Kasper, Matias ja Sauli ovat kirjoittaneet sijoituspalveluyhtiöiden tilanteesta.
Fellow Pankki, OmaSp, Aktia, Taaleri, CapMan, United Bankers, Titanium, eQ ja Alexandria Pankkiiriliike
Kasper, Matias ja Sauli ovat kirjoittaneet sijoituspalveluyhtiöiden tilanteesta.
Fellow Pankki, OmaSp, Aktia, Taaleri, CapMan, United Bankers, Titanium, eQ ja Alexandria Pankkiiriliike
Tämähän kuulostaa ihan hyvältä.
Norjalaisyhtiö Blastr on tehnyt sopimuksen Fortumin kanssa Inkoon Joddbölessä sijaitsevan teollisuusalueen käytöstä.
Alueelle suunnitellaan tehdasta, joka tuottaa vihreää terästä. Lisäksi suunnitteilla on integroidun vedyn tuotantolaitos.
Hankkeen investoinnin arvo on noin neljä miljardia euroa ja se työllistäisi valmiina noin 1 200 henkilöä. Kyseessä olisi yksi Suomen historian suurimmista teollisista investoinneista.
Ei Suomen sähköntuotanto pysty tuota tehdasta syöttämään ilman valtavia investointeja sähköinfraan ja tuotantoon. Onkohan tässä realismi mukana?
Hesarissa oli aiheesta paremmin juttua.
Vuonna 2021 perustettu Blastr on norjalainen yritys, joka pyrkii aloittamaan nopeasti niin sanotun vihreän teräksen tuotannon. Vihreys viittaa tässä tapauksessa siihen, ettei teräksen valmistuksessa käytetä perinteiseen tapaan fossiilisia polttoaineita, vaan prosessi nojaa vetyyn.
Yksi tärkeimmistä syistä Inkoon valinnalle on puhtaan sähkön saatavuus. Vetyyn perustuva teräksen valmistus kuluttaa valtavia määriä sähköä.
”Suomessa ja Norjassa poliitikot ovat puhuneet tuulivoiman lisäämisen tarpeellisuudesta, mutta Suomessa hallitus on toiminut selvästi päättäväisemmin”, Wittusen sanoo.
Blastr myös suunnittelee investoivansa Suomessa uuteen tuulivoimatuotantoon turvatakseen sähkönsaantinsa. Etelä-Suomi on Blastrin mukaan houkutteleva sijainti myös osaavan työvoiman saatavuuden takia.
Alueella on aiemmin ollut Fortumin voimala, joten siirtokapasiteettikin on jollain tasolla valmiina.
Alue sopii terästehtaan tarpeisiin muun muassa siksi, että siellä on vahvat sähkön siirtoyhteydet ja se sijaitsee syväsataman vieressä.
Onkohan Olkiluoto 4 sittenkin tulossa? Tuskin nyt joku norjalainen “läpällä” suunnittelee tehdasta ilman keskustelua infrasta.
Minun täytyy sanoa, että tämä aluksi leikkimielisenä pitämäni ketju on paljastunut hyvin informatiiviseksi! Olen sen kautta tullut tietoisiksi erilaisista Helsingin pörssin “helmistä” sijoittajille. Muun muassa Sotkamo Silver toistui niin monta kertaa vastauksissa, että piti oikein katsoa, mikä homma. Huhhuh, mikä pommi!
Myös esimerkiksi Wetteri keräsi myös yllättävän paljon mainintoja, yleismielikuvani oli ollut asiaan tutustumatta parempi, mutta hyviä perusteluja veikkauksille kyllä esitettiin. Selvästikään en ole tutustunut Helsingin pörssin kaikkiin laareihin riittävästi.
En myöskään olisi ikinä tullut ajatelleeksi, että Kempower voisi olla flop, mutta vasta tämän ketjun jälkeen kävin katsomassa, kuinka posketon tuo valuaatio tällä hetkellä on. Ai herranjestas sentään, kun hirvittää muiden puolesta!
Pelkkien osakkeiden YTD oli itselläni vuonna 22 1,55% ja nyt tänä vuonna jo 1,9%. Ränta på ränta! Oakrally is here are you ready? Indeksiä edellä wuup wuup!
Rahantuloa ei voi estää Yleensä jos jotain näin tyhmää heittää niin varmasti karma vetää suoraan näköön. Olen melkein all in tällä hetkellä, mutta ne käteiset mitä vielä löytyy pyrin säästämään tai en ainakaan osta nouseviin kursseihin. Epävarmat ajat on kuitenkin edessä, mutta netto-ostajana yritän pitää pään kylmänä vaikka tultaisiin alas. Exit on tarkoitus tehdä kuitenkin vasta joskus 20-30v päästä, mutta toki elämä voi tulla tätä suunnitelmaa sotkemaan.
Viitataanko tässä hyviin laivayhteyksiin balttian suuntaan vai löytyykö Suomesta 1200 koulutettua, työkykyistä ja haluista ukkoa muka tuosta vaan, yritykset ainakin valittelevat työvoimapulaa.
Varmasti löytyy ja norjalaisten vinkkelistä vieläpä halvalla.
Olipa hieno uutinen. Länsi-Uusimaata on hemmoteltu uusiutuvaan energiaan perustuvilla investointipäätöksillä, kun aiemmin viime vuonna Microsoft ilmoitti investoivansa kolmeen datakeskukseen Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin.Myös tässä on kyse miljardiluokan hankkeesta.
Eikai tuo ole kuin kättä taskuun. Sopiva korvaus kun löytyy, kyllä ne koulutetut, työkykyiset ja -haluiset ukot (ja akat) löytyy, vaikka sitten kilpailijoiden riveistä viemällä .
Tuulivoiman massiivinen lisärakentaminen ja vetytalous realisoituu vähitellen. Tosin terästehtaan tuotannon aloittaminen jo vuonna 2026 kuulostaa kyllä optimistiselta. Siitä ei ole tietoa, minkä tuulivoimapuiston tuotantoon tämä tehdas nojaisi, mutta vaihtoehtojakin alkaa jo olla.
Pelkkä vihreän energian tuotanto ei tuo paljoa hyvää tullessaan, mutta sen ympärille rakentuva teollisuus tuo. Eikä tämä varmasti jää viimeiseksi investoinniksi. Toteutuessaan hieno uutinen Länsi-Uudellemaalle ja koko Suomelle. Tästä koko Suomi uuteen nousuun vetytalouden vetämänä.
Kyllähän näitä investointisuunnitelmia pitäisikin tulla tuutista ulos kun katsoo sähkön tuotannon tuotantoa Suomessa. Teollisuus seuraa halpaa sähköä, ei toisinpäin.
Aiheesta kannattaa katsoa oheinen Futucast-jakso jossa keskustelua vety-taloudesta ja erityisesti tuulivoimasta. Olen jakanut tämän tuonne energiakriisi-ketjuun ja jaetaan nyt tännekin:
Mikäs olisi raadin ehdotus sijoittamiskirjallisuudesta? Ensimmäinen ihan perusasioihin painottuva kirja.
Tästä klassikosta itse lähtisin liikkeeseen.
Seppo Saario: näin sijoitan pörssiosakkeisiin ja sen jälkeen miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Ja Heikki Keskiväli: Tähtäimessä osakkeet
Norjalaisyhtiön suuri investointi olisi kyllä osoitus Suomen kilpailukyvystä. Jotain on tehty oikein myös vihreään siirtymään perustuvassa energiapolitiikassa jos noin valtavasti sähköä vedyntuotantoon tarvitseva tehdas tänne saadaan.
Pitäisi ehkä lukea tuo Saarion kirja uudestaan, mutta se on mielestäni vähän yliarvostettu. Poukkoileva ja vähän ehkä outoja pintaraapaisuja sieltä täältä. Muistaakseni siellä esitettiin totuutena myös jotain asioita mitä aika kovasti vaikka Malkiel kyseenalaistaa A Random Walk Down Wallstreetillä (aikakausi-ilmiöt tms.). Ihan ok kirja, mutta ei kannata ehkä jättää ainoaksi minkä lukee.
@Sauli_Vilen & Co, olisi mielenkiintoista kuulla perusteluita tuolle miksi uskotte aamukatsauksessa vaihtoehtoisten rahastojen pärjäävän tässä markkinatilanteessa? Näistä ja vastaavista tuotteista rahojen ulos saaminenhan käsittääkseni kestää toimijasta riippuen melko kauan, eli vaikutukset eivät ole vielä selvillä.