Nokian Panimo on listautumassa – ja ennen sijoituspäätöstä on tehtävä huolellista tutkimusta. Ennustan, että antiesitteen luvut alkavat näyttää houkuttelevilta viimeistään toisen puolivälissä.
61 tykkäystä
Yhtiön arvo tulee olemaan 26,8 miljardia (SEK), olettaen että listautumisannista tulee maksimimäärä. Ja kun katsoo äkkiseltään lukuja niin ei kyllä kalliilta vaikuta osakkeet. Hyvää kasvua viime vuosilta ja en näe kasvun mitenkään merkittävästi hidastuvan. Kovaa tahtia näyttävät tekevän yritysostoja eri puolelta Eurooppaa. Keski-Eurooppa toistaiseksi pienin markkina ja siellä on kyllä paljon kasvua tarjolla.
EBITA vain 7% luokkaa, niin se vähän inhottaa. Mutta kuitenkin kannattavasti, yritysostojen kautta kasvava yritys kyseessä, jonka arvostus ei päätä huimaa.
1 tykkäys
Tässä on vielä Juhan rustaama tuloskausiyhteenveto.
(Oman salkkuni yhteenveto: 1/5 
)
8 tykkäystä
Nokiaa kolmella tavalla. Menyy joka sopii sekä salkkuun että jääkaappiin. 
2 tykkäystä
Mielenkiintoista.
Löytyy yhdestä rahastostani, heti suurimpana sijoituksena. Pieni positio toki mutta kyllä tälläkin oma merkityksensä on.
Asiat kehittyvät ympäri maailman, ei pelkästään Yhdysvalloissa.
5 tykkäystä
Melkoista menoa pörssissä, ainakin Nordnetin mukaan. Vai treidasiko naapurin Sven salkussani? Kokonaissijoitukset laskivat eilen 97,14% ! Onneksi tämän päivä korjasi tilanteen 
14 tykkäystä
Samaa katselin. Nämä on vähän jännittävämpiä vikoja Nordnetilla kun on luottoa käytössä niin saattaisi joutuakin syyttömänä johonkin pakkomyyntihässäkkään.
1 tykkäys
Miten kun äkkiseltään itse katselin, niin sain v.-24 tuloksella ja IPO-hinnalla PE:ksi 50? Vai ymmärsinkö jotain väärin. Melkoisen kalliilta tuo kyllä vaikuttaa.
Hiukan tarkemmin yhtiöön perehtyneenä:
Totta, 50 P/E:n oikeuttaminen vaatisi huomattavaa marginaalien parantumista. Kasvu liikevaihdon puolesta on hyvää mutta juuri tuo kannattavuus sakkaa.
Näen P/S:n pysyvän alhaisissa lukemissa. Mutta se ei riitä huonon kannattavuuden vuoksi. Enkä usko, että saadaan riittävää kannattavuuskäännettä liiketoiminnan luonteen vuoksi.
En koske.
Erinomainen katsaus @Frans-Mikael_Rostedt Orava-REITin (nyk. Ovaro) opettavaiseen historiaan ja miten kriisin partaalle ajautuneen yhtiön NAV-alennus oli perusteltua.
Yhtiö pääsi sukat kuivina eroon vanhasta kiinteistöportfoliosta suurilta osin vielä nollakorkoaikana, vähän munkilla.
Linkkaan katsauksen myös tänne, koska tämän voisi jokainen lukea. Tällaiset opit voivat maksaa vielä “osinkoa” tulevaisuudessa. 
24 tykkäystä
Itse olen niin vanha, että muistan kun tuota kultamunaa oli myös Mallisalkussa! KL-palsta oli “oikeassa”, kun siellä kyseenalaistettiin nämä “tasearvot”. Pyramiidikusetuhan sieltä paljastu. Laillinen semmonen. Kuka ikinä noita kiinteistöjä arvioi, niin olisi aika laittaa firma kiinni ja miettiä laskutaitoja.
EDIT: Tuo on hyvä lukea kaikkien jotka on missään tekemisissä kiinteistöfirmojen/-rahastojen kanssa. Noi kiinteistöjen tasearviot on ihan vessapaperia ja vaikka ne olisi miten päin persettä, niin mitään vastuuta tai sanktioita ei ole mistään.
9 tykkäystä
Nyt muistin että olen itsekin omistanut Ovaroa “NAV-alennus” väärinkäsityksen vallassa! 
Sijoituksen tuotto muistiinpanojen mukaan: -10 %. Ei paha.
15 tykkäystä
Olen itse rohmunnut firmojen vuoskareita joita ilmestyy näin keväisin tiuhaan tahtiin. Tästä on hyötyä niin töissä kuin sijoitusharrastuksen puolella.
Lukeeko täällä muut yhtiöiden vuosikertomuksia? Huom. en tarkoita, että 100-300 sivuiset nivaskat pitäisi lukea kannesta kanteen, mutta avaatteko niitä ylipäätään?
- Luen paljon vuosikertomuksia eri yhtiöiltä (+10 firmaa)
- Pläräilen omistamieni firmojen vuosikertomuksia
- En ole edes avannut yhtään vuosikertomusta tänä keväänä
- Mikä on vuosikertomus?
0
äänestäjää
6 tykkäystä
Minulle maistuvat myös listaamattomien yhtiöiden vuosikertomukset. Olen jopa joskus ostanut niitä Virrestä jos yhtiöt eivät oma-aloitteisesti niitä julkaise. 
8 tykkäystä
Vuosikertomusten lukemisesta voi saada iloa / hyötyä. Sieltä saattaa nähdä vähän syvemmälle yhtiön meininkiin kuin vain suppeista numeroihin keskittyneistä osareista. Usein saattaa irrota enemmän tietoa esim liiketoiminnan maantieteellisestä hajonnasta, eri tuoteryhmien menosta jne.
Valitettavasti 300 sivuisesta vuosikertomuksesta kuitenkin 295 sivua on täysin hyödyttömiä; samat tiedot kuin tilinpäätöstiedotteessa + hallituksen pönöttämistä + esg ja juristi jargonia 
8 tykkäystä
Firmat (ja väki internetissä) hypettää sen verran sijoituskeissiä epäolennaisin osin, että pakkohan se on käydä itse varmistumassa että luvut täsmää puheeseen
Aika amatööripohjalla täällä mennään, mutta oon huomannu että jos en itse ymmärrä mitä luen, niin aika monesti nousee pintaan myöhemmin kaiken maailman epämääräisyyksiä.
Selailen vuositasolla varmasti muutamankymmenen firman vuosikertomusta, mutta useimmat niistä aika pintapuolisesti. Paljon enemmän pitäisi syventyä nykyisestäkin.
Ammattimaisesti hoidetut firmat selvittää lukunsa selkeästi.
2 tykkäystä
Jep, niissä on melkoista työllistämisen meininkiä monille sidosryhmille (hallinto, hallitus, johto, juristit, vastuullisuusihmiset jne.)
Oma nyrkkisääntö on, että luen toimarin katsauksen ja ehkä sitä seuraavia asiakasesimerkkejä ja markkinakommentit yms. Sitten aloitankin lukemisen lopusta ja katson tilintarkastajain kommentit nopeasti onko jotain mitä he liputtavat. Ja ne kuuluisat liitteet! Monelle tylsiä, mutta sieltä löytyy ne johdon palkkiot, lähipiiriliiketoimet, hämärähommat, johdon yksityislentokoneet ja muut! Ehkei niinkään Suomi-firmoissa, mutta etenkin ulkomaalaisissa todella tärkeää selata nuo.
Mielenkiintoista on myös verrata saman alan yhtiöiden kertomuksia ja näkemyksiä, koska jokainen on aina alansa johtaja omasta mielestään. Luvut sen sitten kertovat, kuka oikeasti on.
24 tykkäystä
Mulla on ollut rahaa kiinni kvanttialalla syksystä asti (josta on prosenteissa tullut helposti tähän mennessä onnistunein sijoitukseni), ja niihin aikoihin aloin myös tutkimaan että miten noi tietokoneet oikeesti toimii. Vaikka tällaiset asiat ei kouluaikoina kiinnostanut yhtään, aikuisiällä mulle on muodostunut suuri mielenkiinto matikkaan, fysiikkaan, informaatioteoriaan, jne. post-modernin musiikin kautta. Varsinkin tietyn eurooppalaisen nykymusiikin sävellystekniikoissa törmää todella paljon kaikenlaisiin matemaattisiin ja fyysisiin konsepteihin sekä erilaisiin algoritmeihin, joten kun lukee tällaisen post-modernin musiikin teoriaa ei voi niiltä välttyä.
Jokatapauksessa, juuri yritän aviot solmussa opiskella miten erilaiset kvanttialgoritmit toimii ja mistä se potentiaalinen “ylivertaisuus” klassiisiin tietokoneisiin oikeasti koostuu. Tuli mieleeni, että kuinka syvällisesti te perehdytte aloihin ja teknologioihin joihin sijoitatte? Mulla on esim Nordea salkun isoin omistus, enkä todellakaan ole perehtynyt pankkialaan kovinkaan syvällisesti.
5 tykkäystä
Tämän pelin minä haluan. 
“GTA Suomi”
21 tykkäystä