Blastr Green Steelin oma lehdistötiedote:
Onko jokin syy vastustaa tätä hanketta? En keksi.
Tulisi vähentämään CO₂-päästöjä 4,6 miljoonaa tonnia vuosittain. Eli saman verran kuin henkilöautojen vuosipäästöt Suomessa.
Kun Suomella on jokin päästöjen vähennystavoite, niin voidaanko tämä laskea sinne suoraan mukaan? Mielestäni voi ja pitääkin. Päästöthän vähenisi jossain muualla tuon vuoksi eli koko maapallo kiittäisi.
Miksi muuten päättelet tuon EU-jutun olevan ylimitoitettu? Huhtamäki on itsellänikin suhteellisen iso positio muuten samoista syistä, mutta kyllähän tuo EU-sääntely mietityttää. Toteutuessaan sillä kuitenkin olisi ainakim jonkinlainen impakti (jonka kokoluokkaa en osaa arvailla).
Tuosta unohtui lainausmerkit, otin tuon tekstin yhdestä FB ryhmästä jossa Huhtamäki oli esillä. Käytännössä omat perustelut ovat samanlaiset, mutta tuossa paljon paremmin tiivistetty kuin omat epämääräiset horinat.
Minusta tämä koko kertakäyttöastioiden kielto oli vain yksi EU hyvesignalointi puheita. Isot on puheet ja toteuma on sitten taas jotain “Kielletään muovipillit”. Vaikka jonkunlainen kielto tulisikin kertakäyttöastioille, niin uskon, että alalla toimivat yritykset ovat paljon paremmin “pallon päällä” kuinka tämän kiellon kanssa tulee yritystoimintaa harjoittaa kuin sijoittajat tällä hetkellä uskovat.
Imo, näen tässä potentiaaliset katalyytin ylöspäin jos/kun tämä kielto perutaan. Jos kielto jää voimaan, niin osakekurssi varmaan heijastaa jo tulevaisuuden kurssikehitystä → 5v kurssikehitys -5%
Prkl tätä tammirallia. Itseäni ahdistaa jo parin päivän reilu rallattelu osakemarkkinoilla. Kertoimet venyvät haastavassa markkinatilanteessa ja haluan tietysti ostaa halvalla. Vaikka se salkun saldossa näyttääkin pahalta, niin itse toivon useamman vuoden halvempaa jaksoa pörssissä. Otetaan seuraava posketon härkäralli 10v päähän, niin sen kautta voin siirtyä ns. työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Saarion klassikko sai jo kannatusta, mutta minä valitsisin @Heikki_Keskivali :n “Tähtäimessä osakkeet”. Mielestäni Heikin teos on helposti ymmärrettävä ja itse pidän tuota parempana kuin Saarion klassikkoteosta, joka sekin kieltämättä on erinomainen valinta 
Kamux Oyj - Kannattavuusparannusta metsästämässä
Kyllä Kamuxin kannattaisi nyt mainostaa, että ostamme autosi ja lunastamme loppuvelan.
Asuntovelallisesten korkojen noustua on kaikki muut lainat täyttä tervanjuontia. Itselläni pankin autolainan korko nousi 10 prosenttiin. Täytyy myydä pankin auto ja ostaa tonnin katsastettu kottero.
En ole asiantuntija mutta itse suhtaudun hyvin skeptisesti tähän hankkeeseen, 2021 perustettu yritys…ei rahoitusta, ei kannattavuuslaskelmaa mutta tuohan selviää sitten muutaman vuoden kuluttua.
»Hänen mukaansa lopullinen investointipäätös on tarkoitus tehdä viimeistään vuoden 2025 alussa.«
Olisi toki toivottavaa että hanke onnistuisi mutta nähtäväksi jää. 
Mites noi Euriborit. Mä olin jotenkin aina kuvitellut et 3kk euribor on 12kk vastaavaa pienempi koska oltiin vuosikymmeniä laskutrendissä ja se on vaan ehtinyt koko ajan reagoimaan nopeammin. Nyt kuitenkin kun noustu niin edelleen 3kk on alempana.
Ja samaan hengenvetoon sitten että oletteko vaihtaneet lainojen viitekorkoja viime aikoina ja miten pankissa on suhtauduttu?
Korkoeroilla ei ole reagointinopeuden kanssa tekemistä, vaan lyhyemmän maturiteetin lainalle lähtökohtaisesti (eli rahoitusteorian näkökulmasta) maksetaan aina pienempää korkoa, koska takaisinmaksuun liittyvä riski on lyhyemmällä aikavälillä pienempi kuin pidemmällä aikavälillä. Aina välillä nähdään valtioiden jvk-markkinoilla ns. korkokäyrien kääntymistä, mutta pidän sitä enemmänkin nopeisiin muutostilanteisiin (talouden käännekohdat) liittyvänä anomaliana. Euriboreissa en muista moista koskaan nähneeni.
Kuvittelin että suomalaiset on lottokansaa muttei me taideta espanjalaisille pärjätä. Olen puolituntia istunut kahviossa ja katsellut kadun vastapuolen lottotiskin jonoa. Jono ei ole valtavan pitkä mutta se on jatkuva. Jos alle 5 henkeä jonossa niin jostain ryöpsähtää lisää väkeä. 37 milliä olisi tarjolla.
Mutta jos lyhyt korko on aina pienempi niin miksi valita muuta? Harmillisen vähän mulla lainaa ja OP näköjään perii 200 Eur per laina viitekoron muutoksesta. Muutosmaksu syö ison osan ainakin ensimmäisen vuoden säästöstä.
Naulan kantaan.
Onhan siinä siis se ero toki, että kun pidemmässä lainassa korkoa tarkistetaan vaikkapa kerran kuukaudessa niin laina-aikana maksettavan koron (siis euroissa) varianssi on suurempi kuin kerran vuodessa tarkastettavan. Suurin syy euribor 12 kk valintaan on kuitenkin yleensä se, että sen valitsee pankki sinun puolestasi.
Kaikki ei tosin tykkää varianssista. Jotkut haluaa jopa kiinteää korkoa.
Hienoa, jos hanke toteutuu ja huomenna on varmasti lööpeissä jotain tämmöistä :
Miljardien megainvestointi Suomeen, CO2 päästöt vähenevät miljoonilla vuodessa
Nyt aivan aluksi ehkä syytä hieman ulkoilla ja täyttää pipo lumella.
Ensinnäkin mikä ihmeen Blastr Green Steel Energy? Mistä ovat mijardinsa saaneet? Kuinka realistinen hanke todella on? Mitä muita vastaavia referenssejä yhtiöllä on? Milloin hanke käynnistyy?
Hyvin pikaisella tutustumisella selvisi, että Blastr on perustettu 2021. Yhtiön omistaa Vanir Green Industries(https://vaniras.no/) , jonka sivut muistuttavat kovin paljon SPAC bullshitbingoa.
Hankkeiden tavoitteet on myös kuten tutuista SPAC esitteistä. Juuri nyt ei vielä ihan vielä mitään valmista, mutta 2026 tehtaat pystyssä ja tuotot lähtevät kuuhun.
Hesarin jutussa mainitaan mm. " ”Olemme vasta alkuvaiheessa, eikä rahoitusta ole vielä hankittu. Tarkoituksena on hankkia rahoitusta pääomamarkkinoilta ja ottamalla velkaa”, Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen sanoi HS:lle."
Samojen omistajien Freyer Battery (listattu pörssiin tikkerillä FREY ) on kuulemma myös rakentamassa Suomeen myös jotain mega-gigabatteryfactoryä (insert buzzwords) .
Lopullinen investointipäätös on tarkoitus tehdä viimeistään vuoden 2025 alussa eli siis jo kahden vuoden päästä. Sitä ennen pitää kuulemma tehdä vähän laskelmia, suunnitelmia ja kerätä rahaa…
Pankit eivät välttämättä anna mahdollisuutta. Aikanaan mun piti paikallispankin johtoa myöten kysellä 3kk euriborin perään että onnistui.
Ero taitaa olla Suomeen se että Espanjassa niinkuin täällä Portugalissa ei ihmiset halua/jaksa/osaa/pysty tekemään lottoriviä puhelimella, eikä ainakaan Portugalissa lottoriviä pysty tekemään jokaisessa kioskissa/kaupassa niinkuin Suomessa.
Ei lähtenyt nyt tämä kisa itselläni ihan optimaalisesti käyntiin 
:
Noista norjalaisista wittuseneistä löytyy myös kotikaupungista taidonnäyte
Tuossa on miljoonien arvoinen hotelli Suomen ja Ruotsin rajan päällä. Kato tarkkaan jos et näe 
Esimerkiksi nyt oma 12kk euribor päivittyy 30.4 uusiksi, siitä- ja siihen asti on korko 0,12% kun taas lyhyempi olisi muuttunut jo monesti. Nousevassa korkomarkkinassa antaa suojaa pidemmäksi aikaa, laskevassa taas hidastaa laskua. Varmaan monelle myös helpottaa, kun tietää vuoden ajalta elinkustannukset tuolta osin.
Hanke on jo käynnissä, koska aiesopimus maanomistajan (Fortum) kanssa on tehty. En kyllä näe vielä mitään syytä vastustaa hanketta sillä perusteella, että rahoitus puuttuu nyt. Yleensä ensin esitellään suunnitelmat ja sitten vasta haetaan rahaa hankkeelle.
Tuotannon aloitus vuonna 2026 kuulostaa optimistiselta. Vajaa neljä vuotta aikaa. Rakentaminen kyllä onnistuisi tuolla aikataululla, jos suunnitelmat olisivat valmiit. Mutta keksiikö joku nyt tosiaan jonkin hyvän syyn laittaa tälle hankkeelle kapuloita rattaisiin ja hidastaa sitä? Jos ei, niin toivottaisiin vain kaikkea hyvää hankkeelle.
Suomalaiset eivät näitä hankkeita itse uskalla laittaa vireille. Puuttuu rohkeutta ja rahaa. Tarvitaan ruotsalaisia ja norjalaisia. Terästä täällä kyllä osataan valmistaa ja osataan myös rakentaa terästehtaita. Siltä osin realistinen hanke.
Näin sai alkunsa Outokumpu Oy vuonna 2010. Silloinkin oli norjalaiset mukana tuotannon käynnistyessä: Outokummun historia | Outokumpu
Outokummun tarina alkoi, kun Itä-Suomesta Kuusjärven kunnassa sijaitsevasta Outokummun kukkulalta löydettiin rikas kupariesiintymä vuonna 1910. Kuparintuotanto käynnistyi muutaman vuodesta. Suomen valtio ja malmialueen omistaja Hackman & Co. perustivat vuonna 1914 avoimen yhtiön Outokumpu Kopparverk vastaamaan kuparituotannosta. Ensimmäinen kuparitehdas oli valmistunut loppuvuodesta 1913. Kuparia sulatettiin ja jalostettiin tuossa pienessä kuparitehtaassa aivan kaivoksen vieressä, ja alusta saakka kuparia riitti myös vientiin. Vuosina 1917–1920 yhtiö vuokrattiin norjalaiselle Hybinette-yhtiölle, jonka tuotantomenetelmä Outokummussa oli ollut käytössä alusta saakka. Hybinette perusti vuonna 1916 Outokummun Kupari Oy:n, joka lyhennettiin jo seuraavana vuonna Ab Outokumpu Oy:ksi. Vuonna 1921 norjalaisten kausi päättyi, ja toimintaa jatkettiin suomalaisosakkaiden voimin. Sodanjälkeisessä Euroopassa haluttiin taata valtiollisen itsenäisyyden lisäksi taloudellinen itsenäisyys ja omavaraisuus. Torjuttuaan ulkomaisen pääoman Suomen valtio kansallisti Outokummun vuonna 1924.
