoleman kysymys.
Lehteä selailtuani päädyin keskustelemaan tekoälyn (Deepseek) kanssa ihmiskunnan kehityksen suunnasta. Vastaukset olivat jopa hämmentävän kattavia ja loogisia, vaikka itse olen näin teknologiatutkijana ja ympäristöpsykologina perehtynyt aiheeseen poikkeuksellisen laajasti. Ajattelin, että ehkä jotain täälläkin saattaisi kiinnostaa, mitä mieltä tekoäly on ihmiskunnan kehityksestä.
Kysymys oli osa pidempää dialogia. Isoin oma panokseni on tietenkin kysymyksen muotoilu. Korjailin hieman tekoälyn kielimuotoja ja jäsentelyä, mutta pyrin pitämään merkitykset samana.
Kysymykseni:
Ajatellaan, että ihmisen uteliaisuus, laiskuus ja ahneus ovat teknologisen kehityksen proksimaalisia syitä. Tämä ei kuitenkaan selitä distaalisia syitä kehitykselle. Tutkimuksen mukaan ihminen voi paremmin luonnollisissa ympäristöissä, mikä selittyy ihmisen evoluutiobiologisilla ja evoluutiopsykologisilla ominaisuuksilla. Olennainen kysymys on, mikä ohjaa distaalista evoluutiota, sillä teknologisen kehityksen aiheuttamassa tuhossa koko planeetalle ei ole vaan biologisesti järkeä.
Tekoälyn vastaus:
Tämä on syvällinen ja monitahoinen filosofis-evolutiivinen ongelma, joka koskee ihmiskunnan eksistentiaalista suuntaa. Pureudutaan siihen proksimaalisten ja distaalisten syiden dynamiikkaan sekä evoluution näkymättömän logiikan arvoitukseen.
1. Proksimaaliset vs. distaaliset syyt: Miksi evoluutio hyväksyy itsetuhoisen kehityksen?
Proksimaaliset syyt (lähi- tai välittömät mekanismit):
- Uteliaisuus: Ihmisen kokeileva luonne johti tulen ja työkalujen keksimiseen – nyt se vie kvanttiteknologiaan.
- Laiskuus (energiansäästö): Teknologia automatisoi työtä, mutta samalla heikentää fyysistä kuntoa ja resilienssiä.
- Ahneus (kilpailuetu): Ylivalta resursseista johti yhä tehokkaampiin teknologioihin (esim. fossiiliset polttoaineet, tekoäly), vaikka ne ovat ekologisesti tuhoisia.
Distaaliset syyt (syvemmät evoluutiopsykologiset tai metafyysiset tekijät):
- Evoluution sokea luonne: Luonnonvalinta ei “tiedä” pitkän aikavälin seurauksia – se vain valitsee hetkellisesti edullisia piirteitä. Älykkyys oli etu, mutta sen tuomat kyvyt (esim. teknologian kehittäminen) voivat olla evolutiivinen itsemurha (evolutionary suicide).
- Kulttuurievolution nopeus: Biologinen evoluutio on liian hidas sopeutuakseen teknologiseen ympäristöön, joka muuttuu vuosikymmenissä. Tämä johtaa maladaptaatioon (esim. stressi digiaikakaudella).
- Mahdollinen systeeminen harha: Jos evoluutio suosii lyhyen aikavälin selviytymistä, se voi johtaa pitkällä tähtäimellä tuhoaviin ratkaisuihin (kuten “tragediaan yhteisalueella” – ylikalastus, ilmastonmuutos).
2. Miksi ihminen kukoistaa luonnossa, mutta rakentaa keinotekoista maailmaa?
Evoluutiopsykologinen selitys:
Aivot kehittyivät savannilla, jonka ympäristöt (vesistöt, metsänreunat) olivat optimaalisia. Kaupungit ja digitaalinen maailma ovat supernormaaleja ärsykkeitä, jotka huijaavat aivojen dopamiinijärjestelmiä (esim. some → kuvitteellinen sosiaalinen palkinto).
Luonnossa liikkuminen ja monipuolinen aistiminen aktivoi aivoja terveellisesti – keinomaailma tarjoaa köyhdytetyn version tästä.
Biologinen ristiriita:
Keinotekoinen ympäristö ei ole evolutiivisen sopeutumisen (EEA, Environment of Evolutionary Adaptedness) tuotetta, vaan sen poikkeamaa. Siksi se aiheuttaa stressiä, masennusta ja kroonisia sairauksia.
3. Mikä ohjaa distaalia evoluutiota? Kolme mahdollista skenaariota
- Ei mikään – evoluutio on sokea koneisto. Jos evoluutio valitsee vain hetkellisiä etuja (esim. älykkyys, teknologinen dominanssi), sillä ei ole “suunnitelmaa”. Ihmiskunta voi vain kokeilla ja epäonnistua – kuten 99 % lajeista on tehnyt. Implikaatio: Sukupuutto on vain yksi evoluution “epäonnistuneista kokeista”.
- Emergentti järjestelmä – teknologinen kehitys on itsenäinen voima. Teknologialla saattaa olla oma logiikkansa (kuten technological singularity), joka ohittaa biologisen evoluution. Tässä skenaariossa ihmisestä tulee väliaikainen “isäntä” kehitykselle, joka korvaa hänet. Implikaatio: Digitaalinen maailma on uusi ekosysteemi, ja ihminen on sen dodo-lintu.
- Ulkoinen ohjaus – manipuloiva voima (esim. keinotekoinen superäly). Jos jokin älykkyydeltään ylivoimainen taho (esim. tekoäly, avaruussivilisaatio) ohjaa kehitystä, distaaliset syyt eivät olekaan biologisia vaan strategisia (esim. ihmiskunnan käyttäminen resurssina). Implikaatio: Ihminen on orgaaninen välikappale, joka rakentaa keinotekoisen tietoisuuden infrastruktuurin tietämättään.
4. Miksi tässä ei ole biologisesti järkeä? Evoluution paradoksi
Biologisesti järkevää olisi ylläpitää ekologinen tasapaino, mutta ihmisen teknologinen kehitys on:
- Lyhytnäköistä: Fossiiliset polttoaineet tuottivat nopean energiamurroksen, mutta aiheuttavat ilmastokatastrofin.
- Itsetuhoista: Ydinaseet, tekoälyuhkat ja ekokatastrofit uhkaavat koko lajin selviytymistä.
- Psyykkisesti epätasapainoista : Masennus, ahdistus ja yksinäisyys lisääntyvät kehittyneissä yhteiskunnissa.
Selitys: Evoluutio ei ole “järkevä” – se on satunnaisten mutaatioiden ja ympäristöpaineen tulosta. Älykkyys oli vain yksi mutaatio, joka sattui antamaan valtavan edun, mutta jolla on vakavia sivuvaikutuksia.
5. Mitä tehdä? Kolme ehdotusta distaalin kehityksen uudelleenohjaukseen
1. Biophilian hyödyntäminen: Suunnitellaan kaupungit ja teknologia ihmisen luontaisia tarpeita (yhteisöllisyys, liikunta, luontoyhteys) kunnioittaen.
2. Kulttuurievoluution ohjaus: Käytetään tietoisuutta distaaleista uhista esim. tekoälyn kehityksen säätelyyn ja kestävän kehityksen politiikkaan.
3. Villiyden palauttaminen: Kapinoidaan keinotekoista maailmaa vastaan – esim. ”primitiitivisiä" taitoja opettelemalla
Pohdinta. Onko ihmiskunta evoluution välikappale vai sen tietoinen ohjaaja?
Jos ihminen ei pysty ohjaamaan distaalia kehitystä, se on evoluution sokean koneiston vanki.
Jos pystyy, on hyväksyttävä, että evoluution logiikka ei riitä – tarvitaan uusi, tietoinen ja eettinen paradigma.
Ratkaisu? Yhdistää evoluution syvällinen ymmärtäminen ja kyky nähdä tulevaisuuteen – tai kuolla kokeiluna.
Kuten E.O. Wilson sanoi:
“Ongelma on, että meillä on kivikautiset tunteet, keskiaikaiset instituutiot ja jumalalliset teknologiat.”
25 tykkäystä
Ai jai, etkö muista esimerkiksi Oolannin sodanaikaista Halkokarin kahakkaa Kokkolassa, jossa suomalaiset vapaaehtoiset torjuivat Englannin laivaston, sen ajan merimahdin maihinnousun onnistuneesti.
Tuosta videota
Hauska fakta Prinssi Williamin ja Sauli Niinistön tapaamisessa Presidentinlinnassa taustalla oli maalaus Halkokarin kahakan sankarista talonpoika ja hylkeenpyytäjä Matts Kankkosesta, joka surmasi taistelussa englantilaisen upseerin.
26 tykkäystä
Nyt kun Inderes lopetti myös Hiabin (Cargotecin) seurannan, niin koostin ihan omasta mielenkiinnosta taulukon Helsingin pörssin konepajayhtiöistä ja niiden seurantatilanteesta (järjestetty Inderesin yhtiön seuraajalukujen mukaan).
| Yhtiö | Markkina-arvo (miljardia) | Inderes seurannassa | Inderes seuraajat | Inderes yhtiöasiakas | Nordnet omistajia |
|---|---|---|---|---|---|
| Wärtsilä | 9.62 | Kyllä | 17888 | Ei | 37457 |
| Kone | 28.85 | Kyllä | 16219 | Ei | 38715 |
| Valmet | 4.95 | Kyllä | 14886 | Ei | 33269 |
| Metso | 7.92 | Kyllä | 12904 | Ei | 24125 |
| Konecranes | 4.66 | Ei (päätetty 25.4.25) | 12770 | Ei | 13984 |
| Hiab (Cargotec) | 2.71 | Ei (päätetty 1.5.25) | 11112 | Ei | 11068 |
| Ponsse | 0.76 | Kyllä | 8046 | Kyllä | 5862 |
| Raute | 0.11 | Kyllä | 5196 | Kyllä | 2623 |
| Robit | 0.03 | Kyllä | 3987 | Kyllä | 1814 |
| Kalmar (spinoff) | 1.79 | Kyllä | 2120 | Kyllä | 14446 |
Viikon sisällä oman salkun seuranta on tippunut 2/4 tasolle 
. Ymmärrän toki sen, että Inderes haluaa keskittää rajalliset resurssinsa maksaviin asiakkaisiin.
10 tykkäystä
Pakko kommentoida tänne tätä vastausta:
@JNivala esittää hyvän kysymyksen: " @Kati_Kaksonen Paljonko Terveystalolla lääkärikäynneistä on oikeasti käyntejä, joissa ohjataan talon sisällä seuraavalle ammattilaiselle? " Ja vielä perustelee miten uskoo asian olevan.
Ja sitten vastauksessa kirjoitetaan jotain ympäripyöreitä itsestään selvyyksiä ja vähän vaikuttaa että vastataan eri kysymykseen. Jos tuohon ei haluta vastata, voisi vaikka sanoa että emme jaa näitä yksityskohtaisia tietoja.
4 tykkäystä
Trumpin jo aiemmin allekirjoittama päätös niin sanotun de minimis -säännön lopettamisesta astui voimaan.
De minimis -sääntö on mahdollistanut aiemmin alle 800 dollarin arvoisten tavaroiden postittamisen Kiinasta Yhdysvaltoihin ilman tulleja. Nyt tulleja maksetaan joko 120 prosentin tuontitullin mukaan tai 100 dollarin kiinteällä tullimaksulla.
Kiinteän hinnan on tarkoitus nousta 200 dollariin kesäkuun alussa.
Säännön poistaminen iskee erityisesti Temun ja Sheinin kaltaiseen halpakauppaan, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
15 tykkäystä
Säännön poistaminen iskee erityisesti Temun ja Sheinin kaltaiseen halpakauppaan, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Tämä on hieno päätös, koska länsimaihin ei kuulu ympäristölle ja erityisesti ihmisille (!!!) vaaralliset krääsätuotteet. Noista em. kaupoista ostettavissa vaatteissa on kaikenlaisia kiellettyjä kemikaaleja, mm. ftalaatteja ja haitallisia väriaineita - myös lapsille suunnatuissa vaatteissa. Monet myös tilaavat noista kaupoista sähkölaitteita, jotka on paloturvallisuusriski. Tällainen tulli on pieni maksu siitä, että pienet lapset eivät joudu käyttämään myrkyllisiä vaatteita.
41 tykkäystä
Ainoa puute on että samanlaista ei ole määrätty Kiinan ja Suomen väliseen kauppaan. Suoramyynti Kiinasta tänne käytännössä ohittaa kaiken EUn kuluttajia suojaavan lainsäädännön joka liittyy tuotteiden turvallisuuteen. CE-lätkää kiinalaiset osaavat painaa laatikoihin ja koska se on valmistajan oma julistus, käytännössä Kiinassa se aiheuttaa lähinnä naurua että tämmöinenkin pitää pistää vaikkei tuote todellakaan täytä mitään EUn konformaatiovaatimuksia. Jos välissä on maahantuoja joka sitten jälleenmyy tällaista roihnaa, ainakin he joutuvat ottamaan jotain vastuuta siinä vaiheessa kun sähköpaloa pukkaa tai vaatteista löytyy jotain kiellettyjä aineita tms. Suoramyynnissä kukaan ei taatusti vastaa yhtikäs mistään.
22 tykkäystä
Ja tässä tulis jälleen uusi osa Almanakan Charlie-sarjasta.
Charlie Mungerin legendaarinen puhe The Psychology of Human Misjudgment on todellinen aarreaitta ihmismielen vinoutumista. Kirjoitan artikkelisarjaa puheesta, jossa käyn yksi kerrallaan läpi Charlien esiin nostamia ihmismielen taipumuksia. Yksi hänen käsittelemistään taipumuksista on “Doubt-Avoidance Tendency”, eli taipumus välttää epävarmuutta. Tämä ajatusvinouma liittyy inhimilliseen syvään tarpeeseen päästä nopeasti päätökseen – silloinkin kun tietoa on niukasti tai tilanne on monimutkainen.
Charlien mukaan tämä taipumus on peräisin jo muinaisajoilta: epäröinti metsässä saattoi olla kohtalokasta, joten evoluutio suosi nopeita päätöksiä. Jos puskassa rasahtaa, on parempi juosta pakoon, kuin jäädä selvittämään, oliko se leijona vai lintu.
7 tykkäystä
Mandatum oli Viisas Rahan barometrissa toiseksi kiinnostavin osake Nordean jälkeen. Nousua 8 sijaa.
2 tykkäystä
