Päivittäinen uutisseuranta on muuttunut lähes täysipäiväisen (vakavan) harrastesijoittamisen myötä. Aikaisemmin uutiset tulivat ja menivät, mutta nyt uutisprosessointiini on tullut uusi välivaihe, sijoitusnäkökulma. Otetaan nyt vaikka tämä globaali sääpallojahti.
Uutinen: Säähavaintopallojen, ja puolustusteknisiä tai säähavaintoihin tarkoitettuja antureita täynnä olevan payload:in, kohtalo USA:ssa, Kanadassa ja nyt myös Kiinassa. →
Onneksi tällä ei ole mitään tekemistä kuninkaallisten tavasta puhua itsestään me-muodossa (voi viitata myös koko hoviin mutta myöhemmin lähinnä hallitsijaan itseensä).
Ymmärtävä holhooja antaa lapselle pari hyväksyttävää vaihtoehtoa, joista voi valita. Siitä se sopimus syntyy. Lapsi pääsee osallistumaan, mutta loppukädessä vaihtoehdot ovat kuitenkin holhoojan rakentamia.
Illeismin ja meitittelyn taitavan käytön hienous on: “Vaikka me nyt ensin annettiin muiden jotain ymmärtää, hän pääsi kuitenkin lopulta livahtamaan kuin koira veräjästä.”
Riepoo välillä tuon sanan Kalsarikännit väärä tulkinta. Osallistuneena sen kehittämiseen -80-90 luvulla, se tarkoittaa, että seuraavana päivänä herätään todennäköisesti iltapäivän puolella ja heikossa kunnossa, mutta on sentään päästy kotiin ja ollaan kalsarit jalassa koko päivä. Ja huom, kalsarit jalassa, ei siis ole päästy niitäkään riisumaan.
En muistanutkaan sanoja, kun ei toi Saksa ole oikein koskaan taipunut. Nyt käännöksen kanssa palautui muistiin. Pelottavan hyvin osuu kyllä päivän tilanteeseen.
Tällä viikolla taas torstaina ruuhkaa kun 18 yhtiötä julkistaa tuloksensa. Viime viikolla myös torstai suosituin päivä. Sama toistuu vuodesta toiseen. Onko jollain viisasten kiveä? Mikä tekee torstaista suosituimman päivän?
Tuolla tavoin ainakin minimoivat oman näkyvyytensä tuolta osin. Tykkään itse seurata laajasti eri yhtiöitä, niin tuon päivän yhtiöitä ei tule niin tarkalla kammalla selattua.
Varsinkin pienempi yhtiö hukkuu tonne joukkoon helposti. Maanantai-tiistai näkyvyys olisi paljon parempi. On siinä torstaina taas urakkaa kun yrittää perata tuloksia.
Katsoin itse tuon esityksen nyt kollegan kanssa pari kertaa ”kriittisellä” silmällä. Olemme siis tapahtuma-alan ammattilaisia ja etenkin kollega on teknisen puolen asiantuntija. Meidän molempien mielestä vaikuttaa siltä, että laulu tulee livenä aina niillä hetkillä kun mikrofoni on suun edessä. Vaikka genrelle tyypillisesti taustanauhalta toki kuullaankin paljon laulutuplauksia ja muita lauluraitoja, on etenkin Amerikassa livelaulun arvostus niin korkea, ettei haluta ottaa riskiä full playbackin käytön paljastumisesta. Täytyy myös muistaa, että tällä tasolla puhutaan maailman ehdottomista huippuartisteista, ja taitoa löytyy joka osa-alueella laulutaidot ja esiintyminen livetilanteissa mukaanlukien.
Itse pidin myös show:ta teknisesti melko viihdyttävänä. Etenkin lopussa, kun artisti esiintymiskorokkeineen hilataan areenan kattoon kymmenien metrien korkeuteen on todella vaikuttavaa. Näissä väliaikashow:ssa on myös pitkään hämmästyttänyt, miten monella kameralla esitystä kuvataan ja osalla melko läheltäkin, mutta silti kameroita näkyy äärimmäisen harvoin kuvissa. Välillä liikutaan myös sujuvasti dronen mukana, tuollaista kuvanlaatua näkee live-tapahtumista aika harvoin.
Lisätäänpä vielä tähän, että vertailussa viime vuotiseen Dr. Dre & Snoop Dogg & co räppipotpuriin ja edellisen vuoden The Weekndiin nähden esitys oli kyllä hieman vaisumman oloinen. Lopussa kuitenkin paljastui myös sille mahdollinen selitys, mikä mielestäni toi esitykselle lisäarvoa: Rihannan raskausvatsa pilkotti esiintymisasun alta.