Huhu! aihetta tuuletta. Nordnetin valuuttatili- ja luottolimiitti tietämystestit YKÖSELLÄ läpi.
Mr.Big Brain
37 tykkäystä
Onko kaikissa verkkopankeissa sama käytäntö että kortin luottorajaa pystyy nostamaan mutta laskeminen ei onnistu,tuo on ihan perseestä kun maksoin kerralla kaikki pois ja ajattelin että lasken rajaa ettei tule tuhlailtua kun itsehillintä ei aina huippua niin eipä onnistukaan.Sai kuitenkin onneksi säädettyä nuo käyttörajat minimiin niin vähän hillitsee.Varmaan tuostakin pitää maksaa jos poistaa koko luotto - ominaisuuden (onkohan tuo yhdyssana).
Siitä, kuka on Lintilästä kertonut tiedotusvälineille, ei tiedetä mitään. Halla-ahon arvaillut ovat nimenomaan arvailuja. Perussuomalaisten Pekka Katajaa taisi kuitenkin lyödä vasaralla päähän ex-perussuomalaispolitiikkko.
Meikä ihmetteli miksei stoploss-testi mennyt läpi ja vielä tutkin suurennuslasilla oliko siinä jokin kompakysymys tai luinko vain kysymyksen väärin (“Onko totta että ei on oikea vastaus väärään kysymykseen, eikö?”). Mutta ei, se olikin siitä että Nordnet ei tue GTC/GTT:tä 
6 tykkäystä
Jos etsitte sätky-Porschea niin tsekatkaa tämä.
Kamuxilla tai Sakalla ei näin hienoja ole…
Älä huoli, nyt kun olen sun kanssa käynyt yhteisen polun mm. Teknopuun ja Kamuxin kanssa, niin ehkä siirryn seuravaksi @Pohjolan_Eka:n niihin joihinkin öljytynnyriesg-yhtiöihin (vai mitä ne nyt olikaan, kuitenkin jotain sinnepäin). En ihan tiedä, mitä ne tekevät, mutta ei se tietämättömyys ole ennenkään estänyt mua ostamasta osakkeita.
11 tykkäystä
Yleensä arvosijoittaminen määritellään sellaisella tavalla, että siinä pyritään löytämään markkinoiden epätehokkuuksia yhtiöiden nykyisten omaisuuserien arvosta. Kasvusijoittamisessahan taas keskitytään pääsääntöisesti kasvun valuointiin eli tulevaisuuden tutkimiseen. Arvosijoittamisen historialliselle menestykselle on helppo keksiä useita syitä:
-
Tiedon hankkiminen on ollut työlästä ja laskutoimitukset hankalia tehdä ja rahoitusteorian sovellukset muutenkin aika uusia keksintöjä. Esimerkiksi DCF-malleja ei juuri kukaan väsännyt ennen kuin Excel keksittiin ja saatiin leviämään ympäri maailman.
-
Sodan jälkeinen talousbuumi ja väestönkasvu hyödytti erityisen paljon arvoyhtiöitä, koska makroekonominen nousuvesi auttaa suhteettoman paljon yhtiöitä jotka eivät investoi kasvuun.
-
Ihmiset ovat tarinaeläimiä ja ovat usein valmiita ylimaksamaan hyvästä tarinasta. Kasvuyhtiöihin yleensä liittyy jokin kiehtova tarina.
Näistä syistä 1. ja 2. eivät enää mielestäni päde, jonka vuoksi arvosijoittaminen on nykyään vaikeampaa ja huomattavasti kannattamattomampaa kuin ennen vanhaan. Historiaa ei voi syödä, joten sen voi jättää tältä osin huomioimatta.
Se syy miksi rahavirtalaskelmat ovat sijoittajan kannalta ylivoimaisia, johtuu siitä että lopulta vain sillä on väliä, että kuinka paljon rahaa olet laittanut sisään sijoitukseen ja kuinka paljon saat sitä ulos. Sillähän ei ole merkitystä kuinka kauniin ESG-raportin yhtiö tekee tai minkälaisia kilpailuetuja joku proffa firmalle keksii. Raha ratkaisee ja rahan liikkeet näkee rahavirtalaskelmasta. Jokainen rivi siellä joko tuo rahaa sijoittajalle tai vie sitä pois sijoittajalta. Osingot ja omien osakkeiden ostot maksetaan rahalla! ‘Kertaluontoiset’ investoinnitkin ja kulutkin maksetaan rahalla. Ilman kykyä tuottaa kassavirtaa yrityksellä ei mitään arvoa, vaan sillä on pelkästään hinta jonka määrittelevät ulkoiset tekijät.
Monet sijoittajat eivät kuitenkaan tykkää kassavirtojen katselusta, koska ne saattavat heitellä hyvinkin rajusti kvartaalista toiseen. Tase- ja tuloslaskelma yrittävät silottaa näitä vaihteluita ja tehdä niistä helpommin ennustettavia, rakentamalla tietyin säännöin ja yleisesti hyväksytyin käytännöin tarinan kassavirran ympärille ja ihmiset tarinaeläiminä kerääntyvätkin sankoin joukoin foorumeille keskustelemaan näistä tarinoista ja niiden merkityksistä heille. On pelottavaa miten usein kollektiivisesti unohdamme että nämä luvut eivät ole rahaa. Vain raha on rahaa!
Esimerkki lienee paikallaan ja ihmiset rakastavat kaikenlaisia tarinoita, joten kerron sinulle tarinan eräästä soodakattilainvestoinnista:
Kuvitellaan että olet keskisuuren pörssiyrityksen toimitusjohtaja ja olet hankkimassa yrityksellesi massiivista soodakattilaa aiemmin rikki menneen kattilan tilalle. Myyjä lupaa uuden hienon soodakattilan kestävän jopa 20 vuotta, mutta uuden tekoälyhuolto-ohjelman vuoksi todellisuudessa sitä voidaan ehkä käyttää peräti 30 vuotta. Hän hieroo käsiään tyytyväisenä ja myhäilee kun laitat nimet paperiin ja ilmoitat pankille että siirtävät sata miljoonaa myyjäyrityksen tilille. Kävellessäsi ulos kokoushuoneesta tajuat että rahat on nyt pysyvästi menetetty kun ne ovat kadonneet sinun yrityksesi pankkitililtä! Olisit voinut maksaa niillä vaikka isoja osinkoja!
Talousjohtajasi lohduttaa sinua, että sait taselaskelmaan maksamasi summan verran omaisuutta, eli oikeastaan et köyhtynyt yhtään vaan investointi oli ±0. Kysyt häneltä voitko nostaa pankista rahaa tasearvolla. Hän katsoo sinua kuin hullua. Kysyt voitko myydä soodakattilan tasehintaan. Ei kuulemma onnistu, koska soodakattilamarkkinat ovat epälikvidit ja jokainen soodakattila on uniikki yksilö ja kattila pitäisi myydä käytettynä huutokaupassa, joten siitä saataisiin rahana todennäköisesti vain murto-osa tasearvosta. Ihmettelet kovasti, että eikö tasearvolla ja omaisuuden arvolla ole mitään yhteyttä. Ei, vastaa talousjohtaja, vaan se perustuu tässä tapauksessa siihen summaan mitä olet maksanut. Jos olisit ollut huonompi neuvottelija ja maksanut kymmeniä miljoonia ylihintaa, niin taseessa olisi nyt jokin isompi luku. Sitä paitsi sinähän et tule ikinä myymään tätä soodakattilaa, joten mitä väliä sinulle on mikä numero siellä taseessa näkyy? Masennut tästä hämmentävästä keskustelusta ja päätät jättää taseiden tarkkailun muiden harteille.
Ensi vuonna sijoittajat ovat käärmeissään huonosta tuloksesta. Et ymmärrä miksi, koska soodakattila toimii ja tekee yritykselle hirveästi rahaa. Huomaat että tuloslaskelmassa on “Soodakattilasta johtuvat poistot” -niminen rivi, mikä alentaa tulosta hirmuisesti. Kiroat myyjän mielessäsi. Uusi soodakattila ja nyt jo niin huonossa kunnossa että siitä tippuu osia irti. Puhelinkierroksen jälkeen joudut taas kääntymään hämmentyneenä talousjohtajasi puoleen. Hän muistuttaa sinua aiemmasta keskustelusta siitä taseluvusta, jolla ei ollut mitään yhteyttä soodakattilan todelliseen arvoon. Nyt tätä lukua pitää kuulemma pienentää ennalta määritellyn suunnitelman mukaisesti, mutta syytä huoleen ei ole, koska poistot ovat vain laskennallinen luku, jota ei huomaa yrityksen toiminnassa tai pankkitilillä.
Pyydät talousjohtajaa minimoimaan poistot, koska tulos on sijoittajille ilmeisesti hirveän tärkeä luku. Hän suuttuu ja alkaa huutamaan sinulle, että poistot pitää aina maksimoida, koska nämä täysin laskennalliset tappiot alentavat kuitenkin firman verotusta. Saat päänsäryn koska et mitenkään ymmärrä, että miksi yhden keksityn luvun miinustaminen toisesta keksitystä luvusta tarkoittaa että pankkitililtäsi lähtee vähemmän rahaa verojen maksuun. Päätätkin jäädä kokonaan pois yrityselämästä seuraavan bonuskierroksen jälkeen oman mielenterveytesi vuoksi.
Kahdenkymmenen vuoden päästä avaat Inderesin keskustelupalstan ja katsot mitä yritykselle kuuluu. Sijoittajat hehkuttavat yhtiön tekemää korkeaa tulosta ja sektorin parhaimpia kannattavuuslukuja. Tutkiessasi tasetta ja tuloslaskelmaa huomaat että siellä ei soodakattilaa enää näy. Poistot ovat ilmeisesti tehneet tehtävänsä. Tiedät kuitenkin että tämä hyvin huollettu ja toimiva soodakattila pitää uusia kymmenen vuoden päästä ja alat pohtimaan paljonko se maksaa. Teet kylmäpuhelun tutulle myyjälle ja pyydät häntä kaljalle. Pienen pehmityksen jälkeen hän suostuu arvioimaan, että uuden kattilan saisi kahdellasadalla miljoonalla, mutta korkean inflaation vuoksi hinta kymmenen vuoden päästä voisi olla kolmekin sataa miljoonaa. Kauhistut tästä tiedosta. Yhtiön hehkutettu korkea kannattavuus olikin vain kirjanpitokikkailua ja kohta edessä on taas hirmuiset investoinnit, jonka vuoksi osinkoja ei enää kyetä maksamaan. Myyt äkkiä eläkepäivien varalle säästetyt osakkeesi ja päätät jatkossa sijoittaa vain kustannustehokkaaseen indeksirahastoon.
Tämä oli tietysti vain yksi tarina yhden yrityksen yhdestä investoinnista. Tase- ja tuloslaskelmasta löytyy paljon kummallisempiakin tarinoita, jotka tekevät niiden lukemisesta usein hyvinkin sekavaa. Mikä ihme on goodwill ja onko maailmassa yhtään ihmistä jota kiinnostaa paljonko sitä on taseessa? Miksei IT-yhtiöiden T&K ja brändimarkkinointikuluja automaattisesti kapitalisoida, vaikka ne ovat pitkäkestoisia investointeja? Ymmärtääkö kukaan aidosti miten IFRS 16 ja IFRS 17 toimivat vai onko kyseessä konsulttien salajuoni, jolla vedätetään kohdeyrityksiä, sijoittajia ja analyytikkoja? Tase- ja tuloslaskelman säännöt voidaan aina keksiä uusiksi, koska ne ovat tarinalukuja. Vain rahavirtana näkyvä raha on todellista!
Sijoittajan tekemää yritysten valuaatiota ei tarvitse rakentaa tarinalukujen pohjalle. Voit toki hyödyntää niitä jos ne vaikuttavat järkeviltä, mutta typeriä lukuja kannattaa rajusti muokata omien tarpeittesi mukaisesti. Tekikö yritys mielestäsi hukkainvestoinnin? Lyö investoinnin arvo nollaan. Hillooko yhtiö jatkuvasti liikaa rahaa tilillä? Siirrä nämä rahat käyttöpääomaksi. Etkö usko asiakkaiden maksavan laskujaan? Kirjaa myyntisaamiset alas. Tase- ja tuloslaskelma on pitkälti vain yleisesti hyväksyttyihin vallitseviin käytäntöihin nojaava kynäniskan mielipide. Jotkut näistä mielipiteistä ovat hyödyttömiä tai jopa haitallisia sijoittajalle hänen valuoidessaan yhtiötä. Siksi pitäisi keskittyä vain siihen mikä on aidosti sijoittajalle oleellista eli paljonko rahaa menee, paljonko sitä tulee ja paljonko siitä pystytään ohjaamaan sijoittajan suuntaan 
146 tykkäystä
Mahtava viesti, vaikka pakko myöntää, että pahensi kyllä entisestään maanantai-päivääni. Olen aloitteleva sijoittaja ja viimeisen parin vuoden aikana perehtynyt paljon sijoittamiseen ja siihen liittyvään kirjallisuuteen. OIen ollut tyytyväinen osaamisen kehittymiseeni (tuottoihini en niinkään) ja myhäillyt omille analyyseilleni, joissa eri tunnusluvuilla on iso merkitys. En ole myhäillyt siksi, että luottaisin näihin analyyseihin yli-itsevarmasti, vaan että ylipäätään pystyn jotain analyysiä tekemään ja ymmärrän mitä eri tunnusluvut tarkoittavat tietyllä tasolla. Sen verran fiksu olen, että k*si ei ole noussut päähän - tätä peliähän ei voi voittaa ja joku tietää aina jotain mitä minä en vielä tiedä tai ymmärrä.
Mutta kuvaillaan vaikka niin, että itseluottamus on hieman kohentunut, kun tunnuslukujen avulla pystyn muodostamaan jonkinlaisen näkemyksen yrityksistä, jonka voin ottaa huomioon sijoituspäätöksessä. Tiedostan, että oma näkemykseni voi olla täysin väärä. Kuitenkin, nyt nämä tärkeät tunnusluvut pitäisikin siis heittää romukoppaan? 
Kysymykseni onkin, miten (aloitteleva) sijoittaja voi arvioida mainitsemiasi tekijöitä parhaiten?
Pahoittelut pitkästä sepustuksesta 
(voi siirtää toiseen ketjuun jos tälle viestille on jokin sopivampi paikka 
)
8 tykkäystä
Missä voi teettää custom korvatulpat nukkumiseen tai myydäänkö jossain tähän tarkoitukseen kunnollisia (pysyy korvissa koko yön)?
…Lagotolla sellainen kausi menossa, että varottelee öisin 
3 tykkäystä
Itse olen hommannut tältä kaverilta teetettävät korvatulpat. Todella miellyttävät korvassa ja pysyy hyvin paikallaan. Kuulokepalvelu Sampo
1 tykkäys
Asiasta aivan toiseen, se on joskus kyllä vähän kummastuttavaa, miten sanaa “pörssi” viljellään sijoittajien keskuudessa. Se on mahdollisesti yleisin sijoittajien käyttämä sana. Tämä on sinänsä outoa, sillä eihän sijoittajan varsinaiseen toimintaan eli sijoittamiseen saati osakkeiden omistamiseen liity pörssi millään tavalla. Se on vain paikka, missä käydään tekemässä kauppaa yritysten osuuksilla eli tuttavallisemmin osakkeilla. Siinä ei mene kuin viisi sekuntia, mutta yritysten osuuksia omistetaan vuosia. Silti “pörssi” on jokin, joka nimellään herättää varmaan jokaisen sijoittajan huomion. Sille on keksitty jopa kammottavia lempinimiä.
Sitten puhutaan että pörssit nousevat tai että pörssit laskevat. Mikäli olen oikein käsittänyt niin eivät ne pörssit varsinaisesti mihinkään nouse vaan tällöin puhutaan todellisuudessa indeksistä.
Sana “pörssi” pitäisi kieltää lailla. Sen pitäisi olla nimeltään joku markkinapaikka, tai joku mahdollisimman tylsä nimi, jotta sijoittajat keskittyisivät enemmän niihin yrityksiin.
Tämä on muuten toinen kerta kun tällainen random avautuminen ajoittuu sattumalta maanantaihin.
20 tykkäystä
Ei opiskelusi hukkaan ole mennyt, mitä enemmän tunnet yhtiöitä, sitä paremmin ymmärrät niiden toimintaa. Erilaiset tunnusluvut ovat pauvälineitä, eivät Jumalan sanaa. Tunnuslukujen avulla ymmärrät yrityksen menneisyydestä jotain, tulevien kassavirtojen arviointi sisältää aina huomattavia epävarmuuksia. Epävarmuutta voi vähentää perehtymällä yhtiöön, sen liiketoimintaan ja historiaan mahdollisimman hyvin.
2 tykkäystä
Onko niillä muunkinlaisia kausia? Ja kyllähän möröistä täytyy tiedottaa.
1 tykkäys
Meillä on toiminut erinomaisesti Moldexin spark plugs-mallin korvatulpat. Satun tietämään, että myös useampi suuri Suomalainen teollisuusyritys luottaa samaan malliin. Pysyy todella hyvin korvassa ja ainakin meidän tarpeisiin vaimentaa äänet riittävän hyvin. Yksittäin ostettuna melko tyyriitä, tukkupakkaus (200 paria), yöpöydän laatikkoon niin hinnaksi jää noin 15 senttiä / pari.
1 tykkäys
Jos arvosijoittamisella tarkoittaa Charlie Munger tyyliin ( All intelligent investing is value investing – acquiring more than you are paying for) maksamista vähemmän siitä mitä saa, olet tasan tarkkaan arvosijoittaja miettiessäsi kassavirtoja.
Jos taas tarkoittaa jonkin tunnusluvun pohjalta halpojen osakkeiden ostamista, niin onhan narratiivisi mukava, mutta dataa noiden tueksi on tuskin kovinkaan paljoa tarjota? En itse sijoita näin, mutta sinänsähän preemion olemassaolo ei vaadi mitään muuta kuin pientä ylireaktiota ja pessimismiä tulevaisuudennäkymien suhteen joko riskin tai käyttäytymisen takia ja tämä luo preemion markkinoille. Jos vastaava preemio olisi kuin olisikin edelleen olemassa niin auttaisi myös jos suurinosa ajattelisi tämän olevan poistunut.
10 tykkäystä
Tarkoitatko BÖRDEÄ? BÖRDE nousee, BÖRDE laskee.
15 tykkäystä
Pörsänmäellä tapahtuu, kertojana J. Teppo
4 tykkäystä
Minä opiskelemassa tilinpäätöksiä
9 tykkäystä
