Mahtava viesti, vaikka pakko myöntää, että pahensi kyllä entisestään maanantai-päivääni. Olen aloitteleva sijoittaja ja viimeisen parin vuoden aikana perehtynyt paljon sijoittamiseen ja siihen liittyvään kirjallisuuteen. OIen ollut tyytyväinen osaamisen kehittymiseeni (tuottoihini en niinkään) ja myhäillyt omille analyyseilleni, joissa eri tunnusluvuilla on iso merkitys. En ole myhäillyt siksi, että luottaisin näihin analyyseihin yli-itsevarmasti, vaan että ylipäätään pystyn jotain analyysiä tekemään ja ymmärrän mitä eri tunnusluvut tarkoittavat tietyllä tasolla. Sen verran fiksu olen, että k*si ei ole noussut päähän - tätä peliähän ei voi voittaa ja joku tietää aina jotain mitä minä en vielä tiedä tai ymmärrä.
Mutta kuvaillaan vaikka niin, että itseluottamus on hieman kohentunut, kun tunnuslukujen avulla pystyn muodostamaan jonkinlaisen näkemyksen yrityksistä, jonka voin ottaa huomioon sijoituspäätöksessä. Tiedostan, että oma näkemykseni voi olla täysin väärä. Kuitenkin, nyt nämä tärkeät tunnusluvut pitäisikin siis heittää romukoppaan?
Kysymykseni onkin, miten (aloitteleva) sijoittaja voi arvioida mainitsemiasi tekijöitä parhaiten?
Pahoittelut pitkästä sepustuksesta
(voi siirtää toiseen ketjuun jos tälle viestille on jokin sopivampi paikka )
Asiasta aivan toiseen, se on joskus kyllä vähän kummastuttavaa, miten sanaa “pörssi” viljellään sijoittajien keskuudessa. Se on mahdollisesti yleisin sijoittajien käyttämä sana. Tämä on sinänsä outoa, sillä eihän sijoittajan varsinaiseen toimintaan eli sijoittamiseen saati osakkeiden omistamiseen liity pörssi millään tavalla. Se on vain paikka, missä käydään tekemässä kauppaa yritysten osuuksilla eli tuttavallisemmin osakkeilla. Siinä ei mene kuin viisi sekuntia, mutta yritysten osuuksia omistetaan vuosia. Silti “pörssi” on jokin, joka nimellään herättää varmaan jokaisen sijoittajan huomion. Sille on keksitty jopa kammottavia lempinimiä.
Sitten puhutaan että pörssit nousevat tai että pörssit laskevat. Mikäli olen oikein käsittänyt niin eivät ne pörssit varsinaisesti mihinkään nouse vaan tällöin puhutaan todellisuudessa indeksistä.
Sana “pörssi” pitäisi kieltää lailla. Sen pitäisi olla nimeltään joku markkinapaikka, tai joku mahdollisimman tylsä nimi, jotta sijoittajat keskittyisivät enemmän niihin yrityksiin.
Tämä on muuten toinen kerta kun tällainen random avautuminen ajoittuu sattumalta maanantaihin.
Ei opiskelusi hukkaan ole mennyt, mitä enemmän tunnet yhtiöitä, sitä paremmin ymmärrät niiden toimintaa. Erilaiset tunnusluvut ovat pauvälineitä, eivät Jumalan sanaa. Tunnuslukujen avulla ymmärrät yrityksen menneisyydestä jotain, tulevien kassavirtojen arviointi sisältää aina huomattavia epävarmuuksia. Epävarmuutta voi vähentää perehtymällä yhtiöön, sen liiketoimintaan ja historiaan mahdollisimman hyvin.
Meillä on toiminut erinomaisesti Moldexin spark plugs-mallin korvatulpat. Satun tietämään, että myös useampi suuri Suomalainen teollisuusyritys luottaa samaan malliin. Pysyy todella hyvin korvassa ja ainakin meidän tarpeisiin vaimentaa äänet riittävän hyvin. Yksittäin ostettuna melko tyyriitä, tukkupakkaus (200 paria), yöpöydän laatikkoon niin hinnaksi jää noin 15 senttiä / pari.
Jos arvosijoittamisella tarkoittaa Charlie Munger tyyliin ( All intelligent investing is value investing – acquiring more than you are paying for) maksamista vähemmän siitä mitä saa, olet tasan tarkkaan arvosijoittaja miettiessäsi kassavirtoja.
Jos taas tarkoittaa jonkin tunnusluvun pohjalta halpojen osakkeiden ostamista, niin onhan narratiivisi mukava, mutta dataa noiden tueksi on tuskin kovinkaan paljoa tarjota? En itse sijoita näin, mutta sinänsähän preemion olemassaolo ei vaadi mitään muuta kuin pientä ylireaktiota ja pessimismiä tulevaisuudennäkymien suhteen joko riskin tai käyttäytymisen takia ja tämä luo preemion markkinoille. Jos vastaava preemio olisi kuin olisikin edelleen olemassa niin auttaisi myös jos suurinosa ajattelisi tämän olevan poistunut.
Tämä on todella hyvä postaus ja hyvin havainnollistettu taselaskutarina.
Soodakattila on esimerkkinä siinä mielestä loistava, että taselaskennan lisäksi toimitusjohtaja joutuu ottamaan huomioon sen toisen vaihtoehdon.
Mitä jos jättäisi soodakattilan ostamatta ja jakaisikin ne osingot sijoittajille?
Soodakattilan tehtävä sellun tuotannossa on palauttaa prosessin kannalta oleellinen valkolipeä, joka keittokattilasss on muuttunut mustalipeäksi, takaisin tuotsntoon. Samalla se tuottaa energiaa laitokselle.
Soodakattilakierto siis on ollut se oleellinen osa selluntuotannossa, mikä on tehnyt sellusta niin edullista, että se soveltuu massoille.
Toimitusjohtajalle käytännössä jää seuraavat vaihtoehdot, mikäli soodakattilaa ei ostettaisi:
1. Korjata soodakattila
Korjattu ei ole ikinä uusi ja korjaaminen saatttaa herkästi maksaa enemmän kuin uuden rakentaminen.
Lisäksi korjaustyössä pitää huomioida, miten se vaikuttaa muuhun sellun tuotantoon.
Kuinka pitkän seisokin korjaustyöt vaativat.
Miten minimoida seisokkiaika.
2. Tehtaan toimiminen ilman soodakattilaa
Soodakattila madaltaa sellun tuotannon kokonaiskustannuksia
Laitetaan myytävään selluun lisähintaa, meneehän sellun tuotantoon enemmän hintaa
Sellun markkinat ovat globaalit, ovatko asiakkaat uskollisia
Ai eivät… pidetään hinta samassa
Kuinka pahasti mennään tappiolle tämän jälkeen?
3. Ajetaan sellutehdas alas
Olisiko tuotannosta saanut viivan alle jotain?
Parannetaanko kilpailutilannetta ajamalla tuotantoa alas?
Mikäli ajetaan tuotanto alas, saadaan talousjohtaja iloiseksi kun päästään tekemään poistoja
Soodakattilan rikkoutuminen kismittää aina loppujen lopuksi sijoittajia.
Ihan vain piti tuoda esille, että investoinnit toivottavasti eivät toimi tyhjiössä ja niillä saattaa olla suurempi rooli isossa kuvassa. Toimitusjohtajahan tosiaan ei tässä tapauksessa myisi soodakattilaa vaan sellutehtaan. Näitä on myyty. Sellutehtaan ostaja arvioi sellutehtaassa hyvin todennäköisesti, toivottavasti, kuinka paljon tehtaassa on investointivelkaa sen lisäksi kuinka paljon tehtaasta on mahdollista saada viivan alle.
Sama kun suurin osa meistä ostaa tai myy kotiaan. Mikäli talossa on putkirikko, se ei välttämättä mene kaupaksi ollenkaan. Se menee lähinnä siinä kohtaa kaupaksi, jos ostaja kokee omaavansa add-in arvoa ja osaavansa korjata putkirikon halvemmalla kuin myyjä alentaa talon markkina-arvoa. Jotkut myyjät toki saattavat yrittää myydä talon kertomatta ongelmista.
Arvosijoittaja arvioi saavansa ostettavan talonsa markkinahintaa halvemmalla, ei halpaa taloa.
Soodakattila esimerkissäsi taitava sijoittaja osaa tuotteiden, taseen ja kassavirtojen avulla päätellä, onko yrityksellä massiiviset määrät korjausvelkaa ymmärtämällä ulkoisen laskennan lisäksi massiivisia investointeja vaativan liiketoiminnan luonne.
Ei kai tuohon ole mitään yksiselitteistä vastausta. Kaikki mikä toimii, toimii. Jos omat sijoitukset ovat lyhytjänteisiä tai käytössä on joku verrokkianalyysiin nojaava strategia, niin kertoimien käyttö on ihan järkevää. Kassavirrat kun tuppaavat heittelemään yksittäisenä vuotena todella paljon eivätkä sijoittajat kiinnitä niihin kovinkaan paljoa huomiota, joten niiden vaikutuksen näkee todellisuudessa vasta pidemmällä ajanjaksolla. Pitkällä ajanjaksolla taas kassavirrat dominoivat ja olisi hassua ostaa omaisuuserää sen tuottaman kassavirran vuoksi ja kuitenkin keskittyä sijoitusprosessissaan johonkin muuhun asiaan.
Mä oon varmaan huonoin ihminen antamaan neuvoja (aloitteleville) sijoittajille, muuta kuin että koita tehdä hyppy tunnusluvuista tutkimaan niitä lukuja jotka ovat siellä tunnuslukujen takana ja lähde rohkeasti myös miettimään että mistä voisi löytyä markkinan epätehokkuuksia ja korkean tuoton mahdollisuuksia joita voisit itse hyödyntää.
Tässä on muutama kuva, joista voi ehkä löytää jotain apua oman ajattelun tueksi:
Mungeri on kuin se ärsyttävä nilkki, joka aina muistuttaa että kristityt ja muslimit palvovat samaa jumalaa. Teknisesti varmaan totta, mutta nythän koetettiin nimenomaan puhua niistä ihmisten välisistä eroista. Kaikkien niputtaminen saman katon alle tekee koko keskustelusta turhaa.
Kuten tiedät, en pysty toimittamaan mitään dataa näiden väitteiden tueksi, mutta onneksi näitä väitteitä ei myöskään voi kumota datalla, koska historiallinen tuotto ei millään tavalla takaa tulevia tuottoja. Aina voi huudella, että arvosijoittaminen on tuottanut hirmuisesti rahaa aikajänteellä 1960-2022, mutta minua kiinnostaa huomattavasti enemmän millainen sijoitustyyli tekee paljon rahaa vuosina 2023-2070 ja tähän emme tiedä oikeata vastausta ennen kuin vasta kaukana tulevaisuudessa
Ilmainen pörssisovellus androidille hakusessa. Sellainen johon voi lisäillä osakkeita ja ns. hälytysrajat jolloin ko. antaa hälyn kun ylittää/alittaa asetetun arvon. Alkaa käymään jo työlääksi tämä käsipelillä omien/mielenkiintoisten osakkeiden selailu. Nyt tulee tuolta yahoosta seurattua.
"Hei Bisnesmies / Nyt luota pörssiis vaan / Mut joku päivä Bisnesmies / Sun pörssit romahtaa"
Jo sata vuotta aiemmin toinen runoilija Eino Leino kuvasi pörssiä ja sen pelureita.
Leino julkaisi helmikuussa 1917 Suomen Kuvalehdessä kirjoituksen otsikolla Hän pörssii eli eräs nykyaikainen aapiskukko. Linkissä Leinon pakina kokonaisuudessaan Kuvalehden sivuilta.
Leinon pakinassa osansa piikittelystä saivat Helsingin Pörssin tunnettut jäsenet Bensowista von Frenckelliin, joita hän nimitti pörssijöiksi.
“Olen saanut uuden teonsanan: Hän pörssii. Tunnen useampia samanlaisia pörssijöitä.”
Leino piikittelee hyvinkin terävästi. Osansa saavat myös kuohuvan 10-luvun start-upit.
“Pitääkö minun puhua Hra C:stä? Hän on luvannut minulle eräitä osakkeita yhtiössä, jota ei vielä ole perustettu, mutta jolla on edessään mitä suurin tulevaisuus. Olen omasta puolestani perustanut sille koko oman tulevaisuuteni. Ellei minusta siis tule mitään, riippuu se tästä toistaiseksi vielä perustamattomasta yhtiöstä.”
Sana pörssi voi herättää monenlaisia mielikuvia. Merkitykset ja mielikuvat muuttuvat aikojen saatossa.
Turusta löytyi sata vuotta sitten kaksikin pörssiä. Turun Pörssin lisäksi kaupungissa oli hotelli-ravintola Hamburger Börs, jota kansan parissa kutsuttiin puhekielessä pörssiksi.
Latinaksi bursa tarkoitti kai alunperin nahkaista vuotaa. Bursa, purse, bourse tarkoittaa eri kielissä kukkaroa tai pussia, jossa voi säilyttää vaikka rahaa. Turkissa on Borsa Istanbul ja Pariisissa Bourse de Paris.
Euronextin osakkeita tutkineet ovat huomanneet, että hollanniksi pörssi on kuitenkin beurs. Amsterdamissa on De Amsterdamse beurs ja Brysselissä Beurs van Brussel
Sanan alkuperän on kuulemma arveltu olevan sydänkeskiajalta 1200-luvulta Bruggen kaupungista, jossa van der Beurzen perhe piti majataloa.
1200-luvulla Brugge alkoi kehittymään vilkkaaksi kauppakaupungiksi, jonka majataloissa käytiin kauppaa. Keskeisiä kauppapaikkoja oli van der Beurzen perheen majatalo.
Tätä kaupankäynnin keskusta kutsutaan Bruggen vanhan pörssin aukioksi (Oude Beursplein). Sieltä löytyy nykyään 1400-luvulla rakennettu Huis Ter Beurze.
)
