En kahvihuoneen puolelta odottanut löytäväni syväluotaavaa analyysiä helppojen noppien luonteesta, joten kiitos TJT:lle siitä.
Ylellä on tänään myös lähdetty luotaamaan ilmiötä ja tuotu esiin koko touhun luonnetta vastapainona opiskelun aikarajoitteille ja raskaudella. Ilmiötä olisihan voinut vielä selvemminkin tosin juurruttaa ennen kaikkea joustaviin vapaasti valittaviin opintoihin, eikä mihinkään perusopintojen korvaamiseen, millä on AMK-hallinnon puolella erityisesti fantasioitu.
Ylen artikkelissa ensi kertaa luonnehdettiin helppoja opintopisteitä jo vuonna 2013, aikana ennen nykymuotoisia kaikille avoimia ja ilmaisia moderneja nettikursseja. Sinällään se on siis ollut jo aikapäivät piiloilmiö yliopistoissamme.
Indeksisijoittaminen on tosiaan ollut muodissa ja valtavirtaa nyt ehkä 10 vuotta. Seligsonin ensimmäiset indeksirahastot toki ovat 90-luvun lopulta, mutta ei niitä silloin tuntenut kukaan.
Lehtiä ei myöskään kiinnosta kirjoittaa aiheesta, miten joku säästi itsensä miljonääriksi pitkäjänteisellä kuukausisijoittamisella 20 vuodessa. Se ei sisällä draamaa eikä myy lehtiä.
Eiköhän esim. Bogleheads foorumilta noita indeksimiljonäärejä löydy. Jenkeissä kuitenkin indeksirahastoja ollut paljon pidempään, Vanguardin eka S&P 500 index fund taitaa olla 70 luvulla perustettu.
Ja ehkäpä keskimääräistä indeksisijoittajaa ei muutenkaan paljon kiinnosta moinen julkisuus, että lähtisi naamansa tyrkyttämään johonkin lehtiin. Ja aika vähän niitä aktiivisemmalla osakesijoittamisella nollasta miljonääriksi päätyneitäkään loppujen lopuksi lehdissä näkee. Paljon enemmän on niitä, jotka ovat vaurastuneet oman yrityksensä myymisellä tmv.
Epäilemättä kyse on nimenomaan Nordean ihan ikiomista tempuista eikä mistään sisäänrakennetusta viasta kyseisen ETF:n suhteen.
Enpä nyt sitten ihan pelkästään tämän takia taida vaivautua pankkia vaihtamaan. Siinä on aika monta muutakin juttua, nääs. Ajankäyttökysymys. Kyllähän minä edelleen omistan kyseisen ETF:n, ja kuten sanottu, tuottoja kilahtelee tilille 4 kertaa vuodessa. Ehkäpä se Nordea joskus herää, ja kaupankäynti taas tulee mahdolliseksi.
KKV:n kuluttajaneuvonta tietysti voisi olla yksi kanava lisätä Nordean heräämisalttiutta. Kun asiakaspalvelunsa on noin yleisesti ottaen liki olematonta, niin josko viranomaisen hätyytteli tekisi jotain, joskaan virkamiehistön toimintaa erinäisissä muissa asioissa aivan liikaa seuranneena en senkään varaan paljoa laskisi. No eipä taida hyvää asiakaspalvelu saada oikein mistään, paitsi pienistä säästöpankeista. Tai no, eräs kaveri kehui Ålandsbankenia. En sitten tiedä, millainen se on piensijoittajalle.
Uusimmassa Talouselämässä (maksumuuri) komeili useamman sivun juttu äänieristettyjä puhelinkoppeja/työtiloja valmistavasta Framerysta. Tämä vuonna 2010 perustettu valmistavan teollisuuden tamperelaispulju saa varmasti oman kappaleensa paikallisten pääomasijoittajien paahtaessa ilosanomaa toteutuneista menestystarinoista. Reilut 150 miljoonaa vaihtavan Frameryn taustalla olevan konsernin liiketuloskin oli vuonna 2023 vaivaiset noin 30 miljoonaa euroa.
Puhelinkoppeja valmistavasta yrityksestäkin tulee äkkiä datajätti, kun kopeista kerätään niin paljon tietoa kuin vain mahdollista:
”Taustajärjestelmä raportoi tilan käyttöasteesta ja kertoo hetkistä, kun tiloja liikaa, liian vähän, millä paikoilla kopeissa istutaan tai mikä osuus varauksista jää toteutumatta: ketään ei tullutkaan paikalle. Framery pystyy raportoimaan myös asiakkaidensa muiden kokoustilojen käytöstä.”
Tästäpä muistuikin mieleeni muuan Frank Meeks, joka omisti aikanaan Washingtonin alueella kymmeniä Domino’s Pizza -ravintoloita. Kun maailmalla tapahtui, jäivät Pentagonin, Valkoisen talon sekä muiden virastojen työntekijät luonnollisesti ylitöihin. Ja tilasivat pitsaa.
Meeks paljasti myöhemmin julkisuuteen, kuinka pitsojen äkillisesti kohonneista tilausmääristä oli pääteltävissä, että jokin merkittävä tiedotus valtiolta oli aivan nurkan takana. Tämän jälkeen virastot luonnollisesti hajauttivat työntekijöidensä pitsatilaukset eri paikkoihin ja aikoihin.
Olisiko Framerylla avaimet kädessään seuraavaan ”pitsaindeksiin”? Mikäli Framery näkee asiakkaidensa koppien käyttöasteet ja tiedot reaaliaikaisesti, voisi tätä hyödyntää jos jonkinlaisissa yhteyksissä. Kokoustetaanko tänään Nokian toimistolla tavallista pitempään? Onko Metan pääkonttorin koppien äänitasot huomattavan korkealla tänään? Ehkä näillä tiedoilla olisi lupa odottaa jotakin uutista.
Mites on, pitäisikö Framerylle kiireen vilkkaa perustaa treidausosasto?
@Masse on kaikessa hiljaisuudessa perustanut oman foorumin, todellisen raskassarjalaisten salaseuran, johon pääsee mukaan vain kutsulla.
Inderesin foorumin staroja kuten @OldFeki , @SijoitusSeppo ja @musa_2 on poistunut keskusteluista jättäen erilaisia selityksiä jälkeensä ja nyt myös @Kale-possu näyttää olevan epäilyttävällä try-outilla Massen salaseuraan
Se nyt riippuu melko lailla mitä sillä lainalla ollaan hankkimassa. Oma asunto, Sijoitusasunto/osakkeita, vaiko Pattayan matka poikain kanssa?
Lähtökohtaisesti jos se laina vie rahaa taskusta, niin mahd. äkkiä pois. Jos taas tuopi rahaa ja näin ollen oletusarvoisesti verovähennyskelpoinen ni mikäs siinä maksaa korkoja, jos kokee tilanteen suotuisaksi.
Alokas, etkös ole vielä kuullut, että tupakka on OUT, mutta nikotiinipussit on IN. En itse edes ymmärrä mitä noi pussukat edes on, mutta jatkuvasti nuoriso niitä pyytelee kaupan kassalla ja joka kerta hirveä härdelli, kun joku tuote listalta uupuu tai ei ole sitä mitä tiktokissa tai ties missä viime päivinä mainosteltu.
Itselle tullut kuva, että täällä keskustelu on hiljentynyt aika lailla. Muistan aikanaan AP Areenan villit keskustelut, jossa ei tainnut olla minkäänlaista suodatinta. Todella uskomaton juttu oli, että Arvopaperi ajoi palstan alas. Noooh, nämä on niitä kultaisia muistoja menneisyydestä.
Kesää kohti mennään ja hesuli mörnii, niin tämä taitaa osaltaan selittää vähäisempää kirjoitusaktiviteettiä. Loggasin itse foorumille 2021 alkuvuonna ja silloin yleinen pörssin hurlumhei näkyi todella vauhdikkaana kirjoitteluna. Pingaan vielä @Verneri_Pulkkinen niin saadaan varmaan tarkempaa tietoa kirjoitetuista viestimääristä
Taavetin analyysi: Framery pystyy vain päättelemään toimistojen täyttöasteen ja koppien määrän välisen riippuvuuden: etätyöt mahdollistavilla työpaikoilla ihmisiä käy toimistolla suurin piirtein yhtä paljon kuin on koppeja käytettävissä… Virallinen ihmettely: jos laskee toimistoneliöiden hinnan, niin aitojen työhuoneiden järjestäminen olisi kohtuullisen pieni “palkanlisä” työntekijöille palkkoihin verrattuna ja todennäköisesti lisäisi viihtyvyyttä ja sitoutumista työpaikkaan. Tuo “palkkoihin verrattuna” varmaan riippuu alasta: voisi kuvitella esim rahoitus- ja IT-alojen keskipalkkojen olevan sopivan korkealla. Tässä on hyvä huomata, että tuosta “palkanlisästä” ei tarvitse edes maksaa niitä järkyttäviä sivukuluja.
Taavetille on jostain jäänyt käsitys, että viimeisimmät tutkimukset myös osoittasivat työhuoneellisten toimistojen olevan parempia kuin avokonttorien. Taavetti myöntää, että ei tiedä, miten asia on.
Miksi siis avokonttorit ovat yhä käytössä yleisesti? Onko tämä liian helppo säästökohde talousjohtajalle?
