Aika kummallista, että maailmassa jossa epämieluisilta tuntuvista seksuaallissävytteisistä viesteistä voi saada pian tuomion, mutta samalla hetkellä on hurraa huutojen arvoista heittää “pieni muna”- läppää.
Ja vastakkain nyt ovat siis ääliö ja kommari.
Eiköhän se ole niin, että jos noin tarpeettomasti käy provosoimaan, niin sitten pitää kestää vyön alle tulevat vastineetkin. Tässä on kuitenkin vastakkain 36 vuotias ja 19 vuotias. Kummalta sitä sovinnaista käytöstä luulisi löytyvän?
On naisoletettuja kohtaan alentavaa puhua noin. Kyseessä on kaksi täysi-ikäistä henkilöä. Mies ja naisoletettu.
Mirko pohdiskelee Twitterissä ihan mielenkiintoisia. 
Meillä ei täälä pohjoisessa oikein tajuta noita juttuja vielä. Kiitos korjauksesta.
Pitkiin perinteisiin nojaava twitter-keskustelu siis. 
Small dick energy on internet-meemeilyä, kukaan tässä ei puhunut kenenkään peniksestä kirjaimellisesti. Joo, ehkä vanhanaikaista pilkata tuollaisilla termeillä, mutta mitä muuta tuollaiseen kommenttiin voisi edes vastata? Ei tuo ollut asiallinen keskustelunavaus.
Edit. Tuon vastakohtahan on tietysti
Jos esimerkiksi Elokapina ja teini-ikäiset ilmastoaktivistit saavat raivon partaalle, niin ei sinulla silloin ole “big dick energyä” riippumatta fyysisistä ominaisuuksistasi. Näin se vaan on.
Ei kannata mennä pönkimään talikolla sianpaskakasaa ellei ole valmistautunut saamaan tujuja huuruja silmille.
Itteä jäi mietitytätää oliko se Gretan oikea sähköpostiosoite? Ja yrittikö Tate lähettää listan autoistaan? Vaikutti twiitin perusteella yhtä innokkaalta keskustelemaan ku jehovat.
Mä kuulin huhua, että lähtivät jo treffeille.
Greta purjeveneellä ja Tatti otti Apostolin.
Tulipahan lukaistua kamuxin ketju taas puhtaaksi.
Varmaan yksi syklisimmistä ketjuista koko internetissä. Saatat yhtenä päivänä avata kasan jäätävää toistamisen ja inttämisen shaibaa, joka ei todellakaan ole relevanttia, mutta sitten taas joku kerta voi olla erittäin laadukasta keskustelua sekä itseltä kokonaan jääneitä näkökulmia.
Ilokseni näyttikin hyvältä taas
Itseään sijoittajina kehittäviä kiinnostaa varmasti Mauboussinin suhteellisen tuore pläjäys joulukuulta.
Kattava paketti asiaa yhtiöiden tärkeimmästä tehtävästä eli pääoman allokoinnista. Kuinka hyvin pörssiyhtiöt saavat heitettyä rahoja oivallisiin hankkeisiin ja investointeihin ja missä olisi keskimäärin varaa parantaa?
Pörssiyhtiön osakkeen tuottopotentiaali kulminoituu siihen, kuinka nopeasti (liikevaihdon kasvu) yhtiö kasvaa ja kuinka kannattavasti (sijoitetun pääoman tuotto) se pystyy sen tekemään. Jos tuotantolaitoksiin, varastoihin ja teknologiaan sijoitettu raha palaa takaisin heikommalla tuotolla mitä sijoittajien pääoman tuottovaade on, yhtiö ei luo arvoa vaan mitä nopeammin se kasvaa sitä enemmän se tuhoaa arvoa.
Kaikella on vaihtoehtoiskustannus.
Pörssiyhtiöt käyttävät paljon rahaa myös yritysostoihin, joissa valitettavasti arvo valuu usein myyjille. Divestoinnit eli liiketoimintadivisioonien myynnit ovat sen sijaan aliarvostettu kortti.
Paljon juttua myös osingoista yms.
Lämmin lukusuositus! PDF on yli 80 sivuinen mutta leipäteksti on päälle 50 eli ihan kevyttä välipäivien luettavaa.
Omasta mielestäni tämä on erittäin hankala aihe arvioida. Jotkut megasuuret yhtiöt ostavat toisia potentiaalisen teknologian omaavia yhtiöitä pois suht korkeilla valuaatioilla, ei välttämättä ansainta tarkoituksessa vaan sen takia että lupaava kasvuyritys ei tulevaisuudessa uhkaa omia busineksia.
Osa yritysostoista tehdään varmasti sen takia että niitä koitetaan integroida omaan businekseen mutta osa varmasti ostetaan vaan pois markkinoilta uhkaamasta omaa toimintaa?
Osa yrityksistä käyttää myös “likaisia” keinoja siihen että tuhotaan kilpailijan valttikortit. Kilpaillaan hinnoitteluvoimalla pienemmät pois, rekrytään kilpailijan avainhenkilöitä pois huippupalkoilla yms…
Varmasti pidemmällä aikavälillä tätä voi arvioida mutta en tarkastelisi asiaa ihan yks yhteen lyhyellä aikaperspektiivillä… monimutkainen aihe arvioida.
@Roni_Peuranheimo:n kirjoitus Helsingin pörssin osingoista on oikein hyvä, että varmasti osinkoaristokraattia Verneriäkin kiinnostaa.
Tilinpäätöskauden lähestyessä sijoittajien katseet kohdistuvat viimeisen kvartaalin tulosten ja näkymien lisäksi yhtiöiden osinkoehdotuksiin. Suomalaisten sijoittajien mieltymys osinkoihin on ymmärrettävää, sillä osingot ovat historiallisesti olleet merkittävässä roolissa Helsingin pörssin tuotoista. Tätä havainnollistaaksemme olemme esittäneet alla Helsingin pörssin hinta- sekä tuottoindeksin (osingot sijoitettu uudelleen) kehityksen edelliseltä kymmeneltä vuodelta.
Onko kukaan ottanut näkemystä kruunun vahvistumisen puolesta, ja painottanut Ruotsiosakkeita? Onko viisaammilla mitään perusteltua näkemystä EUR/SEK valuuttaparin kehityksestä tulevina vuosina? Nyt kruunu alkaa olla historiallisen heikko, ja jos palautuisi aiemmille tasoilleen, olisi tästä saatavilla ihan hyvääkin tuottoa.
Aina voi toivoa… mutta mutta…
Joo olen samaa mieltä, mutta kun Saka uhoaa että kauppa käy, niin varmaan niin myös Kamux ?
Mielestäni Kamux voisi TV & radiomainonnan tuoda lähemmäksi arkielämää…, mainokset olivat hukan hilseen yli meneviä… Käytetyn auton etsijä innostuu kun näkee Mersun tai Toijjotan kuvan telkussa, ei mitään brändi-huuhaata.
Olen painottanut, mutta näkemykseni perustuu puuhtaasti valuuttaparin liikkeisiin aiemmissa kriiseissä. Eli eipä tämä viesti varmaan hirveästi lisäarvoa tuo. 
