Inderesin kahvihuone (Osa 8)

Onko tänä päivänä maailmassa liikaa rahaa?
Veroilla vai koroillako sitä ylimääräistä rahaa kerätään takaisin päin?
Astiasta kukkaruukkuun, elikkä mielipide toisesta aiheesta…
Jos ruuan arvonlisäveroa korotetaan, niin se on heti lompsasta pois.
Mutta pelkäämpä, että se kopsahtaisi ulkomaalaisten matkailuun Suomeen, riippuu tietenkin korotuksesta. Mutta minä en ainakaan edes joka neljäs vuosi lähde pitkää lomaa viettämään Suomea kalliimpaa maahan. Sellainen on Norja joka tulee heti mieleen, kait kahdeksan vuotta sitten kävin siellä.

Sillä uhallakin, että tämä aihe ei ehkä kiinnosta kovin montaa sijoittajaa. On tällä kuitenkin merkitystä sijoitusmielessäkin liittyen Harvian kykyyn houkutella energiatehokkuutta arvostavaa potentiaalista asiakaskuntaa (ja sikäli kun sääntely tiukkenee, myös kykyyn mukautua vaatimuksiin).

Luukku kiinni polttaminen ei miusta ole mikään “kikka”, eihän sitä kai kukaan luukku auki lämmitä?

En tiedä löytyykö jostain ilmatteeksi tietoa siitä mitä tuossa käytetyn standardin EN 15821:2010 mittausmenetelmät on, vai joudutko ostamaan standardin tekstin jotta saat vastaukset ekaan kysymykseesi. Maksimilämpö ei ehkä kuulu vaadittuihin mittauksiin jolloin sitä tuskin saa mistään ellei itse lähde mittaamaan.

Miun oletus on että 455 C on keskiarvo. Tässä on mitattu toisesta Harviasta (juttu vuodelta 2021) nimenomaan keskiarvoksi lämmitysvaiheessa 490 C (tosin mittausmenetelmä ei välttämättä vastaa standardia). Toisaalta tässä on Misan Stam1na edition -kiukaasta (en jaksanut selvittää miten uusi tai vanha malli on kyseessä) sama lukema 407 C, että siinä mielessä olet ihan jäljillä siinä ettei Harviat nyt ihan kovin hyviä hyötysuhteeltaan ole. Misassa myös korkeampi hyötysuhde esitteiden mukaan.

Puuta polttavien lämmityskattiloiden savukaasujen lämpötilat (ja hyötysuhteet) on kyllä ihan eri alueilla - itse asiassa niin kaukana että käyttöohjeessa mainitaan ettei savukaasujen lämpötilaa saisi päästää putoamaan liian alas jottei hormiin pääse kondensoitumaan vettä. Satunnaisotannalla valikoituneesta Jäspin kattilasta annetaan suositelluksi lämpötilaksi puhtailla palopinnoilla 170 C.

Tämä menee nyt mutuiluksi, mutta voisiko olla niin, että koska keskiverto puukattila on aika erimallinen pömpeli kuin puukiuas, niissä on helpompi järjestää lämmönsiirtopinnat paremmin kuin kiukaassa, jossa kivet vie kokonaisuudesta sen tilan, jossa puukattilassa on lämmönsiirrin ja vesitila. Ja toisaalta se savukaasuista talteen saatu lämpö pitää kiukaassa saada siirtymään myös kiviin ja ilmaan (lämmön siirto veteen on tehokkaampaa), mitä voi olla kattilaa hankalampi järjestää kun kivitilan kuitenkin samalla pitäisi olla niin avoin että sinne saa epämääräisenkin muotoista mokkulaa aseteltua niin että myös ilman kierto säilyy. Mutta jos joku saa samoilla mittausmenetelmillä puukiukaan savukaasut 300 asteeseen ja saunominenkin onnistuu, niin kyllähän se osoittaa että on kehitys on edelleen mahdollista.

(edit: kiitos viestin siirtäjälle)

3 tykkäystä

miksi siinä kohdassa testissä tekivät luukku kiinni merkinnällä, pitää selvittää asia, jos joku tietää, niin kertokaa

Joulukalenterin 19. luukussa @Kaisa_Vanha-Perttula kertoo Blommasta. :snowman_with_snow:

Joulukuu mennyt ihan älyttömän nopeasti, jouluaattohan on jo tällä viikolla. :flushed: Kalenterissa siis enää 5 luukkua jäljellä! :gift:

9 tykkäystä

Tähän liittyen kysely pystyyn :smile_cat:

Mitä tekee Lahden kaupunki?
  • Maailma-indeksiin <0.2 % kuluilla
  • Varainhoitotalolle >1 % kuluilla
  • Perustavat oman työryhmän pyörittämään salkkua
0 äänestäjää
10 tykkäystä

Vaikka yhtön omistuksia voi jonkin verran itsekin seurata, mitä itse teen aika vähän, vaikka toki harkitessani jonkin osakkeen ostoa tsekkaan usein nekin ja katson aina yhtiöstä tulevat tiedotteet.

Ihan hyvä, jos ja kun näistä on esimerkiksi laajoissa rapsoissa. Esimerkki tuoreesta tämän päivän Stockmannin laajasta rapsasta:

2 tykkäystä

Tästä puuttui vaihtoehto, että perustetaan komppanian kokoinen työryhmä, jonka tehtävänä on valita varainhoitotalo ja sieltä mahdollisimman kallis rahasto :smile:

44 tykkäystä

Yhteisötiimi, kun tekee pienenkin uudistuksen, niin he perustavat monikerroksellisen matriisityöryhmän, jossa käyttävät apunaan fläppitaulukonsultteja.

“Rakastan” projektityöryhmiä ja pitkiä kokouksia, joten laitan tämän klassikkomeemin tähän:

48 tykkäystä

Näkisin, että tässä olisi nyt Lahden omalla pojalla Vepu Pulkkisella varsin oiva paikka iskeä konsulttihommiin ja sipaista väkevän röyhkeällä toimeksiannolla leijonanosa Lahden sijoitustoimintaa selvittävän työryhmän kokonaisbudjetista omaan liiviin.

37 tykkäystä

Eikö se mennyt jotenkin, että kananmunassa oli jokin proteiini, joka on voinut tulla vain kanasta. Eli kana olisi ollut ensin :stuck_out_tongue: :smirk:

Professori Wikipedia sanoo:

In the uterus, chickens produce ovocleidin-17 (OC-17), which causes the formation of the thickened calcium carbonate shell around their eggs. Because OC-17 is expressed by the hen and not the egg, the bird in which the protein first arose, though having hatched from a non-reinforced egg, would then have laid the first egg having such a reinforced shell: the chicken would have preceded this first ‘modern’ chicken egg

Eli “dinosauruskana” on muninut ensimmäisen modernin kananmunan, josta sitten nykyiset kanat syntyivät.

9 tykkäystä

Timo Syrjälän mitta lienee tullut täyteen SSH:ssa +10 vuoden holdin jälkeen…lappua tulee normiin nähden kiihtyvään tahtiin (marraskuussa -118K) ja parin-kolmen kilon nippuja napsahtelee laitaan tasaisen epätasaisesti päivästä toiseen. Huonompi homma meille muille kun lappuja lienee jäljellä >2,5M :see_no_evil:

Luukun aukiollessa “turhaa” ilmaa menee kiukaan läpi, koska imuvastus on olematon. Kylmempi ilma jäähdyttää savukaasuja ja vetokin pienenee (vrt. nuotio). Koska puukasan palava pinta on rajallinen, niin suurempi ilmamäärä (happimäärä) ei kiihdytä vastaavasti palamista/lämmöntuottoa ja savukaasut kylmenee. Liika ilma voi estää myös ns. sekundääripalamista jäähdyttämällä savukaasuja liikaa.
Lämmityskattilaan vertaaminen ontuu siinä, että lämmityskattilassa savukaasun kohtaamat lämpöpinnat ovat jatkuvasti kylmempiä kuin kiukaassa, koska lämpökattilassa lämpöä viedään pois enemmän jatkuvasti. Ehkä kiukaan lämpöpinnat ovat kylmempiä heti lämmityksen alussa.
Kiukaan piipusta lähtevät savukaasut ovat kuumempia lämpökattilaan verrattuna, koska lämpökattilassa on savulle pitemmällä matkalla lämpöpintoja kuin kiukaassa.
Tuossa selvityksessä todetaan, että polttoaineena on “puu”. Siitä saisi olla tarkemmat speksit; puuta on niin monta erilaista polttamisenkin kannalta kuivasta koivuklapista paloiteltuun tervaskantoon. Pitäisi ilmoittaa puun laatu, lämpöarvo, ominaispaino sekä kosteus.

2 tykkäystä

21 tykkäystä

5 tykkäystä

Tässä 35 maan vertailussa ei kyllä pärjätty kovin mairittelevasti :cold_face: (maksumuuri)

7 tykkäystä

Lahdesta Suomen osinkopääkaupunki!

22 tykkäystä

Niin oliko se norsupyssy-mies jossain joulutauolla?

Pääsee joku muukin kertomaan, mihin negariin tällä kertaa ajettiin osta-suosituksella:

Onneksi joulukuun negari ei kuitenkaan ollut täysi yllätys, kun hallituslainen on joulukuussa ehtinyt myydä osakkeita kahteen kertaan ennen negaria :rofl:

52 tykkäystä

Tässä katselin, että mitä vuoden laskijaa saisi pikkurahalla pukin pussukkaa.
Osui sitten omaan nilkkaa, Incappi näytti olevan aika lähellä hännän huippua.

1 tykkäys

Sitä saadaan, mitä mitataan.

Näistä viidestä mitattavasta asiasta jos vaihdettaisiin osakkeiden hintakehitys sen taustalla olevaan yhtiöiden nettotulokseen tai tulostuottoon saataisiin oikeampi tulos ja Suomen sijoitus ei enää olisikaan niin heikko.

Ensisijainen asia on, että firmat tekevät nettotulosta. Toissijainen asia on, miten sitä arvostetaan. Tämä arvostus mitataan pörssikurssilla. Miksi mitata toissijaista, jos voidaan mennä alkujuurille mittaamaan ensisijaista asiaa?

10 tykkäystä

Tuossa kuvassa näkyy miten markkinan kuukausittainen heilunta on tyypillisesti pientä (vuositason heilunnaksi muutettuna keskimäärin luokkaa 10% keskituoton ympärillä). Heilunta, eli finanssiteorian mukaan riski, on siis suurimman osan ajasta maltillista. Mutta sitten joskus harvoin (jakauman oikeassa pitkässä hännässä) realisoituu iso riski, joka nostaa myös pitkän aikavälin riskin selvästi tyypillistä lyhyen aikavälin riskiä suuremmaksi.

Suurin kuukausittainen volatiliteetti kuvassa on muuten maaliskuulta 2020.

14 tykkäystä