“Kuinka usein sijoitat Hesuliin?”
“Onko se aiheuttanut rahaongelmia kotitaloudessasi?”
18 tykkäystä
Onko foorumilaisella kokemusta/suositella ulkouima-altaaseen robotti-imuria?
Sähkö vai akku? Ei mitään ökymallia mutta hyvä ja halpa🙂 allas ovaali ja 30kuutiota.
1 tykkäys
Missä allas sijaitsee Suomessa vai jossain muualla. Oma allas on Costalla ja vähän kalkuloin, että kaikkineensa tuli järkevämmäksi ottaa huolto 120€ /kk. Tämä siis vain silloin kun ei olla itse paikalla.
Koitan kaivaa jos jostain löydän. Tutkin näitä vuosi sitten ja kävin läpi kokemuksia jne.
Suomessa sijaitsee. Maksimibudjetti n. 500€.
Käytössä akkukäyttöinen käsi-imuri, mutta ei jaksa sillä hinkata… Helpompi kun voisi heittää imurin altaaseen ja antaa tehdä työn.
Eipä tunnu Buffet löytävän ostettavaa, päin vastoin myy Applea, joka ollut isoin omistus. Ja näkee tekoälyn uhkana?
Kyllä hesulin osakkeet tuntuu jo halvahkoilta, mutta yllä oleva rajoittaa tekemisiä.
Kyllähän se keho nimenomaan kestää koko eliniän. Sillä on lifetime guarantee.
Eliniän kesto on sit ihan eri kysymys.
22 tykkäystä
Kommentissa oli piilomerkitys. Jos henki pihisee, keho voi olla ihan romu silti… se on ikävin tilanne itse aiheutettuna…
3 tykkäystä
Siitä kuunteluun Danaherin perustajan Mitch Ralesin haastattelu. Pari tuntia erinomaista sijoitusviisautta ja taidehifistelyä.
5 tykkäystä
Laitetaan tänne kahvihuoneeseenkin jos joltain on jotenkin mennyt ohi tämä. Vastauksia kaivataan.
3 tykkäystä
Oli tilaisuus vierailla Tampereen sijoitusmessuilla viime perjantaina, muun muassa Aspon, Oma Säästöpankin ja Pohjanmaan Arvo sijoitusosuuskunnan standeilla käväisin jututtamassa ihmisiä. Pintapuolisiahan nuo keskustelut olivat, eikä siellä esimerkiksi Oma Säästöpankin ykköskaartia ollut paikalla.
Mutta sitten itse asiaan, joka oikeuttanee viestin kirjoittamisen kahvihuoneeseen eikä mihinkään spesifimpään ketjuun. Viimeisenä päivän ohjelmassa oli Facebookin sijoituskerhon järjestämä paneeli: “Maailman geopoliittinen tilanne ja sen vaikutukset sijoittamiseen”. Juontajana toimi Aleksi Kopponen ja keskustelijoita Sanna Kuronen Suomen Pankista, Helsingin osakesäästäjien tuore puheenjohtaja Jari Paakkarinen, Start-up-sijoittaja Jussi Muurikainen ja tutkija Teppo Turkki.
Paakkarisen näkemykset olivat omiin korviini mielenkiintoisia, Magnificent Seven(Apple, Alphabet, , Amazon, Meta, Microsoft, Nvidia ja Tesla) lienee suurimmalle osalle tuttu yhtiöjoukko, mutta Paakkarinen käytti osuvasti Magnificent Four ilmaisua, ovathan Apple, Alphabet ja Tesla pudonneet tuottokärjestä tänä vuonna. Supistetulla listalla olevat yhtiöt ovat tehneet massiivisia, kymmenien miljardien investointeja tekoälyyn ja niiden katsotaan olevan pitkän aikavälin voittajia.
Toinen huomionarvoinen seikka oli se, että Intiahan ohitti taannoin väkiluvussa Kiinan ja siellä on maailman nopeimmin kasvava keskiluokka , osakesijoittajat kyllä ymmärtävät, mitä tämä tarkoittaa. Keskiluokkahan juuri niitä palveluita ja tavaroita haluaa.
Suosittelen katsomaan tuon paneelin, herättää varmasti jokaisessa ajatuksia, tallenne näyttäisi olevan katsottavissa ainakin Facebookin sijoituskerhon kautta, näköjään en ole ryhmän jäsen eli joku voisi ystävällisesti lähettää minulle vaikka yksityisviestinä esityksen linkin, niin lisään sen. Arvaan kyllä, että @Verneri_Pulkkinen on näitäkin teemoja käsitellyt aamuvarteissaan, ehkä hän voi taas antaa tulitukea tekstilleni, linkkaamalla jaksoja 
. Tietynlainen FOMO(Fear of missing out) itselleni jäi, olenko jäämässä ulos tekoälyhypestä, toki Helsingissä on yhtiöitä, jotka tulevat hyötymään tekoälystä, mutta suurimpia voittajia ovat ne, jotka pystyvät tekemään jätti-investointeja siihen.
Hyvää viikonalkua kaikille, olkaa varovaisia siellä pörssissä, mutta tarvittaessa myös ahneita Ei ole sijoitussuositus.
33 tykkäystä
Täällä kun oli pohdintaa journalistien reippaudesta. Hyvä esimerkki tuoreesta Kauppalehdestä. Aika valtavan iso ero onko ilmoituksia kuudesosa lasten määrästä vai tehdäänkö nimenomaan joka kuudennesta lapsesta ilmoitus.
Ilmiselvää on että dramatisoitu otsikko tuo CTRää ja mainoksille näkyvyyttä. Mutta onko median tarkoitus esittää tyhmää vai pitää lukijoita tyhminä. Kuitenkin kyseessä johtava (pun intend) hesulimedia, joka kertoo kansalle mitä numeroita niistä yrityksistä tulee ulos ja mitä niistä voi ajatella. Ei tuollaista nyt edes tekoälyn taluttaman toimituksen läpi pitäisi kulkea ajatusvirheenä jos kustannustoimittaja tai joku ihminen/kompetenssiesihenkilö talossa.
Vai tehtiinkö noin monesta eri lapsesta oikeasti ilmoitus? 
Silloin tämän tekstin tulkinta on erheellinen ja näyttää yleisesti todella synkältä.
Edit. Tarkennuksena että jokainen lastensuojeluilmoitus on tietenkin ikävä ja surullinen asia.
9 tykkäystä
Saman artikkelin meinasin postata tänne itsekin. Tossa viikonloppuna pikku porukalla grillinuotion ääressä aiheesta keskusteltiin parin opettajankin läsnäollessa. Samaan aikaan kun valitettavasti tarpeet ilmoituksille ovat lisääntyneet, on ainakin paikoitellen myös kynnys ilmoituksen tekemiseen laskenut. Vaikea sitten summata näitä asioita, että kumpi on vaikuttanut enemmän. Lasten vuoksi tietysti toivon, että väärät hälytykset saavat nuo tilastot näyttämään todella surullisilta. Vaikka ei sekään tietysti toivottava ilmiö ole, että niitä ilmoituksia tehtaillaan olemattomin perustein.
edit.
Mitä tuohon uutiseen tulee, niin nopealla tilastovilkaisulla, mutkien oikomisella ja laskutoimituksella saa tällaisen:
- Suomessa on yhteensä n. 320 000 10-14 vuotiasta lasta.
- Oletetaan, että jokainen vuosi on syntynyt yhtä monta lasta
=> Suomessa on 192 000 13-15-vuotiasta lasta
Ja kun uutisessa luki:
Viime vuonna 13–15-vuotiaista tehtiin lähes 31 000 lastensuojeluilmoitusta
Niin valitettavasti ei se tosiaan kaukana ole, että kuudesosta kaikkien suomalaisten lasten määrästä on tehty viime vuonna lastensuojeluilmoitus. Onhan tuo kyllä ihan järkyttävän surullinen asia. Joka päivä yli 80 lastensuojeluilmoitusta. Meidän pienessä maassa.
edit.
Tämä voi hyvin pitää paikkaansa. En tiedä toivonko varsinaisesti, että olet oikeassa.
Jos tämä yhteiskunta oppisi jotain esim. Vilja-Eerikan ja Milon tapauksista niin noiden määrien pitäisi vähentyä…
9 tykkäystä
Eikös tuossa nyt nimenomaan vääristellä tilastoa? Moni ilmoituksista on varmaan tehty samasta lapsesta?
9 tykkäystä
Olen viime aikoina pohtinut kuinka ADD ja ADHD diagnoosit ovat 20 vuodessa räjähtäneet kasvuun. Lääkärilehdessäkin kirjoitetaan medikalisoitumisesta Mistä kertoo lasten ADHD-diagnoosien nopea kasvu? - Lääkärilehti
Aihe tuntuu olevan isossa kuvassa hieman tabu, mutta uskon että varhaisessa vaiheessa mobiililaitteiden käyttö ja sitä kautta sosiaalisen median sekä haitallisten mobiilipelien muodostama dopamiinikoukutus vaikuttaa todella negatiivisesti lapsiin ja nuoriin. Toisaalta jos nykypäivänä vanhemmat eivät itse edes tiedosta tätä ja ajavat päivästä toiseen samaa dopamiinivuoristorataa kuinka he kykenisivät suojelemaan lapsiaan siltä?
Suosittelen vilpittömästi kaikille Anders Hansenin Aivovoimaa teosta. Kirja käy läpi useita tutkimuksia siitä kuinka säännöllinen liikunta on tutkitusti rauhoittanut ylivilkkaiksi diagnosoituja lapsia. Säännöllisellä liikunnalla on tutkitusta masennuslääkkeitä vastaava vaikutus.
15 tykkäystä
Niin tässä voi tulla samanlainen ajatusharha, kuin jos avioerojen määrä on puolet avioliittojen määrästä ja julistetaan että puolet avioliitoista päättyy eroon. Vaikka tilanteen luonne jo indikoi jonkinasteista keskittymistä statistiikassa.
Kun toimittaja kirjoittaa noin, herää kysymys lietsooko vai toimittaako.
7 tykkäystä
Näin se on. Itse toimin muiden hommien ohessa myös koululääkärinä sekä neuvolalääkärinä ja pidän aihetta hyvin merkittävänä. Otan tämän asian puheeksi käytännössä kaikkien vanhempien kanssa 4v neuvolalääkärikäynnistä lähtien.
ADHD-selvittelyihin suhtaudun sillälailla, että kiinnitän erityistä huomiota juuri tämänkaltaisiin asioihin. Etenkin jos ongelmat ovat alkaneet vasta peruskoulun alussa (kun älylaitteet tulleet isoksio osaksi arkea), niin on syytä kyseenalaistaa että onko ylivilkkauden ja keskittymisen ongelmat opittua vai synnynnäinen neuropsykiatrinen ongelma (ADHD). Tämän näkee aika hyvin toki haastattelemalla, mutta myös selaamalla vanhoja neuvolalehtiä.
44 tykkäystä
Mietin itsekin tätä taas aamulla, kun luin HS:n mielipidekirjoituksen.
Perheet ovat ulkoistaneet kasvatuksen varhaiskasvatukselle ja kouluille. Lasten vapaa-ajan vietto on siirretty älylaitteille ja niissä oleville peleille ja some-alustoille. On paljon lapsia, jotka ovat vailla päämäärää ja voivat pahoin eikä heillä ole turvallista aikuista asettamassa rajoja ja kulkemassa rinnalla.
Tämä ei johdu hallituksesta eikä elintasosta, vaan lähimmäisen rakkauden puutteesta ja itsekkyydestä. Vanhemman on helpompi olla piittaamaton kuin yrittää rajoittaa ja kasvattaa. Nykyvanhemmuus koetaan työnä eikä elämän rikkautena. Perheen yhteiset illat eivät ole enää laatuaikaa. Useat isät ja äidit kokevat yhteiset illat työnä, jonka jälkeen tarvitaan omaa aikaa harrastuksille.
Tällaiset puheethan mielletään harmillisen usein taantumukselliseksi vanhan ihmisen höpinäksi, mutta kyllä minä tästä löydän useampiakin totuuden siemeniä.
Hansenin kirjalle suositus täältäkin!
48 tykkäystä
Erittäin hyvä aihe ja tuo kirja tuli kuunneltua parikin kertaa. Sattuneesta syystä kun liittyy omaankin elämään niin vahvasti. Vaikka päätös oli jo tehtykin aiemmin niin kirja vaan vahvisti uskoa siihen, että oli hyvä ajatus muuttaa oma asuinpaikkani niin, että lapsi pystyy tulevaisuudessa kävelemään/pyöräilemään eskariin ja jatkossa myös kouluun. Ei ole iso juttu, mutta rutiininomainen aamuliikunta ei varmasti ainakaan tule haittaamaan pienen mutta vilkkaan miehen keskittymisponnisteluissa 
13 tykkäystä
Tekisi mieli mennä kirjoittelemaan “Peruskoulun tulevaisuus” -ketjuun pitkät postit tästä huippumielenkiintoisesta aiheesta, mutta koska aikaa ei nyt ole, niin jätän sen kirjoitustyön hetkeen, jolloin olen saanut Jonathan Haidtin kirjan (Ahdistunut sukupolvi - Kuinka älypuhelimeen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian) ensin luettua.
Mutta sellainen ajatus tähän aamupäivän päätteeksi vielä, että olisiko yksittäisten “lillukanvarsien”, kuten opetussuunnitelman erityispiirteet, sokerin määrä tai hallitusleikkaukset sijaan hyvä keskittyä toisinaan myös isoon kuvaan kun puhutaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Väitän, että keskittymisen ja tarkkaavaisuuden haasteet, PISA-tulokset, lasten ja nuorten mielenterveystilastot tai fyysinen terveys - ja varmasti aika moni muukin heikolla tolalla oleva asia - saataisiin paremmille urille hyvin yksinkertaisilla ja “helpoilla” muutoksilla.
Miettikää mikä vaikutus olisi sillä, että jokainen lapsi ja nuori söisi päivittäisen aamupalan, nukkuisi vähintään 8-9 tuntia, liikkuisi suositusten mukaisesti, käyttäisi digilaitteita enintään suositusten mukaan ja silloinkin aikuisen “valvomana” sekä saisi elämäänsä edes yhden turvallisen aikuisen ja pari hyvää kaveria.
Niin ilmiselviä asioita ja silti niin laiminlyötyjä.
Pienten lasten isänä olen alkanut kasvavissa määrin huolestua siitä, miten piittaamattomasti me tulevaisuuden toivoihimme ja heidän hyvinvointiinsa suhtaudumme.
74 tykkäystä
Se on juuri näin. Politiikassa puhutaan koko ajan siitä, miten meidän pitäisi saada lisää rahaa mt-työhön ja resursseja sinne ja tänne. Me ei puhuta siitä, miksi nuoret voivat niin pahoin ja mitä sille asialle voitaisiin tehdä. Mt-sairauksien hoito on kallista, ei meillä ole valtiona sellaisia rahoja että me voitaisiin alkaa kaikkia pahoinvoivia nuoria psykoterapeutille viemään. Puhutaan myös jostain järjestöjen toiminnasta ja heidän rahoituksesta. Nämäkin järjestöt on aika lillukanvarsia toimintansa osalta nuorten hyvinvoinnista, mutta valtion kassasta he vievät miljoonia vuosittain.
Oikeasti meidän pitäisi alkaa järjestää lapsiperheiden vanhemmille koulutustilaisuuksia, millä yritetään saada meidät vanhemmat toimimaan viisaammin. Porkkanana voisi tähän toimia vaikka että lapsilisä / muut lapsiperheiden etuudet olisi sidottu että näihin pitäisi osallistua.
Vika ei ole yhteiskunnassa, vaan meissä vanhemmissa. Me vanhemmatkaan ei hallita omaa vapaa-aikaa älylaitteiden käytön osalta, niin miten ihmeessä haavoittuvaiset lapset voisivat pystyä jos me vanhemmat ei tietoisesti panosteta asiaan? Tähän kun yhdistää meidän aikuisten mukavoitumisen + halun olla lasten kavereita, ei kasvattajia, niin soppa on valmis. Rajat on rakkautta ja aika yksinkertaisilla keinoilla lasten hyvinvointia voitaisiin lisätä.
76 tykkäystä