Uskon, että jollain tasolla löytyy. Itsekin amatöörinä osaisin neuvoa, että kannattaa sijoittaa kahden tukevan puun väliin. Kuusia kannattaa välttää ettei riippumattoon tule tahmeaa pihkaa.
Täytyy muistaa, että Suomi on aika kylmä maa. Vahvempaa riippumatto-osaamista voi löytyä etelämmästä. Tosin neuvot esim. riippumaton ripustamisesta palmuihin hiekkarannalla eivät välttämättä sovi Suomen ilmastoon.
@Sauli_Vilen “poikkeuksellisen paljon epävarmuutta”, mutta luvut on taulukossa jo tiedossa (en tekstissä bongannut mainintaa ennakoluvuista)? 
Vai näkeekö Sauli tulevaisuuteen ja torstain tuloksen jälkeinen raportti on jo tehty valmiiksi ja nyt vain vahingossa lipsahti luvut jo julki 
Edit. toinen juttu perään.
Tuosta puuttui skenaario “Juuri sinun (minun) salkkusi yhtiöiden tulokset laskevat 20%, mutta indeksitasolla tulokset nousevat” 
Kyllä riippumaton portaali tulisi perustaa
siten, että se säilyisikin sellaisena.
Pitäisikö muutaman muunkin yhtiön vielä ilmoittaa YT:t
Ainakin Kamux ja Harvia tule mieleen, jos siis Keskokin niin tekee… ja monet muut ?
Kylmästi vaan 10% laiskimmasta päästä ulos, Kamux voisi Saksasta aloittaa…
Nousukausien aikana, varsinkin jos nousuaika on pitkä, niin yhtiöihin tulee aina uusia “managereita” tai “työhyvinvointiedustajia” tai “tasa-arvoasiantuntijoita”. Kun tulos sakkaa pystysuoraan ylös kuumien markkinoiden aikana ketään ei oikeasta kiinnosta, vaikka neiti tai herra mänetzeri ei olekkaan viimeiseen kolmeen kuukauteen tehnyt yhtään mitään. Mitä nyt järjestänyt muutaman “pöhinä” palaverin, jossa voidaan kehua toisiamme sekä haukkua ylempää johtoa.
Kun ajat huononevat, niin kuluriviä aletaan taas katsomaan. Ja sieltä usein löytyy nousukauden jälkeen paisunut kasa sitä itseään.
Juttu taitaa tulla printissä vasta lauantaisessa Visiossa. Saatan toki olla väärässä, mutta älä ihmettele jos ei löydy päivän hesarista.
Kiitos, kun sanoit. 
Laitan viestiä heti sille, jolle laitoin toimeksiantoni paperisesta lehdestä. 
Mitenköhän sitä mahtaisi omalle uteliaalle perusluonteelle. Sitä huomaa kiireisenä perheenisänä käyttävän päivän ainoa lepohetken, vartin metromatkan päiväkodin ja työpalaverin välissä tutkiakseen kuinka voisi optimoida lehmien pötsin metaanipäästöjä. Ja onko kukaan vielä keksinyt istuttaa metaania ravinnokseen käyttäviä bakteereja/arkkeja sinne tuottamaan siitä suoraan ravintoa.
En kuitenkaan ihan ehtinyt tätä Nobelin arvoista läpimurtoa tekemään. Ehkä huomenna sitten.
Et ole aurinkopaneeleja ajatellut hankkia, niillä saisit kulutuksen miinuksen puolelle ?
Energiantuotanto Suomessa kaipaisi investointeja lisää, siis muutakin kuin tuulivoimaa…
Tämmöinen välillä hämmentää. Ilmeisen fiksu tyyppi kirjoittaa skenaarioanalyysin. Ilmoittaa indeksin lukemat eri skenaarioissa kuudella merkitsevällä numerolla. Liikojen merkitsevien numeroiden käyttäminen antaa hölmön kuvan ja syö uskottavuutta. Jos nuo arviot osoittautuisivat luotettaviksi ja loistaviksi niin siltikin niiden kaikki informaatio on kahdessa tai korkeintaan kolmessa ensimmäisessä numerossa. Loput ovat pelkkää kohinaa. Sitä miettii että eikö analyysin tekijä ymmärrä tätä vai onko nukkunut matematiikan tunnit kun koulussa on pyöristämistä opeteltu. 
Ei näissä Berkshiren vuosihimmelivideoissa ole kyllä mitään järkee 
Aivan käsittämätöntä timanttia, mitä nyt muutaman milenkiintosen vuosiluvun settejä kuunnellut, ja vaikka näitä kuinka jengi on kehunut, niin silti vasta nyt muutaman viimeisen kuukauden aikana viimeinkin priorisoin näitä Sherlockien ja muiden äänikirjojen edelle.
[Sivullinen ylisanoja aivan kaikesta]
“Charlie, you got something?”
Katoin saman videon. Tuo desimaalien tarkkuus johtuu siitä että, että laskennan pohjana käytetään nykyistä tasoa, joka myös on esitetty desimaalien tarkkuudella. DCF:ssä muuttuvat vain olettamukset tuloksista jne. Eli esitetyt arvot ovat vain raakadata joka tulee ulos laskelmasta. Pyöristämiset yms. olisi pois kyseisen laskennan esittämisestä.
Inderesin yhtiöketjusta löytyy mainio Kalen referaatti Mikaelista kertovasta jutusta.
En jaksanut odottaa paperiversiota, joten pakkohan se oli lukea heti kokonaan. Mikael oli tuttuun tapaansa avoin ja rehelinen, kuten Indereskin on. Vahva lukusuositus.
Oli mahtavaa, että firman päätähtikin pääsi juttuun.
Itseäni kiinnostaa kuinka onnistunut liike olisi ollut Inderesin mallisalkun myyminen kokonaisuudessaan n. +1000% nousun jälkeen ja vastaavasti osto samoja osakkeita laskun jälkeen +700% kohdalla, (osakkeiden määrä tietysti suurempi), kuinka paljon verojen, myynti-/ostokulujen jälkeen, seuraavan vuoden veroseuraamusten jälkeen ja mahdollisten osinkotulojen menetysten jälkeen hyöty olisi, vai olisiko sitä juuri ollenkaan? Osakkeiden määrä tietysti lisääntyisi halvemmalla ostettaessa, mutta seuraavana vuonna vastaavasti verot pienentäisi sijoitussummaa. Eli onko salkun myyminen/laskun jälkeinen osto kokonaisuudessaan kannattavaa, jos ajoitus osuu edes kohtuullisesti kohdalleen.
Tuossa esimerkissä ei kytätä yksittäisiä osakkeita, vaan salkku tyhjäksi laitaan( 1000%) ja vastaavasti osto suoraan päivänhintaan (700%) samat osakkeet, lukumääräisesti niin paljon, kuin myyntisummalla saa.
Tuleekohan tästä viikosta (salkkuni) negariviikko 
. Olettaisi yhtiöiden saavan edeltävän kuukauden luvut tietoon viimeistään kuukauden kuluessa.
Lyhyenä huomiona yllä olevaan, mallisalkku ei maksa veroja.
Siivotkaa nyt herranjestas joku tuota Tesla-ketjua. Puolet viesteistä ovat passiivisaggressiivisia tokaisuja “odottelen vastaustasi” tai jotain täysin turhanpäiväistä väittelyä sisältääkö vuonna miekka ilmestynyt video jonkin disclaimerin millä ei todellisuudessa ole Teslan sijoituscasen kannalta mitään merkitystä
Suden hetki
Suden hetkellä viitataan aamuyön tunteihin, jolloin ihmisen sanotaan olevan heikoimmillaan. Usein tämä tarkoittaa kello kolmen ja viiden välistä aikaa aamulla. Termi tullee kaiketi muinaisista ajoista, kun laumoissa metsästävät sudet, jotka liikkuivat kuulemma juurikin aamuyön tunteina, olivat entisajan ihmisten suurimpia uhkia, kun hyökkäilivät nukkuvien ihmisten kimppuun. Jos nuotiolla päivystänyt vartija torkahti nuotion ääreen kriittisellä suden hetkellä, se saattoi olla kohtalokasta koko leirille. Muinaisista ajoista huolimatta termi “suden hetki” on silti nimeltään melko tuore, joka on keksitty vasta 60-luvulla.
Suden hetki on eittämättä vuorokauden mystisin ja edelleen ihmiselämän ehkäpä vaarallisin, suorastaan kriittisin hetki. Silloin ihmisen elintoiminnot ovat hitaimmillaan ja ruumiinlämpö alhaisimmillaan. Ihmisen lämpö laskee tasaisesti yön aikana ja suden hetken taitteessa se lähtee nousemaan - jos on noustakseen. On nimittäin sanottu, että ihmisen elimistö päättää joka aamuyön pikkutunteina valmistautua uuteen päivään, ja jos jokin sanoo, että ihminen ei ole valmis enää kohtamaan uutta päivää, elämänlanka katkeaa. Sen vuoksi esimerkiksi vanhuuteen kuoleminen ja erilaiset sairaskohtaukset tapahtuvat usein juurikin suden hetkellä. Joissain kulttuureissa puhuttiin myös paholaisten toisinaan hyökkäävän suden hetkellä ihmisten kimppuun. Suden hetki on jokapäiväinen ihmiselämän taitekohta. Se on jokaisen uuden päivän aloituspiste.
Myös vuorokauden kylmin hetki usein ajoittuu sattumalta suden hetkeen, hetkeen juuri ennen auringon nousua. Tämänkin vuoksi suden hetki voi koitua kohtaloksi monelle sairaalle ja heikolle.
Joskus joku saattaa kuulla ihmisen olevan sikeimmässä unessa aamuyön tunteina, jolloin nuotiolla päivystävä heimolainenkin on ollut alttiimmillaan torkahtamiselle antaen susille tilaisuuden hyökätä, ja nykyään aamuöinen heräily liitetään usein stressiin tai unisairauteen. Mutta itseasiassa jos ihminen menee aikaisin nukkumaan, hän kohtaa usein sikeimmän unen myöhäisillalla tai keskiyöllä - ja aamuyöllä syvimmän unen ollessa ohi, ei ole tavatonta että ihminen säpsähtää hereille pirteänä kuin peippo. Aamuyöhön siirryttäessä, kun ihminenkin on siirtynyt vilkkaaseen ja kevyeen uneen, on melko tavallista että ihminen herää jopa kauhunsekaisissa tunnelmissa, koska muisti ettei ole esimerkiksi kastellut päivällä lempikukkaansa. Kun suden hetkellä alitajunta käy voimakkaimmillaan mutta elintoiminnot hitaimmillaan ruumiinlämmönkin ollessa alhaisimmillaan, on melko luonnollista ettei ihminen kykene käsittelemään silloin asioita kovin järkevästi.
Ihmisellä on ollut jo pidempään mystinen taipumus herätä aamuyöllä, sattumoisin suden hetkellä, virkeänä. Huhujen mukaan ennen vanhaan ihmiset saattoivatkin maaseuduilla nousta kahvia keittämään kolmelta aamulla ja eikä ollut tavatonta sekään, että lähdettiin jopa naapuripitäjille vierailuille ja ovia kolkuttelemaan. Mahtaakohan ihmisen taipumus olla virkeä aamuyöllä liittyä jollain tapaa siihen, että se aika yöstä on ollut ennen vanhaan aina se kriittisin hetki, kun susi on saattanut hyökätä yöllisen nukkujan kimppuun?
“Juupas eipäs -ketju” vois olla paikallaan. Ei täälläkään aina jaksa väittelyä/jankkaamista kunnella, vaikka moni sen mieltää kahvipöytäkeskusteluksi.
Miten tarinaan istuu yösyöminen ja nälkä kuin sudella? 
