Olen miettinyt samaa.
Lidlissä jonotin itsepalvelukassoille, joille oli huomattavasti lyhyempi jono kuin perinteisille kassoille. Peruskassalle jonottava mies katsoi paheksuvasti jonovalintaani ja tokaisi kumppanilleen, että eivätkö nuo ihmiset tajua, että itsepalvelukassojen jono etenee hitaammin, kun siellä kassoja on enemmän.
Vaikka tämä on totta, niin käytännössä kvartaaliosingoilla voidaan pystyä jakamaan vähän enemmän kuin vuosiosingolla.
Pörssiyhtiöt harvemmin jakavat koko omaa pääomaa ulos, joten osingossa on enemmänkin kyse likviditeetistä. Kun osinkoa voidaan efektiivisesti jakaa kuluvan vuoden kassavirroista ulos jo tilikauden aikana, se voi mahdollistaa vähän suuremman maksettavan osingon ko. Tilikauden aikana.
Minun mielestäni tosin splitillä tai osingonjaon erilaisella aikataululla on niin marginaalinen vaikutus kurssiin, että en näe sen olevan peruste kummankaan tekemiselle. Kvartaaliosingon paras puoli on, että se helpottaa yrityksen kassanhallintaa ja riskinsietokykyä, kun kvartaaliosinkoja voidaan tyypillisesti perua kriisitilanteissa.
Pisa-testit testaavat lasten kykyä kerätä ja käyttää informaatiota. Kurkataan viikonlopun ratoksi ylöspäin aikuisten informaation keräämiseen ympäröivästä maailmasta.
Otetaan suppean rajatuksi katselukohdaksi Suomen suurin uutispalvelu. Joka päivä kirkon ovet avatessamme se on monella tiedonlähde mikä tulee nopeasti vastaan haetusti tai löydetysti.
Miten tämä informaatiokanava määrittelee itsensä? (Koska X on yleismuuttujan lisäksi kontekstissa ymmärrettävissä yhdeksi kanavaksi, vaihdetaan muuttujaksi XXX)
XXX kertoo oman mielipiteensä pääkirjoituksissa. Lehti puolustaa kansanvaltaista järjestelmää, maan itsenäisyyttä ja turvallisuutta sekä suomalaista kulttuuria. Se haluaa edistää taloudellista ja henkistä hyvinvointia, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, yksilön vapautta ja yritteliäisyyttä. XXX kannustaa lukijoitaan ottamaan kantaa ja osallistumaan keskusteluun antamalla moniarvoisesti tilaa erilaisille mielipiteille. Tässä hengessä XXX tuo esiin myös oman kantansa vastaisia mielipiteitä.
XXX välittää riippumattomasti ja moniarvoisesti lukijoilleen tietoa, jotta he voivat itsenäisesti muodostaa oman mielipiteensä.
XXX näkyy meille selatessa kuvakaappauksena ja otsikkona, jonka perusteella klikkaamme mihin XXX sisältöön haluamme tutustua paremmin. Poimitaan muutama otsikko mitä tulee vastaan (suurin osa on sodasta niin jätän ne tästä pois koska ne muodostavat limittäisen kokonaisuuden jonka katselu palasina voisi olla epäreilua)
Oma tuntuma on että otsikot pyrkivät pysymään Hemingwayn oppien mukaisesti lyhyinä mikä on hyvä. Lisäksi otsikoissa on (tahallisesti?) vaillinainen informaatiokomponentti ja tunteisiin vetoava komponentti. Yhdessä näiden tarkoitus varmaan herättää kiinnostus missä saadaan CTR:nä mitattavaa laajempaan XXX sisältöön etenemistä.
Ilmiö on globaali ja kaupallisesti tehokas (eli ihan vasemmistotoimittajien syytä kaikki ei voine olla). Mitä fiiliksiä ja näkemyksiä kahvihuonesiististi aikuisten tiedon keräämisestä ja käyttämisestä foorumilla on?
@JHeiskanen ja @Ituhippinen taitavat tiedon parissa työskennellä ja tarjoavat usein hyviä näkemyksiä niin olisi mukava kuulla joku lyhytkin kulma joskus jos kerkiää 
Pisa testien tulokset on ihan hyvin linjassa sen kanssa että taannoin vuoden myydyin tietokirjailija taisi olla Nacci Trandberg (anteeksi en löytänyt enää alkuperäistä lähdettä googlella, mutta kuuntelumäärädata äänikirjojen top kuunnelluimmissa puoltaa näkemystä Katiskasta viime vuosien tykätyimpänä tietokirjallisuusasiana).
Mielestäni on petollista puhua lasten kommunikaatiokyvyttömyydestä, keskittymiskyvyttömyydestä ja dopamiinidigiriippuvuudesta kun aikuisten TLDR-syndrooma on ihan yhtä kova. 
Edit. Myös @Hieroja voi heittää prokommenttia jos XXX resonoi 
Aivan. Tätä en ajatellut. Eli vasta koko vuoden tilipäätöksessä syntyy osingonjakokelpoisia varoja oy-lain mukaan?
Juuri näin, sekä osingonmaksun pilkkominen aiheuttaa kuluja.
Mielenkiintoinen keskustelunavaus. Aihe on lähellä sydäntä, ja voisin jaaritella tästä tunti tolkulla. Yritän kuitenkin pitää vastaukseni tiiviinä.
Ensi alkuun pakkoa sanoa, että minua ja @Ituhippinen :stä ei kannata rinnastaa tässä toisiimme Hän kouluttaa nuorisosta lähdekriittisiä ja viisaita yksilöitä, etteivät he hassahtaisi näihin otsikoihin. Minä taas olen pahoilainen ja työskentelen vastapuolelle; mietin, mistä naruista ihmisiä pitää otsikoissa vetää ja myyn koulutuksia, joissa jaan tätä tietoa muille 
Otsikoiden pituuden on hyvä olla sellainen, että ne pystyy hahmottamaan yhdellä silmäyksellä. Muuten ne näyttävät wall of textiltä, ahdistavat lukijaa ja tuntuvat raskailta. Yleisesti kuitenkin menee niin, että vähän pidempi otsikko on parempi kuin vähän lyhyempi.
Itse en suosi vaillinaisen tiedon otsikoita. Niillä saa ehkä paljon klikkejä, mutta jossain vaiheessa lukija ärtyy niihin ja siirtyy toiselle uutissivustolle. Sama koskee harhaanjohtavia otsikoita. Kukaan ei halua tuntea tulleensa huijatuksi, eikä sellaisilla kepulikonsteilla pötkitä pitkälle.
Oma alalajinsa on tällaiset “siis mitä?” -otsikot, joihin MTV verkkouutisoinnissaan siirtyi tänä syksynä. Ehkä nuo eivät toimineet hyvin, sillä nyt esimerkkiotsikkoa on vaikea löytää.
Nämä ovat sellaisia, että yritetään hämmentää lukijaa, jotta hän reaktiona avaisi uutisen poistaakseen hämmennyksen. En ole fani.
Yleisesti ottaen netti- ja somemaailmassa yritetään vedota ihmiseen yksinkertaisimmillaan: tarjotaan ärsykkeitä, joilla halutaan saada aikaan tietty reaktio. Ensimmäinen tehtävä on saada ihminen lukemaan edes otsikko kokonaan sen sijaan, että hän selaisi puhelimellaan feediä eteenpäin.
Innostuin nyt taas ja kirjoitin tähän 4 kappaletta tarkempaa tekniikkaa otsikkokoulutuksistani, mutta säästin kaikki lukijat yksityiskohtaiselta paasaukselta ja poistin ne
En nyt näiden välille vetäisi vielä yhtäsuuruusmerkkejä sentään. Rikosten ja rikollisten ihannointi on oma ilmiönsä.
Jep. Kyllä sen 30-vuotiaissa ihmisissäkin huomaa, että keskittymiskyky on monella taantunut. Ja omaa keskittymiskykyänikin joudun usein jumppaamaan.
Palatakseni otsikoihin: loppujen lopuksi otsikot kuvastavat vain lukijoita. Mielelläni minä ja varmasti kaikki muutkin toimittajat kirjoittaisimme esteettisiä ja informatiivisia otsikoita, mutta valitettavasti sellainen ei verkossa toimi. Voisin yhtä hyvin käydä printtaamassa artikkelini rappukäytävän muistitaululle ja toivoa, että ihmiset lukisivat sen sieltä.
Kiitos mahtavasta kommentista. Ehkä hyvä täsmentää yleisesti kaikille ettei tarkoitukseni ole syyllistää mediaa eikä sen luojia. Myös Katiska on kiinnostava aihe eikä siitä kiinnostuminen luo rikollisia. Lähinnä kertoo että meidän tiedot seuraa tiedonjanoa ja sitä mikä puhuttelee.
Koulussahan on karmea haaste saada tieto eteenpäin tiedonjanon entropian ja haasteiden kanssa.
Esim. OP:n OST-asiakas hyötyisi splittauksesta niin, että yksittäisen osakkeen hinta ei nouse niin paljon suuremmaksi, mikäli oston kustannus jakaantuu useampaan osakkeeseen.
Vakio kustannus on 5€ per osto, ja se kustannus jakaantuu per osake. Eli jos on kallis osake ja ei ole varaa ostaa enemmän kuin esim 5 kerralla, niin jokaisen osakkeen hintaan tulee euro lisää. Jos olisi 15 (splitti kolmeen) osaketta, niin se olisi vain 0.33€
Vitsailetko? Puuttuuko tästä hymiö? Kummassakin tapauksessa kulujen osuus kaupasta tai osakkeen arvosta on tismalleen. sama. Eli 5e noin 205 eurosta eli 2,4%. On täysin yhdentekevää ostatko 205 eurolla yhdellä kertaa 5 vai 15 osaketta.
Splitti ei tässä auta. On tosin välittäjiä, joilla komissio on kiinteä per ostettu osake. Esim. Interactive Brokersilla jenkkiosakkeen komissio on $0.0035/osake (min. $0,35/kauppa). Silloin splittaaminen voi lähinnä nostaa kuluja. Suomessa komissio on käsittääkseni kaikilla välittäjällä kiinni kaupan euromääräisestä koosta, eikä osakkeiden lukumäärä vaikuta.
Siis anteeksi mitä??? 
Eihän tällä taida olla mitään merkitystä. Kulut ovat silti sen 5€, olivat ne sitten 10x0,5€ tai 100x0,05€
Eihän se Sammon splittaaminen nykyisellään ole kuin noloa, kuten taisin jo aiemmin kirjoittaa. Yleisemmin keskusteluun splittaamisesta heittäisin psykologisen ajatuksen hillittömän kurssiraketin tilanteeseen. Psykologinen ”ei voi maksaa enempää” -tyyppinen yläraja tulee nopeassa kasvussa ilman splittaamista todennäköisesti monelle nopeammin vastaan, kuin jos kurssia sitten ajoittain vähän splittaillaan. Verrataan vaikka 500 € tai 100 € kurssia paperille lyhyessä ajassa. Tässäkin kyllä pätee varmaan se sama ilmiö kuin omien osto vai osinko -väännöissä. Asiasta ajatellaan vähintäänkin kahdella eri tavalla.
Kvartaaliosingoista olen samaa mieltä. Se on Amerikkaa se. Otetaanpas kotipörssissä yleiseen käyttöön että heilahtaa.
Tämä iänikuinen spliteistä jauhaminen (Pisa tulosten lisäksi) kyllä osoittaa millä tasolla matematiikan osaaminen on tässä maassa. Nordnetissä pitää suorittaa pieni tentti ennen kuin voi sijoittaa haastavampiin sijoitusinstrumentteihin, mutta ehkä pitäisi olla myös pieni matematiikan tentti ennen kuin voisi sijoittaa osakkeisiin lainkaan. Tällä voitaisiin suojella piensijoittajia heidän omilta hatarilta sijoituspäätöksiltään
Tulet huomaamaan, että ensi keväänäkin moni ison salkun omaava piensijoittaja vaatii kovaan ääneen omistamiensa osakkeiden splittaamista, sillä se kuulemma nostaa kurssia. Mitään järkeä tuossa ei ole, mutta myytit elävät vanhoissa parroissa vahvana.
Menisin itse vielä paljon pidemmälle johtopäätöksissä.
Mikään ei estä myymästä Naturea ja Scienceä iltalehden ja iltasanomien tilalla, mutta hyvin harva näitä ostaisi. Kyllä nuo lööpit ovat tietynlaisen tavallaan evolutiivisen prosessin tulosta, joka kertoo ehkä ihmisistä enemmän kuin mitä kyseiset lehdet informoivat maailmasta. Sitä ostetaan mille on kysyntää. Kovan luokan hyödyllinen informaatio karsiutuu aikaisessa vaiheessa pois paremmin dopamiinieritystä stimuloivien lööppien tieltä.
Noniin otetaanpas xanexit. Kyllä, kulut ovat samat mitä laskinkin. Mutta osakkeen yksittäinen hinta on korkeampi per osake, koska OP:lla ne lisää kulut osakkeen ostohintaan.
Onko Inderesin joulukalenterin videot katsottavissa jossain muualla, jos Tiktokkia ei halua ladata?
@Verneri_Pulkkinen tai joku muu palkkatyöläinen 
