Voi hyvinkin olla, että tuo hintojen nousu korkojen nousun ohella vie kokonaisvaikutuksen sinne stressitestin ylärajoille tai jopa yli. Samalla kun huomioi sen, että ihmisen on huomattavasti vaikeampi sopeuttaa kulutustaan ja elintapojaan käytettävissä olevan rahamäärän laskuun kuin nousuun, niin varmasti tulee merkittävälle osalle hyvinkin vaikeita tilanteita. Kulutuksen lasku taas heijastuu ajan myötä koko kansantalouteen.
Tähän sen verran kommenttia, että täysin persaukinenkin voi tänä päivänä ostaa sen tonnin puhelimen osamaksulla, jonka takaisinmaksukykyä kukaan ei tarkista. Eli kannattaa olla varovainen arvioidessaan ihmisen varallisuutta tavaroiden perusteella. Se naapurin bemarimieskin voi todellisuudessa olla korviaan myöten veloissa.
Eipä ne pankit ihan hirveästi testanneet tässä viimeisinä kertoina kun lainoista olen neuvotellut. Lähinnä kysytty, että paljonko laitetaan?
Brändi dilutoituu jos niitä kaikille jakaa
Omalla kohdalla tuo pankin 6% stressitesti tuntui kyllä vaan sellaiselta “tässä tämä laskelma miltä maksuerät näyttää jos korko olisi 6%”. Rehellisesti sanottuna sen aikaisilla tuloilla ja lainamäärällä en olisi selvinnyt ilman sijoitusten realisointia tai laina-ajan pidentämistä ainakaan kovin pitkään. Tosin en osaa sanoa, miten pankki tämän asian on tulkinnut kun kuitenkin lainan myönsi.
Jos nyt ostat Jordanit niin se on sama kuin Tesla-osakkeen osto 1.1.2022. Olet auttamatta myöhässä ja jäljittelevä boomeri.
Itse luotan siihen, että muoti on syklinen ja jos en ikinä muutu niin olen 20 vuoden välein hip.
EDIT: täysin toinen asia. Tässä välissä kun olen ollut englanninkielisessä IT-ympäristössä viimeisen 5 vuotta, mutta siirtynyt suomenkieliseen viimeisen vuoden sisällä… niin kaikki ovat tässä välissä alkaneet sparramaan. Joka hiton välissä sparraillaan yhtä sun toista… “Pidetään sparri”, mikä sparri? Sparri ei ole sana.
Vaatii tietoisen voimien jännittämisen että itse ei käytä kys. termiä. Koskaan.
Syytän Itä-Helsinkiläisyyttäni, mutta en pääse yli siitä, että väkisinkin miellän sparrailun siihen, että jaellaan iskuja ja osumia koulun pihalla tai kehässä.
Onhan se hauska assosiaatio nimenomaan siihen mitä “IT-sparrailussa yleensä tehdään”… mutta. ei. ei.
Räppäreille muita sanoja käyttöön Sparru = huonolaatuinen talouspaperi, Spaddu = tupakkia.
Jatkakaa.
Olen samaa mieltä ja lisäisin tähän vielä bisden ukkeleiden omiman pöhinää… eivät taida tietää pöhinän tarkoittavan ns. Itä-nuhaa. Aina vähän naurattaa kun pöhinää siellä ja pöhinää täällä.
Tais olla Notkea-rotta joka lanseerasi tämän pöhinää termin yleiseen tietoisuuteen joskus 2000-luvun alkupuolella. Ainakin silloin muistelisin sen kuulleeni joltain kämäseltä C-kassulta Petosen hyvinvointilähiössä.
Sparri kyllä tuli trendiksi tässä kesällä, osunu silmään myös.
Itse epäilevänä tuomaksena pidän sitä synonyymina sille että joko ei ole oikeaa työtä tahi sitä vältellään niin on kiva kaverin kanssa “sparrata”…
Hyvin kiteytetty, osunut korvaan jopa. Jaellaan vähän harjoitusnapautuksia patjoihin, mutta kukaan ei saavu “sparriin” taistelumielellä K.O. tavoitteena ja 5 minuutin jälkeen ulos. Etenkin bookatun sparrin aika käytetään säntillisesti alusta loppuun ja lopussa jäähdytellään vähän kaskuilemalla arkipäivän havainnoista.
Kuten tavallista, olen varmaan liian kärsimätön sparrailulle. En ole sen arvoinen.
Sparraaminen (sparring) on vanha nyrkkeilytermi, kuten tiesitkin. Onhan noita lukuisia urheilutermejä jotka ovat siirtyneet puhekieleen, kuten esimerkiksi sanonnat jäädä paitsioon, osua napakymppiin, tasainen pelikenttä, heittää pyyhe kehään, ottaa aikalisä, isku vyön alle, ässä hihassa jne. Vierassanoista tulee ensimmäisenä mieleen pitching, jota ahkerasti liike-elämässä käytetään.
Sparrauskin lienee sellaiseksi vakiintunut, ainakin itse kuullut sitä urheilun ulkopuolella käytettävän jo vuosikausia. Voi olla että nyt toki yleistynyt muotisana.
Jotain tällaisia:
https://www.johnlobb.com/en_eu/
O tempora, o mores. Olen aina kuvitellut, että näitä ostaakseen pitää matkustaa Lontooseen (eli fiksumpi voi päätellä, ettei minulla ole näitä )
Aikuisten kengät olisivat ehdottomasti mustat/ruskeat nahkakengät. Yli 40v ei pitäisi olla lupaa ostaa muuta. Urheiluun, vaellukselle, ym. tarkoitetut kengät erikseen. Tavallisilla vapaa-ajan skeitti-sämpylöillä ei mitään asiaa kassalle.
Näinhän se oli 90-luvulla. Nikeillä ei päässyt baariin.
Ja sandaaleissa oltava aina sukka! Ihan must.
Jos nelikymppinen ostaa itselleen tonnin tennarit on sillä päässä vikaa.
Onko Alokkaalla pää kunnossa, kun toisina salikenkinä on noin yli 20 vuotta vanhat kamun sisäpelitossut?
Jalkapäivinä on vähän paremmat kengät, 6-7 vuotta vanhat kaverin entiset kengät, jotka kelpaavat loppusaliuraksi.
En kyllä ymmärrä miten ihmiset saavat kengät kestämään tuohon tahtiin. Myönnettäköön, etten ole yli 150€ kenkiä koskaan ostanut, laadukkaammathan saattaisivat vaikka kestääkin. Mutta nuo oman hintaluokan kengät, niin arki kuin harraste sellaiset, ovat kyllä järjestään pohjasta puhki alle kolmen vuoden aktiivisella käytöllä.
Itse vihaan uusia kenkiä. Kestää tosi kauan että muotoutuvat omalle jalalle. Eli kävelen kenkäni ihan loppuun, jota ennen ovat olleet suutarillakin pari kertaa.
Salaisuus on velluskengät. Vaimolla irtoilee ja murenee joka talvi kengistä pohjat ja joutuu ostamaan uusia. Edellisen 15 vuoden aikana minulla on ollut kolmet kengät, joista viimeiset viime vuonna hankitut Iowat. Edelliset Hanwagit ovat vielä kesäkäytössä, pohjat ovat aika tasaiset joten talvella ei uskalla käyttää. En käytä muita kenkiä, paitsi lenkkareita kuumina kesäpäivinä.