Tämä muuten kannattaa tarkistaa. Esimerkiksi OP:lla asiakkaiden osakkeet on säilytetty vähän miten sattuu. OP Säilytyksen tiedotteessa lukee mm.
6 tykkäystä
“On yleensä erotettu”
“Ei yleensä rekisteröidä”
“Säilytetään yleensä”
Jep, minäkin yleensä maksan asuntolainani takaisin.
32 tykkäystä
Jos valita saisi, niin kesä voisi olla hiukan pidempi kuin pari kuukautta 
4 tykkäystä
Ehdota kompromissina Seligson Global Top 25 Brands, missä on Disneyn lisäksi Apple, McDonalds, CocaCola, Pepsi ja kymmeniä muita heille tuttuja omistuksia. Siinä ei toki ole Teslaa, mutta kerro että Nokian Renkaat hyötyy paljon Teslan ja muiden sähköautojen suuresta rengaskulusta. Sen takia NR on parempi ja tämä lisäksi luo työpaikkoja Tampereen seudulle. Eli vaikkapa neljännes NR:tä ja loput Global Brandsiä. Hyvien tarinoiden kertojana onnistut kyllä kääntämään lapsiesi toivomukset tähän.
12 tykkäystä
Heh… Varmaan juu onnistuisin tekemään näin. 
Tähän mennessä olen ostanut lasten salkkuihin omien mieltymysten mukaan. Olen yrittänyt ostaa vain mahdollisimman varmoja yhtiöitä ja välttää samoja riskejä, mitä tykkään ottaa omassa salkussa.
Tämä riskinoton karttaminen ja vastuullisten valintojen suosiminen on saanut aikaan lähinnä kamalia tuloksia.
Tää oman salkun reunalla elely on onnistunut paljon paremmin.
7 tykkäystä
Ostin viime viikolla Constia ja taas olisi positiivinen pulma tilillä.
Oma veikkaus Suomen pörssimarkkinoiden suunnalle lähiviikkoina…
Liittojen neuvottelemat kertaerät tuloutuvat nyt työntekijöille, eiköhän osa allokoidu pördeen. 
3 tykkäystä
Ymmärrän aivan täysin, mikä osingoissa viehättää. Minuakin ne viehättävät. Silti tämä on professorilta terävästi muotoiltu huomio.
Osinkojen jakaminen on aina sijoittajan kannalta vähiten hyvä vaihtoehto. Paras vaihtoehto ovat investoinnit yrityksen liiketoiminnan kasvattamiseksi. Toisiksi paras ovat tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoittaminen. Kolmanneksi paras on yritysostojen ja fuusioiden rahoittaminen. Huonoin vaihtoehto on rahan palauttaminen sijoittajille, mikä laukaisee veroseuraamukset (pl. osakesäästötili, jossa on matala katto sekä rahastot) ja jonka jälkeen sijoittaja joutuu itse etsimään varoilleen uuden kohteen.
Toki kommenttikentän huomio on ihan terävä sekin, että jos järkevää ostettavaa tai investointeja ei yksinkertaisesti löydy, niin sitten rahan palauttaminen on paras vaihtoehto. Kuitenkin jopa Coca-Colan ja Pepsin kaltaiset jättiläiset laajenevat yritysostoin jatkuvasti. Niiden tavoitteena on aina vain kasvattaa brändikokoelmaansa, sillä pelkkä kokis ei määräänsä enempää myy.
Kirjoitin aiheesta aiemmin blogiin:
5 tykkäystä
Toinen ääriesimerkki olisi sitten 170 € ostetut Qt:t 
Niitä ostaneella on piiiiiiitkä odotus saada rahat takaisin. Jos siitä tulisi vaikkapa 5 % osinkoa, olisi odotus vähän siedettävämpi, luulisin.
13 tykkäystä
Joskus aikanaan päivittelin kuinka ainoastaan persaukiset vähättelevät osinkoja. Kassavirtaongelmaisia sitä lapsiperheessä ja maltillisilla tuloilla ollaan, mutta kun niitä edes kertyy tonneja, tai saati sitten enemmän, niin ihan mukavasti sieltä saa sitä kaivattua kassavirtaa arjen pyörittämiseen
On siellä rahaa odottamassa niiden baggereiden kyydissäkin, mutta arvostus on mitä on niin en tiedä kannattaako niitä myydä vuoden vai kahden päästä, jotta jotain saisi kaupan järkevään hintaan
1 tykkäys
Taitaa OP:ssa ainakin kotimaiset osakkeet olla ihan turvassa. Ainakin OP on Euroclearin jäsen.
1 tykkäys
Ping @KalleH
Eikös se ollut niin, että kaikki dipit ATH:sta alaspäin, on ostopaikkoja verojen optimointiin? kamux harvia qt #bagholder yms
5 tykkäystä
Ei tuo pääoman allokointi tosiaan paperilla vaikeata ole. Laitetaan liikenevät pääomat kannattaviin investointeihin, optimoidaan pääomarakenne ja sitten jaetaan kaikki ylijäämä takaisin omistajille.
Haasteena vaan on että sekä yritysjohdolla, että omistajilla on agendoja jotka estävät optimaalisen lopputuloksen saavuttamisen. Voi vaikkapa pääomarahasto haluta tehdä exitin, eläkerahasto ja valtio vaatia osinkoja hinnalla millä hyvänsä ja toimitusjohtaja nostattaa statustansa kasvattamalla firman kokoa kyseenalaisilla investoinneilla. Meillä on paljon matuurissa vaiheessa olevia yrityksiä, joiden ei kuulukaan enää etsiä uusia investointikohteita vaan jakaa kaikki liikenevät rahat osinkoina ja omien ostoina omistajille, koska mittavat investoinnit ovat todennäköisesti pääomia tuhoava sijoitusvirhe.
Se mikä meillä on aivan päin helvettiä on että kasvuyhtiöt skippaavat jotain 30% tuotto-odotuksen investointeja ja niiden sijasta jakavat osinkoja omistajille, koska suomalaiset nyt vaan haluavat maksaa tuotossa siitä että saavat osinkoja bisneksiltä joiden ei niitä ikinä kuuluisi maksaa 
40 tykkäystä
Ja tähän vielä korostuksena.
14 tykkäystä
Mä veikkaan, että ne jotka osti Qt:ta 170€, eivät tainneet ostaa Qt:ta yrityksenä vaan osaketta, joka nousi liiketoiminnasta irrallaan. Ei tainnut olla pitkään pitoon vaan kurssilla treidaamista,
Täytyy kyllä myöntää, että itsellä on erä ostettu 105€ Isommat erät kyllä siellä 58€ ja 39€ nurkilla.
5 tykkäystä
Tarkotus oli avata salkun sisältöä toiseen ketjuun, mutta totesin että ehkä parempi että en sitä tee jos yksikin peesaa tietämättä mitä ostaa. Olen kyllä melko varmasti välittäjäni ainoa COR.v omistaja 
. Vappuna nautin pari olutta suruun tai japanilaista sakea muista syistä 
.
16 tykkäystä
Salkunrakentajan Jorma Erkkilä kertoo Hannu Angervuon ajatuksia Helsingin pörssin ja Yhdysvaltojen pörssin tuloskehityksestä.
Angervuo arvioi, että Helsingin pörssin päälistan yhtiöistä ensimmäisen neljänneksen suurimpia euromääräisiä tulosparannuksia pystyvät tekemään Neste, Nordea ja ehkä myös Nokia sekä Fortum.
Konepajojen liikevoittojen kehitys ensimmäisellä neljänneksellä pitäisi olla vakaata ennätysmäisen tilauskantojen ansiosta, Angervuo ennustaa.
Jutun alaotsikot:
- Perusteollisuudessa tulossa takapakkia
- USA:ssa tuloskauden alku näyttää hyvältä, Euroopassa vaisumpaa
10 tykkäystä
Aikamme suurinta huippu-urheiluhaastattelijaa siteeraten: “Teemu, mäkin itken.”
34 tykkäystä
Erilaisia rakennusyhtiöitä ja vastaavia seuraavia voi kiinnostaa alla oleva juttu, joka käsittelee rakennuskustannusten nousua, jutussa on lainattu Tilastokeskuksen tietoja ja yliaktuaari Aaro Laakkosen kommentteja.
Rakennuskustannusten nousuvauhti on ollut viime vuosina poikkeuksellista.
2010-luvulla indeksin vuosimuutos oli korkeimmillaan neljän prosentin tuntumassa. Vuosimuutosten keskiarvo oli 2010-luvun aikana 1,3 prosenttia. Koronapandemian alettua vuonna 2020 kustannukset kääntyivät yli puolen vuoden ajaksi laskuun. Seuraavana vuonna ne lähtivät jälleen nopeaan nousuun.
4 tykkäystä
Kiva juttu
27 tykkäystä