Inderesin kahvihuone (Osa 6)

"Äiti on varoittanut poikaansa myös siitä, että esikoinen ei ehkä löydä elämänkumppania, jos ei ole valmis välillä hölläämään rahapussinsa naruja. "

Olen saanut saman varoituksen.

52 tykkäystä

Olen myös kuullut tuota samaa usein, mutta enpä ensitreffeilläni ole ehtinyt kertomaan, että mun päivittäistavarakauppabudjettini on 30 euroa ja kaikessa säästetään. :cowboy_hat_face: No kyllä sitä joustais, jos joku löytyis.

Olipa hyvä ja mielenkiintoinen juttu fiksusta sällistä. :slight_smile:

19 tykkäystä

Vähemmällä pääsee kun etsii naisen joka myös elää säästeliäästi, ainakin oman kokemuksen mukaan se että välillä löysää ei auta mtn jos toisen asenne on että tilillä on rahaa se pitää käyttää. Toki 30€ ruokabudjetin omaavan naisen tapauksessa olisin itse varmaan se “tuhlari” kun hyvä jos kaksi päivää tuolla pärjäisi

11 tykkäystä

Helppoa se on näin nousukaudella. Nordeaakin vaan buy & hold eikä muuta tartte.

Julistan ränta på ränta -kauden avatuksi

52 tykkäystä

Innostuminen kuuluu erityisesti nuoruuteen ja onhan se tärkeää läpi elämän. Tuossa iässä fokus pitäisi olla vielä muutaman vuoden opiskelussa ja nopeassa valmistumisessa. Juusokin sen varmasti tietää ja ehkä toimiikin sen mukaan. Terveydestä kannattaa aina pitää huolta, sitä osaa sitten arvostaa omassa iässäni, joten toivottavasti nuoren miehen ruokavalioon kuuluu monipuolisesti muutakin kuin makaronia.

Juusona kuuntelisin omaa äitiä. Mielenkiinnosta osakkeita ja sijoittamista kohtaan ei tietenkään kannata luopua, mutta sijoittaminen on mukavampaa, kun on jotain mitä sijoittaa. Sitä ehtii vähän myöhemminkin.

Itse juoksin tuossa iässä pää kolmantena jalkana naisten perässä muiden innostuksen kohteiden kustannuksella. Ei sekään näin vanhemmiten tosin kaduta. Sen sortin yrittämisestä lopputuloksena oli kuitenkin lopulta – muutaman pahan harha-askeleen jälkeen – sellainen määrä sisältöä ja tarkoitusta elämään tuleviksi vuosikymmeniksi, että luopuisin edelleen silmää räpäyttämättä kaikista sijoituksistani, jos pitäisi näiden kahden välillä valita.

32 tykkäystä

Muistattehan, että @Marianne_Palmu on tänään antamassa kommenttejaan Pörssien suunta -ketjussa. :slight_smile:

Tänään keskuspankkiviikko jatkuu EKP:n korkokokouksen merkeissä. Kirjoitan tuttuun tapaan kommentit korkopäätöksestä (julkaistaan klo 15.15) Sijoitusfoorumille Pörssien suunta -ketjuun. Tervetuloa seuraamaan!

7 tykkäystä

Hesarissa Vision artikkeli (tilaajille) Asilo Asset Managementin Thales Argo -rahastonhoitajasta:

5 tykkäystä

Aamulla jo kerkesi kahvit juomaan, mutta Nordea yllätti kyllä niin positiivisesti, että laitetaanhan lisää tulemaan!

19 tykkäystä

Päivässä, viikossa vai kuukaudessa?

6 tykkäystä

Tämän uutisen innoittamana

ehdotan, että Suomi myöntää verovapauden ( :wink: Valtteri Bottas), jos siirtyy ajamaan Formula E- sarjaan

“Green Deal for Flying Finns”

Kertokaa näille:
https://www.flyingfinn.fi/

3 tykkäystä

Itse en edes kahvia juo, mutta pakko varmaan keittää kahvit. Tulee kyllä hyvä fiilis kun Nordean avausrivin ostanut 8,50euron pintaan. :laughing:

10 tykkäystä

Tätä lukiessa jäin miettimään, että täällä maalla on kyllä edelleen paikka paikoin mukavan 80-lukulainen meininki.

Jos menee lenkille, niin kaikki lenkillä vastaan tulevat ihmiset moikataan vähintään pienellä nyökkäyksellä. Naapurien kanssa hoidetaan jotain nuohoojien tilauksia paljonkin yhdessä ja jos naapuritontilta kuuluu lumikolan kolinaa, niin kyllä sinne hyökätään oitis oluet tarjoamaan. Lasten päiväkodissa on samat tädit kuin 30 vuotta sitten ja ulkoilua luonnossa pari kertaa päivässä kelistä riippumatta. Puntilla ei paljon pysty kuulokkeita käyttämään, kun pitää vaihtaa kuulumisia muiden jumppaajien kanssa, vaikkei kukaan tiedä oikein edes toistensa nimiä. Ja jos ei ole lapsille hoitajaa, niin ne voi siellä puntilla roikkua puolapuissa ja jumpata mukana.

Sitä huomaa alkavansa setämiehistyä, kun arvostaa tällaisia asioita vuosi vuodelta enemmän.

68 tykkäystä

Jos kk tuolla pärjää eli 1€ /pvä niin on varmaan tiukka pyykkilauta🙂

6 tykkäystä

En itse varsinaisesti maaseudulle kaipaa takaisin, kun olen Helsingissä asunut yli kolme vuosikymmentä, mutta kieltämättä täällä koen erittäin häiritseväksi seikaksi ihmisten välinpitämättömyyden. Raitiovaunupysäkillä voi maata ihminen tajuttomana ja muut kulkuneuvon odottelijat lähinnä katsovat vaivaantuneen näköisinä toiseen suuntaan. Kun iäkäs ihminen kaatuu kadulla, niin ei niitä auttajia ilmaannu pilvin pimein. Yleistyvä asenne on “Ei kuulu minulle”. Onko kyse sitten yhteenkuuluvuuden tunteesta, joka näyttää jossakin määrin puuttuvan ainakin Helsingin tapaisessa Suomen mittakaavassa isossa kaupungissa, asuuhan täällä suurelta osin maalta- ja maahanmuuttajia. Bussikuskeja ei myöskään tervehditä ajoneuvoon astuttaessa, sehän olisi jopa suorastaan epäilyttävää🙂 Edellä mainittujen asioiden uskoisin olevan paremmalla tolalla maaseudulla, toki vastapainona naapureiden asiat tiedetään välillä liiankin hyvin🙂 Tällaisia ajatuksia näin aamutuimaan.

34 tykkäystä

Joo on kyllä hieno tulos Nordealta!
Mitähän Sammon äijät tuosta miettii… myivät koko potin vaikka näkivät käänteen tapahtuvan.
Näin Sammon osakkaana hiukan harmittaa… ei lypsävää lehmää saa myydä!!

10 tykkäystä

Sen 7-8 vuoden aikana, jonka asuin Helsingissä, niin minä huusin vielä bussista lähtiessäkin “Kiitos!” keskiovelta ja takaoveltakin heitin pienet moikat kuskin taustapeilille. :sweat_smile:

29 tykkäystä

Kerrankin on mahdollisuus laittaa paremmaksi. Onko täällä ketään muuta jolta löytyy noita kuuluisia antinordeoita finanssikriisin ajoilta :kissing_smiling_eyes:

1,81 euroa se näköjään oli

27 tykkäystä

Olennainen kysymys. :smiley:

Mul jäi pieni seikka mainitsematta, viikossa. :sunglasses:

6 tykkäystä

Pakko kantaa oma korsi kekoon rahankäytön suhteen.

Viimeiset pari vuotta pulskistuttivat säästöpossua osakkeiden ja kryptojen avulla niin tehokkaasti, että pienten kotiutusten jälkeen nettovarallisuus kasvoi merkittävästi.

Vaikka olen ”vasta” ~40v, päätin ottaa varallisuudesta vähän iloa irti. Vaimon työllistyminen on ollut koronan aikana ja sen jälkeenkin todella hankalaa, joten käytännössä on eletty allekirjoittaneen lompakolla. Ollaan matkusteltu aika paljon (itse pitänyt palkattomia kuukausia töistä) ja muutenkin nautiskeltu elämästä syömällä enemmän ravintoloissa jne.

Tiedän, että jokainen saa nautintonsa eri asioista, mutta itselle loputon pihistely ei tuo onnea ja siksi tietoisesti päätin alkaa polttamaan säästöjäni jo tässä iässä.

Yhtenä katalyyttina tähän toimivat omat vanhempani, jotka ovat koko ikänsä säästäneet kaikessa ja nykyään käteissäästöjä on kutakuinkin miljoonan verran. Valitettavasti molemmilla on ikä tehnyt tepposet ja seuraava iso muutos elämässä tulee olemaan palvelutalo/vanhainkoti. Tietty sielläkin saa rahaa varmasti kulumaan, mutta itse olisin ehkä käyttänyt sitä vähän varhaisemmassa vaiheessa.

En kuitenkaan yritä tässä sanoa mikä olisi oikein tai väärin. Jokaisella on omat motiivinsa säästämiselle ja säästöjen käyttämiselle.

Aurinkoista torstaita :sun_with_face:

93 tykkäystä

Voisin tähän kertoa lyhyen tarinan tutustani.

Nyt jo päälle 70v mies aloitti sijoittamisen heti työelämään lähtiessä ja eli nuukasti. Meni naimisiin, sai yhden lapsen ja erosi nopeasti sen jälkeen kun nainen ei nuukailua jaksanut. Suunnitelmana oli päästä aikaisin eläkkeelle.

Omaisuus kasvoi mukavasti, nuukailu tuotti tulosta. Joskus hieman alle kuusikymppisenä mies sai itsensä sairaseläkkeelle hieman kyseenalaisin perustein. Tässä vaiheessa nuukailu oli iskostunut jo niin kovasti päähän että eläkkeelle pääsyssä juhlimisen arvoista oli lähinnä lisäpääoman saaminen sijoitustoimintaan. Lisääntynyt vapaa-aika meni kotona television edessä muutamaa naapuria tapaillen ja päivittäin teksti-tv:stä sijoituksia seuraillen. Mies hamstrasi tavaraa ja piti rikkinäisiä vaatteita vaikka tytär toi aina uusia käydessään. Ne menivät varastoon säästöön.

Noin vuosi sitten mies sairastui, vatsa oli kipeä, ruoka ei maistunut ja paino tippui kymmeniä kiloja. Nuukana mies sitkitteli kotona ettei rahaa mene lääkärimaksuihin. Lopulta kipu pakotti kuitenkin lääkäriin jossa diagnosoitiin syöpä. Edes se ei saanut miestä avaamaan lompakkoaan vaan asia hoidettiin kunnallisessa. Vaikka kulut olivat pienet verrattuna yksityiseen, mies silti perui useamman hoidon ja lääkäriajan nuukuuksissaan. Lopulta kuitenkin suostui syöpähoitoihin kun lääkäri kertoi realiteetit.

Tässä vaiheessa miehellä oli omaisuutta osakkeissa useamman miljoonan edestä. Mutta edes kuolemanpelko ei saanut miestä hakemaan itselleen parasta mahdollista hoitoa johon hänellä olisi varaa heittämällä ollut. Miehen onneksi kuitenkin hoidot toimivat ja toipuminen on alkanut.

Elämä jatkuu edelleen nuukaillen ja omaisuutta keräten, mitä varten on minulle täysi arvoitus. Tytärtään hän ei ole elämänsä aikana tukenut lainkaan vaikka muita läheisiä hänellä ei ole.

Tässä on elävä esimerkki siitä miten itse elämä unohtuu kun keskitytään liikaa johonkin kaukaisessa tulevaisuudessa olevaan unelmaan.

119 tykkäystä