Paljon on tullut ajateltua viikonlopun aikana tätä pankkikriisiä, mitä toimia on jo nähty ja miten Credit Suisse on nyt vuorostaan parrasvaloissa Silicon Valley Bank:in sijaan.
Omassa järjen juoksussa Credit Suisse on vain yksi mätäpaise ja sen vuodattaminen tyhjäksi ilman räjähdystä ei vieläkään ratkaise sitä fundamentaalista ongelmaa, että nykyinen pankki- ja rahoitusjärjestelmä ei kykene olemassaoloon ilman nollakorko rahoitusta, tai jatkuvia pelastustoimia. Kaikilla tuntuu olevan käsitys siitä, että jokin menee jossain vaiheessa rikki, mutta toivotaan parasta ja jatketaan niin kauan puhaltamista, kunnes se tapahtuu. Miksipä ei, emmehän me koskaan voi tietää milloin ”poks” kuuluu ja sitä ennen kannattaa olla mukana.
Mutta onko vieläkään aika sanoa ”poks”?
Inflaatio on edelleen järkyttävällä tasolla ja kaikki elvytystoimet vain pahentavat ongelmaa. Korkoja ei voida yksinkertaisesti laskea, vaikka kaikki paitsi karhut toivovatkin, että yli 15 vuotiset juhlat suuren finanssikriisin jälkimainingeissa jatkuisivat edelleen, ja se tulee nostamaan lisää ja lisää eri omaisuusluokkien ja niiden hallinnoijien ongelmia esiin, vaikka Credit Suisse nyt pelastettaisiin.
Kysymys onkin; voidaanko kaikki mm. pankit ja muut omaisuuden haltijat pelastaa ilman romahdusta. Jos vastaus on kyllä, näen että länsimailla on entistä epäterveempi ja haavoittuvaisempi järjestelmä käsissään, jonka jälkiseurauksina on myös ihmisten uskon menetys järjestelmään, ja entistä enemmän rahan arvoon. Jokainen voi pelkästään ruokakaupassa käymällä kysyä itseltään paljonko uskoa rahan arvon säilymiseen on tässäkään vaiheessa enää jäljellä.
Rahan arvon laskuun ja sen luomaan kuplaan liittyy laajemminkin muita sosiaalisia ongelmia, kuten nuorten usko omasta tulevaisuudesta, kasvavasta epätasa-arvoisuudesta omistavan luokan ja työntekijöiden välillä, mahdottomuus nuoremman sukupolven mahdollisuuksista kodin omistamisesta, kannattavuutena käydä töissä, syntyvyyden laskusta jne., jotka ongelmina eivät korjaannu koskaan ennen kuin vastaus on ei ja korjausliike käytäisiin romahduksen kautta. Kuplan jatkaminen vain pahentaa ongelmaa. Vaikka pankki- ja rahoitusjärjestelmä kestäisivät, reaalimaailman ongelmat alkavat näkyä ns. kadulla ja niillä on ainakin meille piensijoittajille merkitystä, kun siellä kävelemme.
Historia kuitenkin opettaa, että jokainen valuutta on tuomittu päätymään arvottamaksi ajan myötä. En näe, että korjausliikettä tullaan tekemään myöskään tällä kertaa, vaan ongelmat tulevat eskaloitumaan ja nykyistä pankki- ja rahoitusjärjestelmää tullaan pitämään koossa loppuun asti, kunnes usko rahan arvoon menetetään lopullisesti. Se onko se viikko, vuosi, vuosikymmen, vai sata vuotta onkin aina se mielenkiintoisin kysymys.
Joko hetki on taa.
#pahoittelutpitkästäkahvikuppiajatuksenjuoksusta