On tämä ihmisen psykologia kyllä omituista… viikolla suli salkusta sellainen vuosipalkka suunnilleen… ihan normia ja relax fiilis, mutta sitten äsken kaupassa otin jo pari skyrriä koriin kunnes huomasin että arlan proteiinirahkat oli parikyt senttiä halvempia joten vaihto.
Ei me ihan rationaalisia taideta olla.
^ Samaa myhäilin kaupassa, että salkusta suli kuukaudessa 10 000€. Mutta koiralenkillä kerättyjen pullojen palautuksesta sai 18,15€ ja olo oli että tämähän on fifty-fifty. 
Harmi kun joutu purkamaan yliluottotilanteen vuoksi salkkua perjantaina. Olen kyllä luottavainen, että Trump pian/ehkä jo ensi viikolla laittelee sovinnollisempia ilmoituksia tulille ja siinä pitää koittaa olla heti hereillä ostamassa takasi.
En voi edes sanoa että olisi ollut taktisia veromyyntejä, vaan pakkomyynniksi jo meni. Mutta se on sellaista.
Sama huomio. Viikon aikana köyhdyin aikalailla ja työtunneissa mitattuna saisi painaa aika monta kuukautta, että tuo lasku olis maksettu.
Mutta suurin järkytys oli kun huomasin Alepassa Segafredo Pausa kahvin hinnan olevan 10.8€/pkt. Vielä muutama kuukausi sitten se oli n. 7.5€/pkt.
Olin oikeasti järkyttynyt - Ja olen vieläkin.
“Sillon ku minä olin nuori, sai neljä kahvipakettia kympillä.”
Minä en ole kauhean luottavainen. Uskon, että jotain tulleja jää jollei kongressi laita stoppia tälle. Trump ei voi uskottavuutensa (jos sitä edes on ollut) takia perääntyä tulleista kokonaan. S&P500 on myös aika korkeasti arvostettu historiaansa nähden.
Toivon toki olevani väärässä, mutta markkina on jo monesti ollut väärässä se suhteen , että “ei se niin hullu ole”.
Täälläkin salkusta reilussa kuukaudessa huvennut ~20k€, mutta onneksi korot laskevat näillä epävarmuuksilla ja asuntolaina halpenee 
you win some, you lose some.
Mahdollista sekin kieltämäti. Toki jos ei peräänny ja kauppasota yltyy niin isoin markkinaromahduskin sataan vuoteen voisi olla silloin tosiasia.
Ärsyttäväähän tämä on kun joutuu arvailemaan yhden yksittäisen pässinpään aivoituksia.
Kymmenellä markalla siis, otetaanpa huomioon, että täällä on kaikenikäisiä 
Liity sinäkin osinkopuolueeseen. Meillä ei kukaan ole koskaan tappiolla, vaan olemme aina voitolla. Torstaina Fortumilta sijoittajan palkkaa n. 10 rosenttia.
Meillä menee hyvin 
Susanna Hoffs 
Moponi hajosi pari viikkoa sitten ja vaihdoin profiilikuvani “sattumoisin” Manic Monday videosta napattuun otokseen Susannasta. Hän on vieläkin nätti 65 vuotiaana.
No kyllä minä osingot olen tupannut vastaanottaa ihan mielelläni, vaikken millään muotoa niitä pyri maksimoimaan.
Mukavampaa puuhaa yrittää voittaa markkinoita ja elää siinä uskossa ja itsepetoksessa että on muita taitavampi
DEI:n glibaalit purkutalkoot ja ikärasismi puhkeaa heti kukkaan.
Autoilun suhteellinen hinta laskee kuin se kuuluisa lehmän häntä. Nykyautoilla ajaa kahvipaketin hinnalla jo 100km. Toista se oli ennen. Eiku hetkinen…
“Mikäli mielii vauraaksi yrittäjäksi, niin tärkeintä on valita toimiala oikein. Täytyy rahastaa ihmisten perustarpeilla ja mukavuudenhalulla.”
Asuntojen hintaromahdus on ollut melkoinen jackpot Salmelan kaltaisille “flippaajille” pääkaupunkiseudulla, asuntoja ahmitaan liukuhihnalla. Rahastus tapahtuu nimenomaa mukavuuden halulla: kivempi maksaa asunnosta rujosti isompaa hintaa kuin ruveta itse hiomaan ja maalaamaan. Tämä on selkeä muutos perinteisessä suomalaisessa tee-se-itse kulttuurissa.
Tässä on Bravon tviittiketju jättitekeistä ja heidän dominoinnista.
https://x.com/bravosresearch/status/1908171677952770548
Niinpäs, historia osoittaa, että Yhdysvaltain osakemarkkinat toipuvat aina suurten mustien joutsentapahtumien jälkeen. Ne toipuivat ja siirtyvät uuteen ns. “seitsemän vuoden härkäjuoksuun”…
…tällä kertaa vain tosin, se joutsen ei väriltään ole perinteisen musta vaan hyvinkin pitkälti oranssi…
Muistakaapa sitten kaikki maksaa verot näistä löytötölkeistä ja -pulloista, sillä veronalaisesta tulosta on kyse.
Tässä on SalkunRakentajan parissa minuutissa luettava juttu siitä, miten eurooppalaisyhtiöiden tulosennusteet ovat laskussa.
Tuoreiden 1.huhtikuuta. eli aprillipäivän lukujen mukaan analyytikoiden konsensusennusteessa ensimmäisellä neljänneksellä tulokset laskevat Stoxx 600-yhtiöillä 1,5 prosenttia. Pois lukien energia, tulosten ennustetaan laskevan 1,9 prosenttia vuoden takaisesta.
Tämän olen itsekin huomannut. Sama se, miten iso salkun sijoitusvarallisuus on, niin koen itse sen olevan sellaista vähäpätöistä ylimääräistä rahaa, jota sinne olen vuosien aikana suunnitelmallisesti lisäillyt ja jota ei sen koommin tule arkielämässä mietittyä, kun on pois peruskulutuksesta. Pörssilaskut ja romahduksetkin on luonnollinen osa sijoittamista, eikä sen takia ole tarvetta panikoida, niin eipä siitä sen suurempaa draamaakaan tule. Tähänhän se juuri perustuu, että me normin ja relaxin fiiliksen hyödyntävät henkilöt käytetään se markkinapaniikki hyödyksi lisäostoin tai ihan vain odotellen.
Itseltäkin suli viikossa kymppitonnin verran salkusta, mutta olin vain, että “niinhän sen välillä kuuluukin” ja kaupasta nappasin tyytyväisenä plussatarjoustuotteita ja alelaputettuja elintarvikkeita. Ennakkoäänetkin kävin antamassa siinä samalla. Arjen säästöt on tärkeämpää, kuin sijoitussalkkujen saldot, näin minä sen olen aina ajatellut.
Luulen, että Trumpin seuraavia twiittejä ei olla maailmassa koskaan odotettu niin paljon kuin tällä hetkellä (valitettavasti).
Äänestäjistä 72%:lla käteisen osuus salkusta on alle 20%. Itsekin kuulun siis foorumin enemmistöön. Nykyisessä markkinahäiriössä moni muukin varmaan pohtii, oliko markkinan ajoittaminen (tai paremminkin sen yrittäminen) osa omaa sijoitussuunnitelmaa.
Muutin salkkuni puhtaaksi indeksirahastosalkuksi, kun reilu vuosi sitten lopulta totesin, ettei minulla ole markkinaa parempaa osaamista yrityksen arvon määrityksessä. Miksi minulla täten olisi etulyöntiasema, kun arvioinnin kohteena on kauppasota, makrotalouden kehitys tai seniiliyden vaikutus päätöksentekoon?
Sijoitusstrategian osalta olen siis samoilla linjoilla kuin mm. Morgan Housel (The Psychology of Money):
We invest money from every paycheck into these index funds - a combination of U.S. and international funds. (…) My investing strategy doesn’t rely on picking the right sector, or timing the next recession. It relies on a high savings rate, patience, and optimism that the global economy will create value over the next several decades. I spend virtually all of my investing effort thinking about those three things - especially the first two, which I can control.
Otan kuitenkin mielelläni vastaan kuukausipalkkani kasvaneen osakeostovoiman.
Lueskelin taas vanhoja viestejä, kun pohdin kohdallani tuota välittäjäkysymystä. Masse ei sitten tainnut koskaan avata osakesäästötiliä niin ei päässyt kokeilemaan onnistuuko. (Tieto nimittäin voisi olla hyödyllinen itsellekin jossakin vaiheessa, toim.huom.).
