Ei tonni esim Italialaisista käsintehdyistä mittatilauskengistä ole paha hinta. Niillä on mukava kävellä vanhassa kaupungissa.
Nämä tonnin MCM on tarkoitettu ihan eri porukalle kuin tän foorumin jäsenille. Ehkä täältä muutama löytyy. Monacossa vieraillessani ei tonnin MCM kengät ollut mikään ihmetys kun parkista lähti vuoden 1955 Mercedez Benz lokinsiipi autolla…
Riippuu kengistä 
Jos tilaat oikeasti laadukkaat ja käsintehdyt huippumateriaalin ja tarkan mitoituksen kengät, niin silloin voit melkein ottaa sijoituksena.
Niissä usein ulompi nahka kestää vaikka miljoona kiilloitusta. Saat myös jo 500€ todella hyvät enemmän massatuotannon laatukengät ja niilläkin kyllä tallaat aika pitkään (kun pidät nätisti).
Eri asia tietty jostain lenkkareista maksaa edes kolmea sataa, kun laatu pysyy samana. Niissä onkin sitten vain logo tai harvinaisuus hinnan syynä.
Se on juuri näin. Itsellä kävi viime kesänä hienot nahkapohjaiset kengät ensimmäistä kertaa uudelleenpohjauksessa. Reunaompeleet otettiin auki ja kokonaan uusi pohja ommeltiin paikalleen - 7v vanhoista kengistä tuli kuin uudet.
Et ole. Onneksi tänään nousee. Parin kuukauden palkat paloi.
Ei voi enää olla paremmalla laadulla asian kanssa mitään tekemistä kun t-paita maksaa 500e ja kalastajalakki 300+.
Tulipahan jostain mieleen että onkohan foorumilla käyty keskustelua eri maiden elinkustannuksista ja mitä muita asioita tulee ottaa huomioon jos haikailee Suomesta pois muuttoa?
Jos ajatellaan että sijoitetaan että tulevaisuuden elintaso olisi suurempi, voisi ajatella että myös muutto edullisempaan maahan voisi olla keinovalikoimassa mukana.
Maastamuuttoverosta oli pieni ketju, mutta ehkä ajattelen enemmän elämisen kustannuksia ja toisaalta ehkä kohdemaan verotusta yms.
Jos oikeasti haluaa kokeilla toisessa maassa asumista ja elämistä jokin aikaa/pidempääkin, niin ainakin kannattaa tutkia itselle sopivien maiden osalta millaisia verotusetuja alkuvaiheessa on tarjolla. Monessa maassa veroaste on ensimmäisten 3-5v. ajalla madallettu. Ideahan tässä on saada valmista tuottoisaa porukaa toisten maiden kustannuksella.
Toinen iso seikka on sitten miten terveydenhoidon ja näihin liittyvien vakuutusten kustannukset toimivat. Eli pelkkä veroprosentin vertailu ei riitä, vaan myös mitä saa sen vastineeksi. Noista voi tulla maasta riippuen aika isojakin menoeriä (ja toki riippuen millaista turvaa hakee itselleen).
Yksi merkittävä asia on miten tietyyn työhön sidottu oleskelu kyseissä maassa on. Eli mitä tapahtuu, jos työpaikka syystä tai toisesta menee alta?
Sitten jos matkaan lähtee enemmänkin henkilöitä tulee kuvaan paljon muitakin asioita: Puolison työlupa sekä työllistymismahdollisuudet, mahdolliset lasten koulut/päivähoidot yms., näihin liittyvät vakuutukset jne. Paljon muutakin syytä miettiä ja tämä on hyvin maakohtaista. Kannattaa tutkia kiinnostuksen kohteena olevan maan(maiden) expat foorumeja näiden osalta.
Jos kiinnostuksen kohteena ns. länsimaat, niin lopulta väittäisin ettei noissa niin isoja eroja tule siis mitä menee palkasta niin sanottuihin pakollisiin menoihin. Ja muissa ruoka, vaateet, asuminen yms. voi toki olla yksittäisten tuotteiden /tuoteryhmien välillä eroja. Mutta kun kokonaisuutta katsoo ei nämäkään erot oman kokemuksen mukaan lopulta ole niin suuria. Eli isoin ero ehkä sitten lopulta tulee itse palkkauksessa. Mutta ei tämäkään ihan niin yksiselitteistä siis välttämättä ole, pitää tutkia/selvittää mahdollisten kohteiden osalta.
Niin ja sitten monissa isoissa maissa alueelliset erot ovat melkein merkittävämpiä kuin miten täältä katsoen asiaa saattaisi tarkkailla (palkat ja asumisen kustannukset nyt ainakin).
Eli hyvin paljon muuttujia, joiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Tuossa nyt tuli oman kokemuksen pohjalta ne mitkä päällimmäisen muistissa. Omasta varsinaisesta kokemuksesta on jo vierähtänyt tovi (>10v) ja lisäksi yksi hivenen tuoreempi puolittainen kokeilu.
Jos haluaa uusia kokemuksia ja laajempaa näkökulmaa, niin ehdottoman suositeltavaa. Jos taas tavoite maksimoida oma vaurastuminen, niin kannattaa tutkia riski/tuotto/panos suhteita hyvin tarkkaan.
Tuolta on ollut ihan hauska vertilla kategorioittain eri maiden kustannustasoja. Itselläkin tämä harkinta käynnissä, kun on sellainen elämäntilanne, että voisin tehdä nykyisiä hommia mistä tahansa suunnilleen saman aikavyöhykkeen alueelta. Paljon on kyllä muuttujia ja selvitettäviä kysymyksiä mitä @KohtiVapautta jo listasikin, joita kannattaa selvittää ennen kuin lähtee vakavammin suunnittelemaan
Humaanimpi mutta silti tärkeä kysymys, joka kannattaa itselleen myös selvittää on, että oletko
a) ihminen joka on hyvä löytämään uusia sosiaalisia piirejä
b) jos et ole, kaipaatko niitä ylipäänsä
Maan sisälläkin muuttaminen aiheuttaa useamman vuoden jakson, jona pitää puskea itseään piireihin aktiivisemmin, kuin vakiintuneessa asuinpaikasta. Se on toki kivaa ja antoisan sosiaalista toimintaa, mutta syö aikaa ja voimavaroja.
Ei ole pörssikursseilla väliä ensi vuonna, koska kaikki suomalaiset kuolevat hapenpuutteeseen.
EU:ssa ollaan huomattu että meidän metsä ei enää yhteytä hiilidioksidia, vaan puskee sitä suoraan meidän keuhkoihin. Elämme useiden eri hätätilojen aikaa (tässä edellä on hiukan sarkasmia).
Asiantuntijan mukaan Suomen pitää maksaa EU:lle 2-7 miljardia euroa päästöoikeuksista. Jossain vaiheessa tulee se piste, kun EU:sta on enemmän haittaa kun hyötyä. Itse olen siis EU:n vankka kannattaja, vaikka EU ei tietystikkään ole täydellinen mielestäni, mutta on minullakin jokin raja.
Onpa puuhaa. Suomalaiset taas yllättyivät, kun vuosi kausia kestäneet ennätyskokoiset hakkuut pienentävät pääasiassa metsään sitoutuneita hiilinieluja.
Tämä näyttää kyllä aivan täysin itse aiheutetulta ongelmalta. Metsää on yli vuosikymmen hakattu uusiutumiskykyä enemmän pikavoittoja tavoitellessa, ja samalla muualla yhteiskunnassa ei olla onnistuttu vähentämään päästöjä niin, että ylihakkuun laskennallinen ilmastovaikutus olisi saatu korvattua.
Jutusta: "Hiilinielut ovat olleet Suomessa merkittävä ilmastopolitiikan tukipilari. Nielut ovat kattaneet vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ison osan Suomen kokonaispäästöistä.
Kun hiilinielut eivät enää auta ilmastotavoitteiden saavuttamisessa samalla tavalla, Suomen nettopäästöt ovat itse asiassa melko lailla samalla tasolla kuin vuonna 1990.
Nielut alkoivat pienentyä vuoden 2009 jälkeen, kun metsäteollisuuden tuotteille alkoi olla suurempaa kysyntää ja metsien hakkuut lähtivät kasvuun. Toinen syy nielujen pienentymiseen on se, että metsien kasvu on taantunut.
– Me hakkaamme tällä hetkellä liikaa metsää suhteessa siihen mitä uusiutuva luonnonvaramme antaa myöden, Seppälä sanoo."
Tehdäänkö tuossa seuraavaa sukupolvea🤔
Nämä Luken laskelmat täytyy auditoida. Ei nielu metsissä putoa vuodessa alle puoleen. IPCC tyyppinen " virhe" laskelmissa.
Suomen metsät kasvaa ennätystahdilla kun kasvukausi on pidentynyt lämpötilan myötä. Pohjoisessa on Euroopan metsät niin ehkä olisi syytä kysyä keski / etelä euroopasta missä ne teidän hiilinielut on. Ja onko aiheellista pitää teillä noin suurta teollisuutta kun ei teidän kuivassa maaperässä kasva mitään mikä sitoisi hiilidioksidia. Välillä ottaa otsaan tämä euroopan touhu… ja Suomen poliitikkojen munattomuus pitää puolia edes vähän.
Tai sitten ei. Kasvaa kyllä, muttei välttämättä nyt mitenkään kokonaisuutena ennätyksellisesti.
” Puuston vuotuinen kasvu on pienentynyt metsä- ja kitumaalla
Tuoreimman tiedon mukaan kasvu on 103 miljoonaa kuutiometriä ja keskikasvu 4,6 kuutiometriä hehtaarilla. Edelliseen inventointiin verrattuna puuston vuotuinen kasvu on pienentynyt. Vähennystä on ollut männyn kasvussa, sen sijaan kuusen kasvu on suurentunut. VMI13:n kasvunmittausjaksolla (2014–2020) männyn lustonleveysindeksi on ollut alemmalla tasolla kuin pitkän ajan keskiarvo. Lustonleveysindeksin vuotuista vaihtelua aiheuttavat ympäristötekijät kuten lämpötila ja sadanta, puiden siementuotanto ja tuhot.”
Lienee myös suomalaisten metsäyhtiöiden ja metsänomistajien etu, että hakkaillaan kestävästi. Myös nielunäkökulmasta🌲
Riippumatta muitten maiden touhuista.
Disclaim. Omistan suomalaista metsäyhtiötä
