Inderesin kahvihuone (Osa 6)

Laitetaans tällain wanha assosiaatio tuohon osittaisena vastauksena:

https://fi.economy-pedia.com/11037594-the-importance-of-oil-why-is-it-decisive-in-the-economy

  • Öljy on epäilemättä tärkein luonnonvara voimakkaasti teollistuneessa maailmassa, jossa elämme.
  • “Luonnonvara”, joka muunnettuna voidaan muuntaa monenlaisiksi tuotteiksi ja jolla on useita käyttötarkoituksia etenkin teollisuudessa ja liikenteessä…

…tuohon on tietysti tulossa muutosta koko ajan pikkuhiljaa, mutta käytännössä tilannehan on se mikä se on yhä vielläkin…

Suomeksi sanottuna silloin kun relevanttia harvainvaltaa(=varsinkin tuottajien) on olemassa niin sitä myös mielellään alamaisiin vastaansanomattomasti käytetään…

1 tykkäys

Ja sama juttu hiilen kanssa. Senhän käyttö on lähes lopetettu maailmassa.

4 tykkäystä

Twitterissä tuli vastaan päivän paras poliittinen vitsi. :stuck_out_tongue:

42 tykkäystä

Hyvä kysymys. Omalta kohdalta tulee mieleen kotitekoiset puukauppakartellit vuosien takaa. En ainakaan tykännyt. En osakkeenomistajana enkä metsänomistajana.

1 tykkäys

Öljystä pomppuna.

Joskus 2007 Sharm el Sheikissä käyneenä olen odottanut jo yli vuosikymmenen, milloin Tiraniin pääsisi taas sukeltamaan.

Mikään muu ei vain ole tuntunut enää miltään.
Jo pelkästään satelliitti kuvastakin näkyy, millaiset koralliriutat tuolla on.

Onko joku paremmin perillä, mitä tuolla tapahtuu?

Mietityttää myös, liittyykö Saudien innostus parantaa tuon rannan öljyntorjuntavalmiuksia Tiranin tilanteeseen.

Minkähän verran tuolta löytyy öljyä? Toivottavasti kukaan ei innostu poraamaan siellä.

5 tykkäystä

Norjalainen Exit-sarja. Kolmannen kauden toiseksi viimeinen episodi.

Jumankauta nyt oli tiukka jakso. Sanon harvoin tämän mutta osui suoraan hermoon.
Samanlaista huippulaadukasta mustan huumorin sävyttämää draamaa saa hakea, pintaliitoa mutta samalla luodataan myös ihon alta.ja tämän on tuottanut siis Norjan “YLE”

En spoilaa enempää vaan annan lujan katselusuosituksen! (ei ehkä herkille)

27 tykkäystä

Hyvä että tekstini sai jonkun kiinnostumaan myös tosta Omavaraisuushaasteen kirjaprosessisarjasta, mun mielestä kans tosi mielenkiintoista settiä. Ps. Kyllä uskaltaa :sunglasses:

Ai että laitan kohta pyörimään tän jakson heti kun vaimo tulee kotiin. Tuskin maltan odottaa…

5 tykkäystä

Aloitin just katsomaan ekaa jaksoa. En ymmärrä viittauksia huumoriin. Tämähän on kun peiliä katsoisi mutta puhuvat norjaa…

19 tykkäystä

Siirrän parempaan paikkaan:

1 tykkäys

Markkaselle ei varmaan löydy ihan tyköistuvaa tuotetta SA-Intin valikoimasta :grinning:

Lauri Markkanen kertoi Yle Urheilulle, mitä on mieltä varusmiespalveluksesta: ”Saa ajatuksia muualle”

Hattu päästä tälle miehelle :metal:

6 tykkäystä

Varmaankin moni kahvihuonelainen on käynyt Mäntyniemessä, niin voisi kertoa mikä tuossa pääskyn pyrstön juuressa oleva valkoinen täplä on?
Työelämästä olen oppinut, että rakennusautomatiikka-asentajat laittavat anturit ihan mihin tahansa huomioimatta esteettisyytä; mutta ei kai tuo mikään lämpötila-anturi ole?

kuva

4 tykkäystä

Kuuskekkoset shortsit :wink:

1 tykkäys

Kiitoksia kaikille vastanneille!

Hauskasti eniten ääniä sai klo 7, eli vajaa neljäsosa vastanneista odottaa pohjien olevan jo takana ja nousumarkkina alkaa. Kuitenkin seuraavaksi eniten odotetaan pörssien sukeltamista, ja yli puolet vastanneista onkin sitä mieltä että matka on edelleen alaspäin!

Oma näkemys lienee reiluuden nimissä syytä jakaa myös. Minusta tuntuu, että kello olisi ehkä jotain puoli kolme. Inflaatio tapissa, korot “pilvissä”, työllisyys korkea → ei tästä voi mennä kuin alaspäin. Eikä todella tunnu siltä, että se olisi jo osakkeiden hinnoissa. Tarkoitus on myös “put my money where my mouth is” ja katsella tässä lähiaikoina jotain sopivia lappusia tai etf:iä oikeasti tämän kellonäkemyksenkin pohjalta.

@KohtiVapautta pohdiskeli, että kello tuntuu käyvän väärinpäin ja minustakin koronan ja energiasodan johdosta tuntui vahvasti aiheelliselta kysyä, että onks tänään aamu vai ilta? Sitä pitänee kysyä itseltään myös jatkossa!

5 tykkäystä

“…olettaen korkokehityksen noudattavan normaalijakaumaa…”

Ei kannattaisi olettaa koska muuten käyrät näyttävät juuri tuolta. Nyrkkisääntönä mallikoille: jos prosessi on ihmisen luoma se ei noudata normaalijakaumaa ja tällöin oletus normaalijakaumasta vaatii perustelut. Jos prosessi on luonnossa tällöin se noudattaa normaalijakaumaa ja poikkemat vaati perustelut. Esim. ihmisten pituus on normaalijakautunutta, mutta paino ei niin hyvin. Ensimmäinen seuraa luonnosta (geeneistä), kun taas jälkimmäiseen vaikuttaa osin luonto (geenit), mutta myös ihmisen oma toiminta ja yhteiskunta.

Hiukan tulee myötähäpeää Nordean puolesta. Mahtoivatko testata oletuksen normaalijakaumasta? Toki testit normaalijakaumasta nyt on hiukan mitä sattuu. Oikeasti oletus normaalijakaumaasta pitäisi johtaa teoriasta, mutta mikä on se teoria joka sallii tuon oletuksen?

20 vuoden historiadata kuvassa ei näytä kovin normaalijakautuneelta. Negatiivinen korko esiintyi ekan kerran vasta 2010-luvulla, ja korkoja on ollut olemassa tuhansia vuosia.

Tokin sekin mitä ymmärrämme rahana, on vuosien varella muuttunut. Näin se invalidoi historiallisen korkokäyrän merkityksen. Commodity money aikakautena, joka päättyi viimeistään, kun USA irottautui kultakannasta 1970-luvulla tuskin olisi nähty negatiivisia korkoja. Pohtikaa jos muinaissuomalaiselle olisi kerrottu, että lainaahan mulla 100 oravanahkaa vuodeksi ja saat ensi vuonna 90 takaisin.

23 tykkäystä

Sitten ihmetellään kun pankit kaatuilee. Joku oli joskus tehnyt opinnäytteen, jossa sattui valitsemaan yksinkertaisuuden vuoksi normaalijakumaoletuksen. Pahuksen mustat joutsenet, jotka sitten vain ilmestyy “kerran miljoonassa vuodessa”. :wink:

1 tykkäys

Pahuksen mäyrät taas rettelöivät kevään korvilla. Ihan kuin laitureita syövät piisamit eivät riittäisi, kuten Aake Kalliala voisi kertoa. Kuvan mäyrä ei liity tapaukseen.

22 tykkäystä

Mitä mä Hankenis

Kiitos, näitä lisää!

9 tykkäystä

Iso lukusuositus yleisesti Daniel Kahnemanin Ajattelu, nopeasti ja hitaasti. Emotionaaliseksi tulkittu on useasti intuitiivista. Aivot ovat siitä tehokas systeemi että myös sydämen asioiksi, tunteiluksi tai ismeiksi tulkitut asiat putkahtavat ihan pikaisella synapsien lutkautuksella. Eikä sydäntä väristä tai sijoittumisesta vasen/oikea -akselilla tarvita kuin elintoimintojen ylläpitoon.

Kirja käsittelee ihan oikeaa aivotoimintaa ja vinoumia ym. käydään läpi. Myös paljon asiaa sosiaalisen dynamiikan ja tolkun oletusten vaikutuksista.

Kahneman on myös saanut taloustieteiden Nobelin vaikutuksestaan käyttäytymistaloustieteeseen. Siinä mielessä varmasti sijoittamiseenkin sopivaa luettavaa.

18 tykkäystä

Joko tuon eduskuntavaaliketjun kohta joutaisi tuhoamaan :sweat_smile:

3 tykkäystä

Laitat kuule tämän sinne ja ihmettelet viinilasin kanssa tapahtumia sen jälkeen. :thinking:

image