Näin. Indeksirahastoilla parikymppinen säästää itsensä miljonääriksi 45 vuodessa, jos kaikki menee elämässä kuten Strömsössä. Eikä sijoittaminen katkea missään vaiheessa. Tai sijoita pelkästään Hesuliin.
Sitä paitsi, jos itse olisin vajaa 70-vuotias indeksimiljonääri, niin keskittyisin kyllä enemmän jossain Azoreilla levyttelyyn. Jättäisin Seiskaan soittelut jollekin muulle.
Kaikki kunnia uhreille. Tässä tapauksessa venäläisille siviileille. Vaikeaa se tänä päivänä on heitä kunnioittaa, vaikka näin ei pitäisi olla.
Tässä kuitenkin arveluttava esimerkki uhreista.
Mikähän mahtaa olla Moskovan teatteri-iskun oikea uhrimäärä? Ainakin osa ruumiista pitelee tupakkataukoa 🤪 #moskova #CrocusCityHallAttack #TerrorAttack pic.twitter.com/lgXV9UJXNp
— V.E.Rottaja (@rotta_ve) March 25, 2024
Erittäin todennäköistä. Minkäänlaista faktantarkistusta en tehnyt, täten kaffehuoneelle.
Eiks tää pätkä pyöriny jo joskus koronan aikoihin twitterissä
En kahvihuoneen puolelta odottanut löytäväni syväluotaavaa analyysiä helppojen noppien luonteesta, joten kiitos TJT:lle siitä.
Ylellä on tänään myös lähdetty luotaamaan ilmiötä ja tuotu esiin koko touhun luonnetta vastapainona opiskelun aikarajoitteille ja raskaudella. Ilmiötä olisihan voinut vielä selvemminkin tosin juurruttaa ennen kaikkea joustaviin vapaasti valittaviin opintoihin, eikä mihinkään perusopintojen korvaamiseen, millä on AMK-hallinnon puolella erityisesti fantasioitu.
Ylen artikkelissa ensi kertaa luonnehdettiin helppoja opintopisteitä jo vuonna 2013, aikana ennen nykymuotoisia kaikille avoimia ja ilmaisia moderneja nettikursseja. Sinällään se on siis ollut jo aikapäivät piiloilmiö yliopistoissamme.
Indeksisijoittaminen on tosiaan ollut muodissa ja valtavirtaa nyt ehkä 10 vuotta. Seligsonin ensimmäiset indeksirahastot toki ovat 90-luvun lopulta, mutta ei niitä silloin tuntenut kukaan.
Lehtiä ei myöskään kiinnosta kirjoittaa aiheesta, miten joku säästi itsensä miljonääriksi pitkäjänteisellä kuukausisijoittamisella 20 vuodessa. Se ei sisällä draamaa eikä myy lehtiä.
Eiköhän esim. Bogleheads foorumilta noita indeksimiljonäärejä löydy. Jenkeissä kuitenkin indeksirahastoja ollut paljon pidempään, Vanguardin eka S&P 500 index fund taitaa olla 70 luvulla perustettu.
Ja ehkäpä keskimääräistä indeksisijoittajaa ei muutenkaan paljon kiinnosta moinen julkisuus, että lähtisi naamansa tyrkyttämään johonkin lehtiin. Ja aika vähän niitä aktiivisemmalla osakesijoittamisella nollasta miljonääriksi päätyneitäkään loppujen lopuksi lehdissä näkee. Paljon enemmän on niitä, jotka ovat vaurastuneet oman yrityksensä myymisellä tmv.
Toiselta sivustolta, mistä nykyään pääsee Shareville-palstalle? Ei ole enää mulla sitä “nappulaa” Nordnetin sivuilla mistä ennen pääsin…
Tuosta menun kautta ainakin pääsee.
Jahas, kokeilinkin tuota ja heitti minut ulos NN:sta.
Jatkossa pitännee kirjoittaa vain https://www.shareville.fi/ selaimeen
Ruoholahden kovimpiin lyncheilijöihin kuuluva @Isa_Hudd toi Ruotsin tulijaisina mulle Dollarstoren upean pipon. 
Jaa tikkeri. Kai se on EUNY, kun on nimeltänsä iShares EM Dividend UCITS ETF USD (Dist). Listattu Xetrassa.
Epäilemättä kyse on nimenomaan Nordean ihan ikiomista tempuista eikä mistään sisäänrakennetusta viasta kyseisen ETF:n suhteen.
Enpä nyt sitten ihan pelkästään tämän takia taida vaivautua pankkia vaihtamaan. Siinä on aika monta muutakin juttua, nääs. Ajankäyttökysymys. Kyllähän minä edelleen omistan kyseisen ETF:n, ja kuten sanottu, tuottoja kilahtelee tilille 4 kertaa vuodessa. Ehkäpä se Nordea joskus herää, ja kaupankäynti taas tulee mahdolliseksi.
KKV:n kuluttajaneuvonta tietysti voisi olla yksi kanava lisätä Nordean heräämisalttiutta. Kun asiakaspalvelunsa on noin yleisesti ottaen liki olematonta, niin josko viranomaisen hätyytteli tekisi jotain, joskaan virkamiehistön toimintaa erinäisissä muissa asioissa aivan liikaa seuranneena en senkään varaan paljoa laskisi. No eipä taida hyvää asiakaspalvelu saada oikein mistään, paitsi pienistä säästöpankeista. Tai no, eräs kaveri kehui Ålandsbankenia. En sitten tiedä, millainen se on piensijoittajalle.
Frameryn äänieristetyillä työtiloilla ylituottoihin?
Uusimmassa Talouselämässä (maksumuuri) komeili useamman sivun juttu äänieristettyjä puhelinkoppeja/työtiloja valmistavasta Framerysta. Tämä vuonna 2010 perustettu valmistavan teollisuuden tamperelaispulju saa varmasti oman kappaleensa paikallisten pääomasijoittajien paahtaessa ilosanomaa toteutuneista menestystarinoista. Reilut 150 miljoonaa vaihtavan Frameryn taustalla olevan konsernin liiketuloskin oli vuonna 2023 vaivaiset noin 30 miljoonaa euroa.
Puhelinkoppeja valmistavasta yrityksestäkin tulee äkkiä datajätti, kun kopeista kerätään niin paljon tietoa kuin vain mahdollista:
”Taustajärjestelmä raportoi tilan käyttöasteesta ja kertoo hetkistä, kun tiloja liikaa, liian vähän, millä paikoilla kopeissa istutaan tai mikä osuus varauksista jää toteutumatta: ketään ei tullutkaan paikalle. Framery pystyy raportoimaan myös asiakkaidensa muiden kokoustilojen käytöstä. ”
Tästäpä muistuikin mieleeni muuan Frank Meeks, joka omisti aikanaan Washingtonin alueella kymmeniä Domino’s Pizza -ravintoloita. Kun maailmalla tapahtui, jäivät Pentagonin, Valkoisen talon sekä muiden virastojen työntekijät luonnollisesti ylitöihin. Ja tilasivat pitsaa.
Meeks paljasti myöhemmin julkisuuteen, kuinka pitsojen äkillisesti kohonneista tilausmääristä oli pääteltävissä, että jokin merkittävä tiedotus valtiolta oli aivan nurkan takana. Tämän jälkeen virastot luonnollisesti hajauttivat työntekijöidensä pitsatilaukset eri paikkoihin ja aikoihin.
Olisiko Framerylla avaimet kädessään seuraavaan ”pitsaindeksiin”? Mikäli Framery näkee asiakkaidensa koppien käyttöasteet ja tiedot reaaliaikaisesti, voisi tätä hyödyntää jos jonkinlaisissa yhteyksissä. Kokoustetaanko tänään Nokian toimistolla tavallista pitempään? Onko Metan pääkonttorin koppien äänitasot huomattavan korkealla tänään? Ehkä näillä tiedoilla olisi lupa odottaa jotakin uutista.
Mites on, pitäisikö Framerylle kiireen vilkkaa perustaa treidausosasto?
Mitä jos…
@Masse on kaikessa hiljaisuudessa perustanut oman foorumin, todellisen raskassarjalaisten salaseuran, johon pääsee mukaan vain kutsulla.
Inderesin foorumin staroja kuten @OldFeki , @SijoitusSeppo ja @musa_2 on poistunut keskusteluista jättäen erilaisia selityksiä jälkeensä ja nyt myös @Kale-possu näyttää olevan epäilyttävällä try-outilla Massen salaseuraan 
Hei kysynpä foorumilta varmasti mielipiteitä jakavan kysymyksen.
Millaista laina-aikaa suosit, jos pitää valita kahdesta ääripäästä?
Lisäyksenä, että rajataan laina koskemaan yleiseen viitekorkoon sidottua lainaa, jonka marginaali on maltillinen.
Se nyt riippuu melko lailla mitä sillä lainalla ollaan hankkimassa. Oma asunto, Sijoitusasunto/osakkeita, vaiko Pattayan matka poikain kanssa?
Lähtökohtaisesti jos se laina vie rahaa taskusta, niin mahd. äkkiä pois. Jos taas tuopi rahaa ja näin ollen oletusarvoisesti verovähennyskelpoinen ni mikäs siinä maksaa korkoja, jos kokee tilanteen suotuisaksi.
Alokas, etkös ole vielä kuullut, että tupakka on OUT, mutta nikotiinipussit on IN. En itse edes ymmärrä mitä noi pussukat edes on, mutta jatkuvasti nuoriso niitä pyytelee kaupan kassalla ja joka kerta hirveä härdelli, kun joku tuote listalta uupuu tai ei ole sitä mitä tiktokissa tai ties missä viime päivinä mainosteltu.
