Minä opiskelemassa tilinpäätöksiä
9 tykkäystä
@asterix, onko nyt hyvä?
19 tykkäystä
Todella hauskaa, todella hauskaa 
21 tykkäystä
Tämä on todella hyvä postaus ja hyvin havainnollistettu taselaskutarina.
Soodakattila on esimerkkinä siinä mielestä loistava, että taselaskennan lisäksi toimitusjohtaja joutuu ottamaan huomioon sen toisen vaihtoehdon.
Mitä jos jättäisi soodakattilan ostamatta ja jakaisikin ne osingot sijoittajille?
Soodakattilan tehtävä sellun tuotannossa on palauttaa prosessin kannalta oleellinen valkolipeä, joka keittokattilasss on muuttunut mustalipeäksi, takaisin tuotsntoon. Samalla se tuottaa energiaa laitokselle.
Soodakattilakierto siis on ollut se oleellinen osa selluntuotannossa, mikä on tehnyt sellusta niin edullista, että se soveltuu massoille.
Toimitusjohtajalle käytännössä jää seuraavat vaihtoehdot, mikäli soodakattilaa ei ostettaisi:
1. Korjata soodakattila
- Korjattu ei ole ikinä uusi ja korjaaminen saatttaa herkästi maksaa enemmän kuin uuden rakentaminen.
- Lisäksi korjaustyössä pitää huomioida, miten se vaikuttaa muuhun sellun tuotantoon.
- Kuinka pitkän seisokin korjaustyöt vaativat.
- Miten minimoida seisokkiaika.
2. Tehtaan toimiminen ilman soodakattilaa
- Soodakattila madaltaa sellun tuotannon kokonaiskustannuksia
- Laitetaan myytävään selluun lisähintaa, meneehän sellun tuotantoon enemmän hintaa
- Sellun markkinat ovat globaalit, ovatko asiakkaat uskollisia
- Ai eivät… pidetään hinta samassa
- Kuinka pahasti mennään tappiolle tämän jälkeen?
3. Ajetaan sellutehdas alas
- Olisiko tuotannosta saanut viivan alle jotain?
- Parannetaanko kilpailutilannetta ajamalla tuotantoa alas?
- Mikäli ajetaan tuotanto alas, saadaan talousjohtaja iloiseksi kun päästään tekemään poistoja
Soodakattilan rikkoutuminen kismittää aina loppujen lopuksi sijoittajia.
Ihan vain piti tuoda esille, että investoinnit toivottavasti eivät toimi tyhjiössä ja niillä saattaa olla suurempi rooli isossa kuvassa. Toimitusjohtajahan tosiaan ei tässä tapauksessa myisi soodakattilaa vaan sellutehtaan. Näitä on myyty. Sellutehtaan ostaja arvioi sellutehtaassa hyvin todennäköisesti, toivottavasti, kuinka paljon tehtaassa on investointivelkaa sen lisäksi kuinka paljon tehtaasta on mahdollista saada viivan alle.
Sama kun suurin osa meistä ostaa tai myy kotiaan. Mikäli talossa on putkirikko, se ei välttämättä mene kaupaksi ollenkaan. Se menee lähinnä siinä kohtaa kaupaksi, jos ostaja kokee omaavansa add-in arvoa ja osaavansa korjata putkirikon halvemmalla kuin myyjä alentaa talon markkina-arvoa. Jotkut myyjät toki saattavat yrittää myydä talon kertomatta ongelmista.
Arvosijoittaja arvioi saavansa ostettavan talonsa markkinahintaa halvemmalla, ei halpaa taloa.
Soodakattila esimerkissäsi taitava sijoittaja osaa tuotteiden, taseen ja kassavirtojen avulla päätellä, onko yrityksellä massiiviset määrät korjausvelkaa ymmärtämällä ulkoisen laskennan lisäksi massiivisia investointeja vaativan liiketoiminnan luonne.
34 tykkäystä
Ei kai tuohon ole mitään yksiselitteistä vastausta. Kaikki mikä toimii, toimii. Jos omat sijoitukset ovat lyhytjänteisiä tai käytössä on joku verrokkianalyysiin nojaava strategia, niin kertoimien käyttö on ihan järkevää. Kassavirrat kun tuppaavat heittelemään yksittäisenä vuotena todella paljon eivätkä sijoittajat kiinnitä niihin kovinkaan paljoa huomiota, joten niiden vaikutuksen näkee todellisuudessa vasta pidemmällä ajanjaksolla. Pitkällä ajanjaksolla taas kassavirrat dominoivat ja olisi hassua ostaa omaisuuserää sen tuottaman kassavirran vuoksi ja kuitenkin keskittyä sijoitusprosessissaan johonkin muuhun asiaan.
Mä oon varmaan huonoin ihminen antamaan neuvoja (aloitteleville) sijoittajille, muuta kuin että koita tehdä hyppy tunnusluvuista tutkimaan niitä lukuja jotka ovat siellä tunnuslukujen takana ja lähde rohkeasti myös miettimään että mistä voisi löytyä markkinan epätehokkuuksia ja korkean tuoton mahdollisuuksia joita voisit itse hyödyntää.
Tässä on muutama kuva, joista voi ehkä löytää jotain apua oman ajattelun tueksi:
Mungeri on kuin se ärsyttävä nilkki, joka aina muistuttaa että kristityt ja muslimit palvovat samaa jumalaa. Teknisesti varmaan totta, mutta nythän koetettiin nimenomaan puhua niistä ihmisten välisistä eroista. Kaikkien niputtaminen saman katon alle tekee koko keskustelusta turhaa.
Kuten tiedät, en pysty toimittamaan mitään dataa näiden väitteiden tueksi, mutta onneksi näitä väitteitä ei myöskään voi kumota datalla, koska historiallinen tuotto ei millään tavalla takaa tulevia tuottoja. Aina voi huudella, että arvosijoittaminen on tuottanut hirmuisesti rahaa aikajänteellä 1960-2022, mutta minua kiinnostaa huomattavasti enemmän millainen sijoitustyyli tekee paljon rahaa vuosina 2023-2070 ja tähän emme tiedä oikeata vastausta ennen kuin vasta kaukana tulevaisuudessa 
18 tykkäystä
Ilmainen pörssisovellus androidille hakusessa. Sellainen johon voi lisäillä osakkeita ja ns. hälytysrajat jolloin ko. antaa hälyn kun ylittää/alittaa asetetun arvon. Alkaa käymään jo työlääksi tämä käsipelillä omien/mielenkiintoisten osakkeiden selailu. Nyt tulee tuolta yahoosta seurattua.
Nordnet ainakin hälyt toimii, tosin en tiedä vaatiiko aot tai ost avaamisen.
Tuo pörssistä puhuminen antaa tosiaan väärän kuvan. Aika usein pörssi mielletään osakemarkkinaksi, eikä osakkeiden markkinaksi.
Esimerkiksi Tehosekoittimen viidenneltä studioalbumilta löytyvässä biisissä Bisnesmies todetaan bisnesmiehen luottavan pörssiin.
"Hei Bisnesmies / Nyt luota pörssiis vaan / Mut joku päivä Bisnesmies / Sun pörssit romahtaa"
Jo sata vuotta aiemmin toinen runoilija Eino Leino kuvasi pörssiä ja sen pelureita.
Leino julkaisi helmikuussa 1917 Suomen Kuvalehdessä kirjoituksen otsikolla Hän pörssii eli eräs nykyaikainen aapiskukko. Linkissä Leinon pakina kokonaisuudessaan Kuvalehden sivuilta.
Leinon pakinassa osansa piikittelystä saivat Helsingin Pörssin tunnettut jäsenet Bensowista von Frenckelliin, joita hän nimitti pörssijöiksi.
“Olen saanut uuden teonsanan: Hän pörssii. Tunnen useampia samanlaisia pörssijöitä.”
Leino piikittelee hyvinkin terävästi. Osansa saavat myös kuohuvan 10-luvun start-upit. 
“Pitääkö minun puhua Hra C:stä? Hän on luvannut minulle eräitä osakkeita yhtiössä, jota ei vielä ole perustettu, mutta jolla on edessään mitä suurin tulevaisuus. Olen omasta puolestani perustanut sille koko oman tulevaisuuteni. Ellei minusta siis tule mitään, riippuu se tästä toistaiseksi vielä perustamattomasta yhtiöstä.”
Sana pörssi voi herättää monenlaisia mielikuvia. Merkitykset ja mielikuvat muuttuvat aikojen saatossa.
Turusta löytyi sata vuotta sitten kaksikin pörssiä. Turun Pörssin lisäksi kaupungissa oli hotelli-ravintola Hamburger Börs, jota kansan parissa kutsuttiin puhekielessä pörssiksi.
Latinaksi bursa tarkoitti kai alunperin nahkaista vuotaa. Bursa, purse, bourse tarkoittaa eri kielissä kukkaroa tai pussia, jossa voi säilyttää vaikka rahaa. Turkissa on Borsa Istanbul ja Pariisissa Bourse de Paris.
Euronextin osakkeita tutkineet ovat huomanneet, että hollanniksi pörssi on kuitenkin beurs. Amsterdamissa on De Amsterdamse beurs ja Brysselissä Beurs van Brussel
Sanan alkuperän on kuulemma arveltu olevan sydänkeskiajalta 1200-luvulta Bruggen kaupungista, jossa van der Beurzen perhe piti majataloa.
1200-luvulla Brugge alkoi kehittymään vilkkaaksi kauppakaupungiksi, jonka majataloissa käytiin kauppaa. Keskeisiä kauppapaikkoja oli van der Beurzen perheen majatalo.
Tätä kaupankäynnin keskusta kutsutaan Bruggen vanhan pörssin aukioksi (Oude Beursplein). Sieltä löytyy nykyään 1400-luvulla rakennettu Huis Ter Beurze. 
27 tykkäystä
4 tykkäystä
Itsellä käytössä My Stock Portfolio. Kauppoja voi tallennella, mutta itse käytän suurimmaksi osaksi widgettiä, jolla saa vilkaisulla kuvan markkinasta ja omista seurantalistan osakkeista. Tarkistin ja myös hälyt löytyvät
2 tykkäystä
Eipä ihme että Leino irvaili pörssille helmikuussa 1917, kun juuri edellisvuonna oli kovaa kuplimista 
(Alla oleva sanomalehdestä nimeltä ”Suomalainen”, löytäjänä @In_Der_Esche
29 tykkäystä
Bank Norwegianilla saa, tai ainakin ennen sai, laskettua ilmoituksesta.
Korotus vaati uuden hakemuksen.
Tämä tieto tosin n. 5v vanhaa. En ole varma nykytilanteesta.
Löytyy myös appina.
2 tykkäystä
Hah, kiitos taas nostosta. Pakko myöntää, olen tykästynyt tuohon tekstiin erittäin paljon. Vanha, mutta silti ajaton. (Ikävä kyllä kirjoittajan nimi ei selvinnyt.)
En tiedä miksi olen edes hämmästynyt, mutta luultavasti tekstiin voi palata kymmenien vuosien kuluttua ja todeta sen olevan edelleen validia tavaraa. Voimme olla teknisesti edistyneempiä, mutta ihmisinä olemme aivan yhtä lailla tunteiden vietävänä kuin ne aloittelevat sijoittajat yli sata vuotta sitten.
Yksi asia on sentään muuttunut melkoisesti:
Yritysten läpinäkyvyys on tänään moninkertaisesti parempi ja liiketoiminnan kuprujen peittely on vaikeaa.
13 tykkäystä
Hyvä kuvaus tuon ajan keinottelusta.
Maailmansodan aikana inflaatio laukkasi ja synnytti spekulatiiviselle keinottelulle otolliset olosuhteet. Pörssin lisäksi myös pankeilla meni kovaa ja uusia liikepankkeja perustettiin paljon.
Eino Leino käsitteli talousmaailmaa ja pankkeja jo vuonna 1914 ilmestyneessä romaanissaan Pankkiherroja. Keskiössä on kuvaus pankinjohtaja Antti Puuhaaran tuhosta.
Mistä Leino lienee saanut vaikutteita romaaniin? Ehkä vuoden 1907 rahamarkkinoiden paniikki ja pankkikriisi osoitti hänelle pankkijärjestelmän epävakauden. Suomen Pankkikin kärsi silloin tappioita, kun saksalaisia pankkeja meni konkurssiin.
Voisi olettaa, että Pankkiherrojen kuvaukseen on varmaankin vaikuttanut vuonna 1912 tapahtunut Yhdyspankin Tampereen konttorinjohtajan tekemä kavallus. Sama tapaus, jota käsiteltiin TV5:sen 10 suomalaista huijaria -sarjan yhdessä jaksossa.
Eino Leinon Pankkiherroja löytyy muuten myös Kansalliskirjaston Doria-arkistosta.
Yksi mielenkiintoinen hahmo Leinon romaanissa on vanha kamreeri Jäkälä.
sivu 143:
"Tiedettiin, ettei vanha kamreeri Jäkälä yleensä kevytmielisesti rahojaan sijoittanut. Aina kun kuultiin, että hän vain oli ottanut osakkeita jossakin yhtiössä, uudessa tai vanhassa, nousi niiden arvo heti ja kaikki rupesivat niistä kilpailemaan. Lempoko häntä nyt oli riivannut! Oliko tuon hiiden Kivimäen onnistunut itse pääpeijakastakin petkuttaa?
" – Siitä ei minulla ole ollut aavistustakaan! ihmetteli hän. Eikä kamreerin nimeä ole koskaan edes mainittu tuon liikkeen yhteydessä.
" – Olenkin hankkinut nuo osakkeet vasta vihoviimeisinä aikoina, hymyili vanha kamreeri ohuesti. Te pidätte sitä hullutuksena. Minä puolestani katson, että juuri nyt on oikea hetki tehdä niillä afääriä."
20 tykkäystä
Tässä tällainen tubettaja tai joku kuin Ikuinen lapsi, tekee kaikkee leffa-arvioita jne.
Sen ilmeisesti melko tuorekin tämmönen aika nerokas konsepti/sarja: muumijaksojen analysointi! On, siis pirun hyviä arvioita tai tommosia analyysejä aina jostain jaksosta, missä se kertoo aina juonen kulun ja tekee ällistyttäviä löytöjä eri yksityiskohdista jne. Sattumalta vaan tuli vastaan kun pojan kans huvikseen muumeja katottiin youtubesta (sieltä löytyy original dubbauksella). On varmaan parasta mitä youtubeen on aikoihin, luultavasti ikinä ladattu. Oli vain pakko tulla hehkuttamaan. Aika rajuhkoa kiroilua vaan välillä tulee niin ei viitsi ihan lasten sillein katsoa, todettiin tosin pojan kans aina kiroilun kohdalla että “kolikko purkkiin.”
Muutenkin melko hyviä arviointeja vetänyt eri leffoista. Kannattaa vilkaista.
7 tykkäystä
Oli kyllä illan a-studio järkyttävää katsottavaa. Tässä maassa osa ihmisistä (demarit) eivät ole valmiita luopumaan sentistäkään, jotta hyvinvointivaltio saataisiin pelastettu tuleville sukupolville. Jopa toimittaja kutsui SDP:n keinoja talouden tasapainottamiseksi ”taikatempuiksi”. Yhdessä vaiheessa toimittaja myös totesi ”no niin”, kun Antti Rinne sanoi, että 9 miljardin tasapainotus saadaan valmiiksi sitten kun se saadaan valmiiksi.
On melkein huvittavaa, kuinka demareita kiinnostaa ilmastonmuutoksen pysäytys, koska pitäähän maapallo jättää hyvään kuntoon tuleville sukupolville. Hyvinvointivaltion säilyttäminen ei kuitenkaan ole tärkeää.
Juuri tällainen puhe vahvistaa vain halua säästää tarpeeksi rahaa, jotta voi sitten tarpeen tullen lähteä maasta, kun tämä hyvinvointiyhteiskunta romahtaa.
Lopulta valtion velassa on kyse tulonjaosta. Kun otamme velkaa nyt, niin nykyiset sukupolvet kuluttavat tulevien sukupolvien tuloja. Miettikää jos perisitte perinnönjaossa vanhempienne pikavipit. Ei tuntuisi ainakaan minusta kivalta
69 tykkäystä
Oli tuo kuitenkin edistystä aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. 80-luvulla eräs sijoittaja piti suosittua pörssikolumnia Uudessa Suomessa, hänellä oli varsin villejä arvostusmittareita. Hän saattoi esim. verrata osakkeen hintaa sen nimellisarvoon ja tehdä vertailuja ko. suhdeluvulla. Mutta lopultahan aika markkinoilla ratkaisee, kuten Vernerikin taisi jotakuta siteerata vartissaan, herran salkku on vuosien varrella kasvanut kohtuulisen kokoiseksi. Ja Kauppalehden tapaiset laatulehdet edelleen silloin tällöin muistavat kysyä suosituksia.
Foorumin nuorisolle kerrottakoon, että osakeen nimellisarvo on jo historian hämärään kadonnut kirjanpidollinen suure, jolla ei ollut mitään tekemistä osakkeen varsinaisen arvon kanssa, siksi siis etuliite.
14 tykkäystä
Rikollisten pällitesti 
Pällitestissä testataan, että kuka on niin tyhmä, että ilmiantaa omat rikoksensa.
11 tykkäystä