Päivän (ja luultavasti viikon ja kuukaudenkin) tärkeimmästä tapahtumasta ei ole mitään kahvihuoneella, joten laitetaanpa ihmeteltäväksi maailmaa mullistava asia: Chat-GPT julkaisi juuri uuden version, joka tulee paitsi lisäämään monen alan tuottavuutta dramaattisesti, myös jättämään monet ammattilaiset työttömiksi. Kielenkääntäjän, opettajan ja koodarin ammattikunnat tässä esimerkkinä, mutta moni muukin ammatti & ala juuri mullistui.
Tekoälyn kehitys on kyllä todella huimaa. Vuosituhansien aikana on ollut jos jonkinlaista vallankumousta pyörän keksimisestä, maanviljelystä ja liukuhihnasta internetiin ja tekoälyyn, ja aina muutos tulee nopeammin ja nopeammin. Jos internet mullisti elämämme 10-20 vuodessa, tekoäly näyttää tekevän saman 1-2 vuodessa. Onko se sitten hyvä vai huono asia? Osa ihmisistä tipahti langoilta jo internetin myötä, ja pahoin pelkään, että tekoälyn kanssa vielä suurempi osa jää ihmettelemään ojanpientareelle tiedon valtatiellä. Täytyy toivoa, että kehityksen kelkkaa ohjaavat AI-gurut osaavat viedä tekoälyn vallankumousta yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti ajatellen järkevään suuntaan.
En nähnyt koodareita korvaavaa toimintoa vielä. Tekoäly vain tulkitsi sen, mitä koodilla halutaan saada aikaiseksi ja kyseinen koodinpätkä oli melko suoraviivainen.
Lisäksi tekoälyn valjastaminen koodintuottamiseen voi olla ongelmallista ihan siinä ohjeistamisessa. Koodaajalla on tietty ilmaisuvoima koodia kirjoittaessaan ja usein sen koodin auki selittäminen on hankalampaa ku varsinainen koodin kirjoittaminen. Eli ts. koodari tietää, mihin lopputulokseen pitäisi päästä, mutta hänen saattaa olla vaikea selittää sitä. Jos tekoälyä pitäisi pyytää kirjoittamaan vähänkään monimutkaisempi koodikokonaisuus, ni jonkun pitäisi edelleen osata kertoa tekoälylle se, mitä sen koodin tulisi tehdä.
Se mitä voi tapahtua, on koodarin työn luonteen muuttuminen. Jonkun ihmisen täytyy edelleen kyetä ymmärtämään koodin päälle, jotta tekoäly osaa tehdä sen, mitä ihminen haluaa sen tekevän. Vähän sama analogia on tekoälyn tuottamissa kuvissa ja niiden promptauksessa. Eli tietokone kuuntelee ohjeita, mutta jos ne on vähänkään vääränlaisia(johtuen osaamisen puutteesta), ni ei se tekoäly ymmärrä, että ihminen ei tarkoita/halua kirjoittamansa promptin mukaista lopputulosta. Eli tekoäly on edelleen työkalu, jonka käyttäminen vaatii taitoa.
Arvaas mihin on luvattu automaattisia työkaluja, joilla bisnesanalyytikko saa määrittelytekstin mukaan generoitua valmiin tuotteen, jo jostain 1980-luvulta asti
Sovelluskehityksessä tuo koodin tuottaminen, jota ChatGPT osaa sattumanvaraisesti, on vain ehkä 10 - 15 % koko työkuvasta. Se loppu 85 - 90 % on sellaista mihin LLM ei pysty ehkäpä koskaan, koska se on niin abstraktia tekoälylle. Vai miten pyytäisit tekoälyn korjaamaan bugin, joka tapahtuu kun bäkkäristä tuleva data on teknisesti validia, muttei sisällä odotettua arvoa, ja tapahtuu vain kun bäkkärissä sessio expiroituu kesken kirjautumisen. Vielä ei ole tullut yhtään tekoälyä vastaan, joka saisi tuon korjattua. Parhaat pääsee johdattelemalla hajuille, muttei tarjoa minkäänlaista koodinpätkää korjaukseen, jonka se ei-koodari osaisi edes yrittää laittaa oikeaan kohtaan
Ja tuo on siis vain yksinkertainen esimerkki millaisia ongelmia pitää ratkoa normielämässä päivittäin.
Niin ja itse odotan innolla aikaa kun tekoäly oikeasti saa tuollaiset korjattua tuosta vain, niin voi keskittyä toiseen koodarin päivittäiseen tehtävään, nimittäin palveluiden arkkitehtuuriin ja optimointiin, sekä uusien asioiden luontiin (tekoäly ei sitäkään oikein osaa - “Tee mulle uusi jännittävä webbipalvelu käyttäen dataa, jota en voi sinulle antaa yrityssalaisuuksien vuoksi”
“Tsekkaatko miksi DynamoDB menee lukkoon tässä tapauksessa?”
“Voitko optimoida tämän Lambdan niin, että se vastaa mahdollisimman nopeasti mahdollisimman halvalla?”
“Teetkö profiilisivun, jossa haetaan bäkkäristä käyttäjän tiedot ja sen perusteella haetaan lisätietoja, joilla näytetään oikeantyyppinen profiilisivu per käyttäjäryhmä?”
“Suunnittele mulle AWS-arkkitehtuuri, jossa eventtejä tulee sattumanvaraisesti joko muutama tai satoja tuhansia. Optimoi se kumpaakin keissiä varten”
“Teetkö fronttitoteutuksen, jossa käytetään 5 eri jaettua komponenttia A, B, C, D, E ja optimoit sen mobiilille niin, että se vastaa tätä design-kuvaa kun näyttö on alle 1024, ja käyttää komponentteja A, B, X, Y kun näyttökoko on 1024-1920, ja sitten komponentteja T, U, V kun koko on yli 1920”
“Miksi tämä koodinpätkä kaatuu Androidissa, mutta ei iPhonessa?”
“Miksi tämän scrollaus lagittaa iPhone 15:ssä, mutta ei iPhone 14:ssä?”
“Päivitätkö tämän monorepon käyttään Node 20 niin että se toimii edelleen?”
“Päivitä tämä vanha projekti käyttään tuoreinta frameworkkia joka julkaistiin eilen?”
“Storessa kun tämä arvo päivittyy, lopettaa tuo kaukana toisaalla oleva komponentti päivittymästä, mutta kun storen toinen kohta päivittyy, niin komponentti saa aiemman arvon. Mutta kun päivitän tuon toisen arvon, niin silloin se tulee oikein, mutta tuolla toisaalla kenttä ei saa validia arvoa”.
Tuon suuntaisia juttuja kun tekoäly saa tehtyä naps! tuosta vain, niin sitten on itsellä kivempi työpäivä
Simonsilla oli hieno ura jota hän teki intohimosta, kovat tuotot markkinalla, hän ei käyttänyt sukkia ja poltti röökiä ketjussa sekä heitti miljardeja filantropiaan. Kaikin puolin ihailtavaa (no, ehkei tuo rööki mutta kaikilla on omat paheensa).
Vaikka olen Simonsista vähän lukenut juttuja vuosien varrella, ei kvantti- ja hedge fund skene ole minun intohimokohteita. Niinpä sellaista “tunnetason” sidettä ei Jimin juttuihin koskaan syttynyt, toisin kuin Mungerin.
Täten en ajatellut tehdä Erikoisvarttia, vaikka kieltämättä kyseessä on yksi suurimmista sijoittajista nykyaikana.
No todellakin. Ei ole koskaan käynyt edes mielessä haluta telkkaria kesämökille. Ei sillä että kaupunkikämpilläkään broadcast-tv:tä tulisi katsotttua kovin usein, sanoisin 2–3 kertaa vuodessa.
Olen Boreossa ja KH Groupissa ollut ykkösluokan vaunussa seuraamassa “pääoman kasautumisen” strategian hedelmiä ja taidan hieman odotella ennen kuin tarkemmin mietin lippua Aspon vaunuun.
Olen myös hieman harmissani, miksi suomalaisyhtiö ei löydä strategialleen suomenkielistä termiä.
ChatGPT:n uusi versio on huonompi kuin vanha nelonen ja valovuosia huonompi kuin alkuperäinen nelosen julkaisu, jota on valitettavasti huononnettu ajan saatossa pisnessyistä.
Tästä vielä jatkaen. Hienojen sanojen viljely on helppoa, mutta Aspo aikoo investoida satoja miljoonia euroja lähivuosina ja aika näyttää, mikä tuotto noille euroille saadaan tai mistä ne eurot edes tulee koska tulorahoitus ei tuohon riitä.