Kunhan saadaan ensimmäiset viitteet siitä, että Olkiluodon jäähdytysvesikanavasta löytynyt sammaleläin on säteilymutatoitunut variantti, joka huikealla lisääntymistahdillaan tukkii ko. kanavan alta aikayksikön kaikista vastatoimenpiteistä piittaamatta, niin kyllähän se jonkinlaisen jäljen sähkön hintakehitykseen jättää.
Aiemmalle reseptilääkekeskustelulle jatkoa. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä valtava syyhyepidemia. Apteekkimafian kautta myytävät lääkkeet ovat kuitenkin teholtansa surkeita ja valtavan kalliita, jonka vuoksi syyhyhoitoihin voi helposti mennä tuhansia euroja:
Syyhyyn on kuitenkin sivistysmaissa saatavilla halpa ja tehokas lääkeaine, nimeltä bentsyylibentsoaatti, jota voi tilata mm. Amazonin kautta.
Eli ongelma ratkaistu? Ei tietenkään. Fimea on herännyt apteekkareiden miljoonatulojen suojeluun ja pyrkii nyt kaikin keinoin estämään toimivien lääkkeiden käyttämisen. Missään nimessä minkäänlainen poikkeuslupa tai keskitetty ratkaisu ei tule kuuloonkaan, vaan tärkeintä on pitää toimivat lääkkeet poissa ihmisten ulottuvilta:
Myös Tulli on aktiivisesti ryhtynyt maksimoimaan ihmisten kärsimystä. Syyhyvoiteen tilaaminen ulkomailta voi nimittäin olla rikollista toimintaa. Nyt on käynnissä vakava vaaratilanne kun on mahdollista, että ihmiset luottavat enemmän saksalaiseen lääketieteeseen kuin suomalaiseen lääketieteeseen ja täten levittelevät ihollensa siellä hankittuja toimiviksi todettuja emulsiovoiteita, mutta ollos huoleton, poikas valveil’ on! Voitte olla varmoja, että Tulli ei katso tätä inhimillistä toimintaa sormien lävitse, vaan jatkossa keskittää kaikki alkoholin postimyynnin estämisestä vapautuneet resurssit takavarikoimaan ulkomailta tilatut syyhylääkkeet:
Moni vaikeus tässä maassa ratkeaisi mikäli tavalliset ihmiset oppisivat, että aivan kaikkea ohjeistusta ei kaikissa tilanteissa tarvitse noudattaa kirjaimellisesti ja joustamattomasti
Nyt kun somessa käydään taistelua sieluista, suosittelen lukemaan kaikki tämän twiittiketjun ja tutkimaan, löytyykö kotoanne natsituotteita. Jos löytyy, antakaa anopille tai vävylle kotia pilaamasta.
Vielä vähän aikaa sitten näytti jo meno lupaavammalta, mutta nyt ei juuri viitsi salkkua edes katsoa. Ihan pelkkää hitin tankkaamista vaan siellä meneillään
Modulightin ketjun nimen voisi päivittää tuosta edellisestä Nokia Areena-läpästä muotoon ”Fiva tarjoaa kylmää kättä, mutta Canada Goosen takit lämmittää.”
Ellen väärin muista, niin viime viikolla oli yksi päivä, kun meille tuli 14 videota kuvattavaksi/editoitavaksi. Osa näistä oli tosin Flikin kuvaamia haastiksia, mutta kyllähän siinä saa iltapäivisin hakea kupin jos toisenkin kahvia, jotta pysyy keskittyminen läpi tuloskauden kiireisimpien päivien.
Toisaalta prosessit ovat kuulema vuosien mittaan tehostuneet merkittävästi. Vepu ja Erno ovat kertoilleet millaista tekeminen oli Inderesin alkuvuosina. Silloin koneet kirjaimellisesti sauhusivat jatkuvasti, eikä minuuttiakaan ollut hukattavaksi, vaan videot jätettiin aina rendaamaan lyhyen lounastauon ajaksi, jotta aikaa ei koskaan kulunut turhaan odotteluun. Nykyään koneet ovat tehokkaampia, prosessit pidemmälle mietittyjä ja automatisoituja, ja myös tekoälyllä on oma pieni roolinsa tehostuneessa tekemisessä.
Tämän olen huomannut, kun olen käynyt siellä; porukkaa on keittiössä hengailemassa, pelaamassa hevospooloa, pitkillä lounastauoilla, norkoilemassa toisten työpisteellä puhumassa muista kuin työasioista…
Automatisointi, robotisointi ja tekoäly tuo tosiaan lisää vapaa-aikaa.
Taas putkahteli vastaan tarinoita Marxin ja Engelsin kohtuullisen kiinnostavasta pörssisijoitushistoriasta. Ja siitä ajatukset alkoivat kelaamaan suomalaisten marxistien sijoitushistoriaa niin yksilö- kuin järjestötasolla. Ei mennyt hommat ihan kuin poliittisilla idoleilla.
Onneksi sitä on niin tyhmä että ei osaa poimia hesan pörssin osakkeita millä voisi hävitä rahaa ja tuli laitettua suuri osa fyffestä hyvissä ajoin Amerikan indeksiin. Salkku on nyt 14 pinnaa plussalla, jippiaijee,!
No jaa. Suurimmalla osalla taisi jäädä sijoitetusta pääomasta jotain jäljelle. Ex-presidenttiehdokas Tiainen matkasi kellarin puolelle sijoitusseikkailuineen.
Jos mennään yksilöneroudesta järjestötason sijoittamiseen, niin SKP:n astuminen 1980-luvun kasinotalouteen on sekin mielestäni kiehtovimpia tarinoita suomalaisessa sijoitushistoriassa:
Erityisesti 1980-luvulla harjoitettu reikäisten kondomien sekä sinkkiämpärien maahantuonti osoittaa ennakkoluulotonta suhtautumista markkinatalouteen. Tuohon liittyen, Esko Seppäsen “Punapääoman romahdus” on muitenkin oikein suositeltava ja viihdyttävä lukukokemus.