Tähän astisen elämäni suurin ja jännitävin päivä käsillä. Nimittäin…
Lakisääteinen Ruotsin kirjallinen koe klo 12.00 en muista milloinka olisi jännittänyt näin paljon 
39 tykkäystä
Venäläisen termistön mukaan musta kahvi on cafe brutale. Kahvi vodkalla on puolestaan cafe normal.
12 tykkäystä
Voisin joskus kaukana tulevaisuudessa ostaa kahvikoneen, jos tuo huoltaminen ei olisi niin työlästä mitä se oli edelliseen vuokra-asuntooni integroidun Siemensin espressokoneen kanssa. Puhdistuksia ja kalkinpoisto-ohjelmia oli vielä ihan leppoisa ajaa, mutta sitä märkää kahvinpurua ei kone onnistunut poistamaan kokonaisuudessaan sille kuuluvaan lokeroon. Sai melko säännöllisesti putsailla ties minkä hammaharjojen ja -tikkujen kanssa läpi koneiston osia, että ei pääse tulemaan hometta. Maito-ominaisuuksia en edes jaksanut käyttää, koska se olisi lisännyt päivittäisiä puhdistusrutiineja entisestään. Kyllä tuo suodatinkahvin juonti on selvästi vaivattomampaa, mutta maku on niin kaukana, että voisi melkeinpä vaihtaa suosiolla teen juontiin.
Jep. Onneksi on köyhä.
2 tykkäystä
Näin varmasti. Mutta jos de facto politiikasta on sallittua viikonloppuisin vääntää enemmänkin kuin “odotettava tunnin viestien välillä” niin kyllä se mulle sopii. Kunhan säännöt on sitten samat kaikille…
4 tykkäystä
Inden tyrmä on sopivan viileänä ja odottaa koeponnistajia, itse en välttämättä lähtisi kokeilemaan…
4 tykkäystä
Ei kai sinne edellisiäkään heitetty, joten et kai vihjaa että säännöt ovat erilaiset eri kirjoittajille… 
. Melkein tekisi mieli taas todistaa jotain … 
Lähinnä vihjaan että koskaan et voi tietää kuka pääsee ensimmäisenä lusimaan ja vaikka aiemmatkin pahantekijät saattavat päästä mukaasi, se ei välttämättä lohduta hirveästi siinä vaiheessa… Aiemminkin modet ovat toisinaan katsoneet jotain hommaa jonkin aikaa läpi sormien lähinnä viestejä poistaen tai siirtäen ja sitten jossain kohtaa huumori loppuu ja alkaa tyrmän ovi käydä. 
3 tykkäystä
Sama laite on ollut käytössä viitisen vuotta. Hyvin on toiminut. Faktaakin löytyy koneesta: 18144 kuppia kahvia, 3 maitokahvia, 3006 litraa vettä, 7 kalkinpoistoa (1-2 x v), 7 suodattimen vaihtoa. Helpot on huoltotoimet. Kalkinpoisto vie eniten aikaa ajallisesti (monta huuhtelua).
Hyvää kahvia! Pavuilla sitten maku, mikä sopii kenellekin 
6 tykkäystä
Aamulla herääminen cortadon tuoksuun. Vaimo opetteli aamulla ( ravintola-alalla 30 vuotta) kahvin keittoa ja pehmeät maut ei voi muuta sanoa, vaahtokin kuin samettia.
Kone ajaa puhdistuksen itse kun sen sammuttaa, joten eipä tuota jälkityötä paljon jää. Maitoletku kannattaa huuhtasta ja porot kipata roskikseen. Kalkinpoistoa tässä koneessa ei tarvita mikäli käyttää suodatin patruunaa, mikä tulee koneen mukana. Maitopuoli kannattaa ainakin kerran viikossa ajaa kunnon puhdistuksen läpi. Kone tekee sen itse kunhan laitat siihen tarkoitetun astian kahvikupin tilalle. Aikaa siinä menee 4 min.
Lyhyen kokemuksen jälkeen soiva peli. Veljeni on oikea kahvihifistelijä ja hän suositteli Juraa jos budjetti riittää. Mylly on näissä kuulemma ensiluokkainen ja huolto toimii tarvittaessa moitteetta. Hän itse ei näihin automaatteihin sotkeudu vaan jauhaa kahvin jollain käsikoneella, älä kysy merkkiä, ja itse kahvi tehdään kahvakoneella joka on varmaan hänelle tehty mittatilauksena 
(diplomi insinööri)
Ei pysty Jura hänen keitoksiin, mutta kun hän ei asu meillä eikä ole essu päällä keittämässä kahvia joka aamu, niin täytyy tyytyä tähän.
15 tykkäystä
Itselläni on sama kone. Tässä hyvä kirjoitus koneen säätöihin: https://www.maxhug.com/jura-e8-review/
1 tykkäys
Kyllä se siitä 
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että virkamiesruotsin suullinen koe jännitti etukäteen aika paljon enemmän kuin kirjallinen. Turhaan kuitenkin jännitin.
6 tykkäystä
En sitten tiedä mitä itse kukin pitää pitkänä historiana, mutta tuo yleinen käsitys ja väite siitä, että ruotsalaiset ovat “vanhan rahan” turvin meitä rikkaampia ei taida ihan pitää vettä.
20 tykkäystä
Oliko tuo siihen hakemaasi työtehtävään vai jotain kouluhommia?
2 tykkäystä
Kouluhommia mutta olisi ruotsin kielen osaamisesta työn kannalta hyötyä. Siksi tähän panostanut ihan kunnolla. Huomenna pitäisi saada tietää työhommista. Aika raskas 4 viikkoa kestänyt rekryprosessi ollut 
13 tykkäystä
Tuon käyrän alkupisteessä tapahtui vain yksi merkittävä muutos maiden talouksissa joka aiheutti ja käynnisti eriytymisprosessin, kuten käyräkin todistaa, miksihän se on tabu eikä siitä saa julkisesti puhua.
Kuin syvälle konkurssiin suomen pitää ajautua, että varsinaisesta ongelman kokonaan aiheuttaneesta asiasta saa edes puhua kriittisesti julkisesti.
1 tykkäys
Tämä sykli etenee nopeasti…
20 tykkäystä
Lasketaankohan tuossa samalla tavalla esim. eläkevaroja? Suomellahan ne taitaa olla ikään kuin valtion taskussa, kun monessa muussa maassa ne on suoraan kansalaisten rahaa.
Sen lisäksi Ruotsissa on ollut, ehkä on edelleenkin, melkoinen kiinteistökupla…
Lopputulema tuskin hirväesti poikkeaa. Onhan Ruotsi rikkaampi maa, vaikka epäilen onko keskiverto ruotsalaisen ja suomalaisen välillä suurempia eroja. Ruotsissa on enemmän todella rikkaita, jotka myös hilaavat keskiarvoa ylös.
16 tykkäystä
Sen ainakin huomaa että meillä ei kenelläkään ole rahaa sijoittaa valtion obligaatioihin emmekä kykene rahoittamaan pörssiyhtiöiden anteja tai listautumisia ilman ankkurisijoittajia. Korkeamman tulotason palkansaajilla ensimmäinen vaihtoehto on osakesijoittamisen sijaan asuntosijoittaminen. Jos sitten sattuukin yrittämisellä rikastumaan niin enkelirahoituksen sijasta avataan tappiollinen ravintola valtavan ylikilpailun keskelle tai tappiollinen “luksushotelli” johonkin kuolevaan pikkukuntaan. Meillä ei kansakunnan tasolla vaan hanskata noita rahajuttuja sitten ollenkaan 
46 tykkäystä
Kesällä 2021 jokin radiokanava järjesti leikkimielisen gallupin kysymyksestä ”ottaisitko miljoonan heti vai 5k kuussa loppuikäsi ajan”. Kysymystä nostettiin lähetyksessä päivän mittaan, äänestys taisi olla nettisivulla. 92% otti 5k. Myöhemmin syksyllä toinen radiokanava toteutti vastaavan, olikohan 78% jotka ottivat 5k. Olisi kiinnostavaa kuulla, millainen tulos Ruotsissa tulisi. Paljon parempi tietenkin.
Vaikka nuo gallupit eivät tietenkään olleet mitenkään tarkkoja, kyllä ne jostain kertovat. Olisiko niin että Suomen peruskoulussa ja kotona ei opeteta sellaista ajattelua, josta olisi oikeasti hyötyä elämässä? Muistan kun joskus reilu vuosikymmen sitten A-studiossa oli neljä kovan luokan poliitikkoa keskustelemassa euromaiden velkaantumisesta. Aluksi toimittaja kysyi yllättäen, paljonko arvioitte euromailla olevan yhteensä valtionvelkaa. Kolme ensimmäistä kieltäytyivät kategorisesti vastaamasta, vaikka toimittaja maanitteli veikkaamaan. Mauri Pekkarinen tiesi vastauksen, hänellähän on ensyklopedinen muisti.
Kun kuulin kysymyksen, eläydyin siihen että nyt on 30 sekuntia aikaa muodostaa arvio. Suomen väkiluku 5 miljoonaa, velkaa vaikka sata miljardia, euromaiden väkiluku… en tiedä, ei aikaa hieroa yhtään, sanotaan 500 miljoonaa ihan siksi että 100x on kiva, aika loppuu, sanotaan että Suomella euroissa keskimääräinen velkaantuminen, 100x100 on 10k miljardia, heitetään se. Taisi jopa osua melko lähelle, mutta tärkeintä on että on jonkinlainen hahmotuskyky, jolla hankalan kysymyksen voi pilkkoa palasiin, arvioida niitä päässä ja laskea niillä peruslaskutoimituksia.
Koulussa voisi olla sellaisia tehtäviä kuin ”arvioi montako muurahaista maapallolla on”. Sen sijaan kysymys muotoillaan niin, että annetaan lusikalla maan pinta-ala ja muurahaisten tiheys per neliökilsa, näpyttele laskimeen. Ei opeta minkäänlaista ajattelua.
63 tykkäystä
Minä puolestani en osta näkemystäsi tuon käppyrän perusteella. Käppyrä alkaa varsin sopivasti vuodesta 2000, jolloin Nokia ja Sonera olivat kuplansa huipulla. Nokia pyyhki tuohon aikaan lattiaa ruotsalaisten Ericssonilla ja se varmasti näkyi tilastoissa: Nokian osuus Suomen kansantaloudesta oli aivan järkyttävän suuri.
Ruotsissa on perustettu ja kasvatettu maailmanluokan yrityksiä (Aga, Alfa Laval ja Asea noin A.sta aloittaen) enemmän ja ennen kaikkea aiemmin kuin Suomessa. Suomi toimi Ruotsin työvoimareservinäkin 60- ja 70-luvuilla, koska siellä oli enemmän menestyvää teollisuutta. En millään jaksa uskoa, että yli vuosisadan etumatka olisi todellisuudessa kaventunut noin pieneksi vuosituhannen vaihteeseen mennessä.
Kuten @Verneri_Pulkkinen tuossa sonoi, tuskin medelsvenssonin ja mattimeikäläisen välinen ero on suuren suuri, mutta siellä ylimmässä 0,001 prosentissa on. Osa ruotsalaisista omistajista on tietysti muuttanut muualle, kuten Rausingit (Tetra Pak) ja heidän omaisuutensa ei näy Ruotsin tilastoissa. Mutta aivan varmasti yhteydet ja suhteet on kunnossa, eli kun hyvä idea kaipaa riskirahoitusta, niin myös ulkoruotsalainen raha on mukana.
8 tykkäystä