Kuulostaa järkevältä ja loogiselta, siksi tuo ei sovi mulle.
Applelle ei käynyt niin kuin ajattelin ja joka vuosi olen nähnyt sen romahtavan.
Alphabet, tän surkastumista olen odotin pitkään. (@Mikael_Rautanen, oliko se niin, että näit tämän menestyksen jo kauan kauan sitten )
Amazonista ajatellut, kyllähän noita verkkokauppoja on.
Facebook/Meta ylihinnoiteltu ja kasvanut jo niin isoksi.
Mikkisoft jo 90-luvulla näin, että tämä taantuu.
Nvidia, ei tarvitse edes sanoa, mitä olen ajatellut.
Teslan kaatumista odotin tapahtuvaksi pitkään.
Vielä ei ole toisaalta tapahtunut sitä Hyzonin siirtymistä seitsikkoon, jotta siitä tulisi kahdeksikko, mitä mä olen venannut.
Summa summarum… olen usein väärässä ja joskus luulen, että tiedän jostain paljon, vaikka en tietäiskään. Juttelin jonkun kanssa joskus jostain yhtiöstä, josta ilmaisin tietäväni aika hyvin ja hän antoi ymmärtää ettei oikein tunne yhtiötä. Keskustelumme jälkeen huomasin, että hän tiesi siitä paljon enemmän kuin minä. Kaikki on aina niin suhteellista…
Oikolukeminen varmaan jääny pitkälti pois budjettisyitten takia. Ehkäpä tekoäly parantaa näitä.
Ei sillä, että itsekin kun kirjoittelen foorumille niin kirjoitusvirheitä jää paljon, mutta toisaalta en julkaisekkaan lehteen.
Mietin tuota kans eilen kun tämän luin ja bongasin pari kohtaa:
“Wärtsilällä on osake ei vaikuta kalliilta tulosnäkymiin suhteutettuna.”
“Danske Bank pitää Wärtsilän tavoitehinnan 15 eurossa, mikä on alle tämän hetken 13,4 euron kurssinoteerauksen. Pankki antaa konepajayhtiölle edelleen ostosuosituksen.”
Näillä tiedoilla on vähän vaikea vastata kun ei ole julkinen yhtiö kyseessä. Saatavilla olevan tiedon perusteella turskaa on tehty vuosia putkeen, mutta se lienee näiden tutkimysyhtiöiden perinteinen kaava ennen mahdollista menestystä. Paljonko tuo 20 000 kpl osakkeita edustaa yhtiön osakekannasta? Tuliko aloite kaupantekoon sinulta vai halukkaalta ostajalta?
Oma veikkaukseni on, että tuo hinta on halpa, mutta tämä veikkaus perustuu enemmän psykologiaan kuin mihinkään muuhun arvioo. Jos haluat päästä osakkeesta eroon, niin kannattaa aikeista kertoa laajemminkin sopivien ostajaehdokkaiden houkuttelemiseksi.
(edit) voi siirtää samaan osoitteeseen, mihin viesti, johon tämä vastasi, siirrettiin.
Vuosien 2020–21 kuplaan mahtui monenmoisia ilmiöitä: meemiosakkeet kuten Gamestop, SPACit (kuka muistaa vielä nämä bulleroiden rahastuskoneet?), vetyhype, vierivät rekat, teknohype, kryptot, NFT:t (!!!). Yksi oli myös päivätreidaamisen lisääntyminen ja korostunut promoaminen. Nyt tällä(kin) saralla on ollut hiljaisempaa treidaajien palatessa hissukseen päivätöihin.
Seuraavaa sykliä odotellen…
Edesmenneen Mungerin naseva tokaisu sijoittamisesta pitää hyvin paikkaansa, vaikka se ei välttämättä pari vuotta sitten tuntunut siltä.
“It’s not supposed to be easy. Anyone who finds it easy is stupid.”
Olen näköjään sosiaalipummi yrittäjä. Maksan yeliä 10-11 tuhannen euron tulojen mukaan. Tarkemmin en muista mitä se oli, mutta minimillä mennään. Tässä yelissä itseäni harmittaa kun rahat eivät ole omassa hallinnassa ja jos minusta vaikka aika jättää ennen aikaisesti yeliin kertyneet hilut eivät jää perillisille.
Itse olen säästänyt vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen (joo korkeat kulut, mutta tiettyyn pisteeseen verovapaata) ja lisäksi olen vakuuttanut itseni tapaturmien/sairastumisen varalta. Vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta saa nostettua haluamansa määrän tarpeen mukaan kuukaudessa ja rahoille voi odottaa jonkin näköistä tuottoakin. Tämän lisäksi tietenkin sijoitan omia rahojani ja kerrytän puskuria.
En kiellä etteikö järjestelmässä olisi myös ”vapaamatkustajia”, mutta kaikki eivät sellaisia ole. Osa haluaa vaan itse järjestellä omat tulevat eläkkeensä ja sen pitäisi olla mielestäni hyväksyttävää.
En usko Juurikki, että törmäät minuun kadun kulmalla pummimassa veronmaksajien rahoja tulevaisuudessa.
Mielestäni Pyysingin sarkastiset heitot ja poliittinen ironia toimivat hyvin. Jo se, että niille annetaan setämies -kehu, on onnistumisen osoitus. Kiva lukea tekstiä, jossa ei kumarrella liiaksi eikä yritetä miellyttää jokaista poliittista laitaa.
Tuo on hyvin sanottu. Varmaan viittasi esimerkiksi osakepoimintaan, jossa haastetta kyllä riittää. Kuitenkin tässäkin sijoitusviisaudessa kuten melkein niissä kaikissa on puoli että hieman näkökulmaa kääntämällä sitä voi hieman kyseenalaistaa. Tässä tapauksessa indeksisijoittaminen on se aika helppo tapa kuitenkin eikä hän mielestäni ole tyhmä vaan aika viisas joka sanoo näin.
Täälläkin yksi sosiaalipummi, jos mittarina käytetään YEL-tuloa. Käytännössä minimillä menty koko ajan ja nyt hyväksyin 4000€ korotuksen ja sitten kolmen vuoden päästä sama. Syitä minimi YELiin ovat epäusko järjestelmää kohtaan ja siitä saatava varsin heikko tuotto, tavoite huomattavasti alhaisemmasta “eläkeiäistä”/työurasta sekä lisäksi oletus/odotus oman eliniän lyhyydestä, jolloin eläke jäisi saamatta.
Palkkaakaan en ole kovin paljoa nostellut, joten en kuulu niihin yrittäjiin jotka nostaa palkkaa 100t€/v mutta maksaa minimi YEL. Olen itse asiassa vielä pahempi pummi&verovälttelijä enkä nosta palkkaa enempää, kuin on verotuksen minimoimiseksi kannattavaa. Itsellä tuo pieni YEL-tulo kerryttänyt säästöä muksun päivähoitomaksussa, jota ei ole tarvinnut ollenkaan maksaa. Asumistukea en ole sentään omistusasuntoon nostanut. Jossain vaiheessa harkitsin As Oy:n perustamista, jolle myisin omakotitaloni. Tuolla saisi keploteltua itselle nuo järjettömät omistusasunnon lainanlyhennyksiin saatavat asumistuet. Joutuisin kuitenkin maksamaa yhden ylimääräisen varainsiirtoveron (n. 12t€), joten en ole jaksanut alkaa kikkailemaan, sillä olettan että nykyinen hallitus ymmärtäisi tilkitä tämän porsaanreiän. Tuon 12t€ kuittaisi parissa vuodessa ja toki myyjän kannalta AsOy osakkeiden myynnissä pienemmät riskin, kuin OKT:n myyjällä, joten sen vuoksi tuo kikkailu myös vähän kiehtoisi.
Miksi ei, ainakin haluaisin että työntekijä saisi itse ohjata eläkkeeseen kerryttämän rahan sijoittamista haluamallaan tavalla. Esimerkiksi ruotsissa osa eläkkeeseen menevistä rahoista palkansaaja saa sijoittaa haluamaansa rahastoon. Tämä on kyllä varsin pieni siivu mutta jotain kumminkin.
En siis ole koko yeliä vastaan, mutta se että siitä ei rahastoida mitään ja suurin siivu menee nykyisiin eläkkeisiin tuo oksennuksen suuhun.
Yel nykyisellä mallilla tuntuu vaan lisäverolta.
YELin tapauksessa kyseessähän ei ole ainoastaan eläketulot, vaan oman sosiaaliturvan tietoinen heikentäminen. Omalla toimialalla COVID-rajoitukset heikensi työtilannetta merkittävästi, tai oikeastaan lopetti yritystoiminnan ja elinkeinon harjoittamisen pariksi vuodeksi. Tukien (saati korvausten) saanti niin henkilökohtaisella kuin yrityksen tasolla oli erittäin minimaalista, säästöillä ja muilla vastaavilla elettiin. Sosiaaliturvaa ei siis käytännössä ollut (en tosin tiedä olisiko korkeampi YEL auttanut tässä mitenkään, ehkä jos olisin yrittäjästatuksesta huolimatta onnistunut ilmoittautumaan työttömäksi).
Lisäksi yrittäjän vanhempainraha ja sairauspäiväraha on riippuvainen maksetusta YEListä (onkohan peräti 30€ / arkipäivä - käytännössä ei siis vaihtoehto jäädä näiden varaan), ja olen itse varautunut näihin sekä tuleviin eläkkeisiin toisella tavalla. En siis juurikaan hyödy sosiaalietuuksista, vaikka makselen jokseenkin merkittävän määrän veroja ja luon uusia työpaikkoja. Olen tähän järjestelyyn tyytyväinen, koska pystyn hallitsemaan riskiä ja koen saavani YELille sellaisen vastineen kuin kaipaan.
Jos tästä huolimatta olen ”sosiaalipummi”, niin termi kaivannee hieman uudenlaista määrittelyä.
Kyse on enemmänkin siitä, että alhainen YEL-maksu tuottaa alle takuueläkkeen olevan eläkkeen. Tänä vuonna määrä on 976,59 eur/kk. Erotuksen maksaa muut veronmaksajat eli siinä tapauksessa voidaan kaiketi puhua sosiaalipummeista, jos oman työn arvo olisi enemmän kuin tuo 15000 eur/v, mutta maksaa vain minimiä. Koska monet sosiaalietuudet on sidottu tuloihin, voi työkyvyttömyyden sattuessa saada tosiaankin vain peruspäivärahan tasoista etuutta.
Tää on itseasiassa niin kiinnostava kysymys “onko sijoittaminen vaikeaa” että pohdin sitä vähän lisää.
Jos ei tiedä hölkäsenpöläystä sijoittamisesta, se on vaikeaa
Jos tietää jonkin verran sijoittamisesta, on jo paremmat edellytykset valita, kuinka helpoksi tai vaikeaksi sen tekee itselleen
Jos tietää paljon sijoittamisesta, sen voi tehdä itselleen helpoksi tai vaikeaksi
Jotain siis olisi hyvä tietää, että pystyy valitsemaan tavan, miten hommaa lähestyy. Sählääkö osakkeilla vai ostaako viisaana ja nöyränä koko maailman indeksirahastoa.
Monesti ehkä ajatellaan, että sijoittaja kilpailee muuta markkinaa vastaan oikeiden sijoituskohteiden omistamisessa oikeaan aikaan. Tää lähestymistapa tekee yleensä sijoittamisesta aika vaikeaa. Mieleen tulee kysymyksiä kuten “Mitä ostan salkkuun, missä on eniten nousuvaraa jne”. Sijoituskeskusteluun ja -kulttuuriin kuuluu tietynlainen kilpailuhenkisyys, missä indeksien, osakkeiden, rahastojen, omaisuuserien ja salkkujen tuottoja vertaillaan eri aikojen yli. On osakkeiden suosituksia ja tavoitehintoja. Kaikki tämä helposti imaisee mennessään. Kokemusta on. Tää mindsetti vaikuttaa psykologisesti todella paljon.
Äänenpainot, jotka puhuu vaihtoehdosta kaikelle yllä olevalle, on keskustelussa vienompia ja hijaisempia. Niiden viesti ei myöskään herätä samalla lailla suuria tunteita kuin fantasiat nopeista kurssinousuista ja isoista myyntivoitoista.
Suurin haaste sijoittamisessa on ehkä se, että ei itse lankeaisi tekemään asiasta liian vaikeaa. En yhtään ihmettele, että tutkimukset puoltaa indeksisäästämistä. Viisauttahan se monessa mielessä on.
Onneksi jokaisella on vapaus valita.
Sitäkin mietin joskus, kun toiset sanovat, että elämä on todella vaikeaa ja usein raskasta ja jotkut toiset sanoo, että elämä on aika yksinkertaista. Paljonko asiassa vaikuttaa se, minkälaiseksi sen itsellemme teemme (asenne, suhtautuminen, valintojen viisaus) ja paljonko on ympäröivien tapahtumien vaikutusta.
Luulen, että Munger viittasi tuolla nimenomaan keskimääräistä paremman tuoton tekemiseen. Tottakai indeksituoton saaminen on helppoa, sen kuin lyö rahat ETF:ään (miinus kulut ).
