Ei tässä ole mitään mainoskikkaa. Ei tuo ole edes SpaceX:n idea. NASA päättää miten heidän miehistö liikkuu. Tekivät päätöksen että riski Starlinerillä takaisin tulossa on sen verran koholla että valitsevat toisein vaihtoehdon. Boeingin mielestä alus olisi pystynyt palaamaan turvallisesti (ja se tehdään nyt miehittämättömänä).
Ja kun NASA teki päätöksen että astronauttipari palaa toisella aluksella, vaihtoehdot olivat “Dragon” ja “Soyuz”. Yllättäen ei haluta maksaa veli venäläiselle extraa osittain tyhjän Soyuzin laukaisusta jossa olisi sitten paikkoja palaamiseen. Sen sijaan otetaan seuraava SpaceXn toimittama Dragon (Crew-9) jonka miehistöstä kaksi jää odottelemaan seuraavaa alusta ja alus pistetään matkaan kahden hengen miehistöllä kahden tyhjän penkin kanssa. Ja kun 6kk myöhemmin on tämän miehistön aika palata, Starlinerin miehistö tulee tällä kyydillä alas. Tuli siis käytännössä pikakomennus hoitaa tämä 6kk ISS-keikka sen sijaan että vierailu olisi ollut vain pari viikkoa koelennon merkeissä.
Jokainen otsikko joka huutaa kuinka “Musk pelastaa Astronautit kun Boeing kämmäsi” tms. on typerää clickbaittia. NASA uudelleenjärjesteli miehitettyjen alusten miehistöjen duunilistaa monimutkaisen riskiarvion jälkeen. SpaceX edelleen toimittaa ne Dragon-aluksien laukaisut jotka pitikin toimittaa, eikä siinä ole tullut muita muutoksia kuin että Crew-9 laukaisu viivästyi muutamalla viikolla kun säädettiin ja pohdittiin uskalletaanko Starlinerillä tulla takaisin miehistö kyydissä vai ei.
Boeingin uusi CEO on myös vahvasti ilmaissut tukensa Starliner-projektille, eli ilmeisesti pyyhettä ei olla heittämässä kehään vaan viat korjataan ja pistetään uusi yritys joskus ensi vuonna. NASA luonnollisesti vahtii hieman eri intensiteetillä näitä korjauksia koska seuraavankin keikan on tarkoitus olla miehitetty. Boeingin maineelle ei tee hyvää että tämä oli jo toinen epäonnistuminen. Ensimmäinen Starlinerin miehittämätön koelento kun ei koskaan päässyt asemalle asti softabugien vuoksi. Pääsivät tekemään sen uudestaan omaan piikkiin. Nyt päästään tekemään miehitetty koelento uudestaan, jälleen Boeingin omaan piikkiin. NASA on tässä vaiheessa hyvin tyytyväinen että teki fixed price-sopimuksen josta Boeing ei voi noin vain luikerrella pois.
Nyt kun maissa, joissa on koulutus ollut nousujohteista vuosikymmeniä ja joissa nykyään syntyvyys laskee herättää kysymyksiä, miten arvopapereiden kasino voi jatkaa nousuaan.
Tähän se tärkein. Mielestäni se talouden kannalta tärkein, eli kuluttajien ikä jolloin kulutetaan eniten on ehkä jo muuttunut. Perheet perustettiin aiemmin nuorempana, hommattiin omistusasunto ja myöhemmin mökki ym. Tämä on muuttunut isosti viimevuosina. En tiedä onko kuinka globaali ilmiö, mutta voisi hyvinkin olla.
Ei ole mahdollista että suurin osa investoinneista, joita tavallisen ihmisen elämässä aiemmin isoimpina ovat olleet lapset, oma asunto ja vaikka mökki, korvataan osakesijoituksilla ym. sijoituksilla, jotka ovat nousseet suosituimmaksi kuin ehkä koskaan ja osakkeet ym sijoituskohteet jatkaa nousuaan.
Toivottavasti et katsonut liikaa Vartteja! Tai sitten, tämä on ultimaattinen merkki käännekohdasta jenkkiteknoissa kun teknogurutkin alkavat myymään kalliita osakkeita laitaan.
Tämä oli hauska kirjoitus @Marianne_Palmu keskuspankkien käytänteistä, johtokunnan kokoonpanojen koulutustaustasta ja selviääpä lopussa myös Powellin ja Lagarden harrastuksia.
On hieman tuosta kovasta bumtsibuminousukaudesta (ei kyl kovin radikaalisti), mutta ollaan ihmetelty, miten vähän, kun nyt kolmen vuoden OMXHGI näyttää -12 prosenttia.
@Verneri_Pulkkinen on muistaakseni ottanut dataa tarkemmin ja pidemmältä ajalta aikaväliltä, niin pystyy sanomaan tarkemmin. Foorumin datan loppupää, eli tuorein tieto näyttää aina hieman alakanttiin, mut kyl joka tapauksessa sieltä saa sen pidemmän aikavälin kuvan hyvin katottua.
Tohtorismiehenä (tosin alani ei ole taloustiede) jäin pohtimaan, miksi on relevanttia, että keskuspankin johdolla on tai ei ole tutkijan peruskoulutus suoritettuna? Kyse ei ole postdoc-tehtävästä (tutkijan työsuhteinen jatkokoulutus).
Tohtorinväitöskirja tehdään tyypillisesti hyvin kapeasta aiheesta ja muut tohtoriopinnot tukevat tätä työtä, joten tohtoriopinnot eivät tuota erityisen laaja-alaista ymmärrystä mistään vaan erittäin syvän ymmärryksen jostain hyvin kapeasta aihepiiristä. Myöskään pelkkä tohtorintutkinto ei osoita paljoakaan haltijansa tutkijantaidoista, vaan ne taidot hankitaan varsinaisesti postdoc- ja tenure track -vaiheessa vuosien varrella.
Ymmärtäisin sen asian relevantiuden, jos joku johtokunnassa olisi nimenomaisesti keskuspankin tehtävien kannalta relevantisti meritoitunut pitkäjänteinen tutkija. Käsittääkseni Bernankella oli tällainen tausta. Toisaalta maisteripohjalta (tai jopa alemmallakin koulutuksella) voi olla tehty hyvin vaikuttava ura, joka valmistaa keskuspankin johtokunnan tehtävään. Mutta tohtorintutkinto yksinään ei kerro hirveästi.
Mietin omia havaintojani ja mm sen perusteella että esim Koneen ja Cargotecin ketjuun viimeisimmät melkein kuukauden takaa. Kiitos loistavasta palstasta!
Kiitos relevanteista esille nostamistasi pointeista. On totta, että yksin tohtorius ei tee hyvää keskuspankkiiria, mutta tutkimuskirjallisuudessa sitä on pidetty mm. uskottavuuden mittarina. Olen itse käynyt taloustieteen jatkokoulutuksen, vaikka en tohtorisnainen olekaan, vaan lisensiaatti. Mielestäni se valmistaa Suomessa ja varmasti vielä paremmin esim. Yhdysvalloissa kriittiseen ajatteluun. Ja vaikka ei tutkimusta itse tekisikään, on hyvä osata tulkita tutkijoiden aikaansaannoksia esim. Jackson Holen konferenssissa. Tähän jatkokoulutus antanee hyvän perustan.
Tuossa on vähän lampun alta etsimisen makua - mitataan sitä, mikä on helppo mitata sen sijaan, että mitataan sitä, mitä oikeasti halutaan tietää. En ole mainitsemaasi tutkimuskirjallisuutta lukenut, mutta muilla aloilla on aika yleistä, että tutkimuksissa mielenkiintoisia käsitteitä operationalisoidaan varsin mielenkiinnottomiksi, koska muutakaan ei osata eikä viitsitä
Omalla alallani on muutamia erittäin arvostettuja, kansainvälisesti merkittäviä tutkijoita, joilla ei ole tohtorintutkintoa. Eräällä oman alani erityisalalla on puolestaan normaalia, että ammattilaiset (“practitioners”) koulutustaustasta riippumatta harjaantuvat lukemaan alan tutkimuskirjallisuutta, koska sen lukeminen on olennainen osa ammattitaitoa. En toki osaa arvioida, kuinka yleistä tämä on talousalalla.
Yksi hyvä esimerkki on lääketiede, jossa evidence-based medicine -termin alla on 1980-luvulta alkaen opetettu tavallisia lääkäreitä lukemaan tutkimusartikkeleita ja niistä tehtyjä systemaattisia katsauksia. (Lääketiede ei ole omaa alaani, joten en tiedä, kuinka yleistä tämä oikeasti on, mutta olen tuohon kirjallisuuteen tutustunut laajasti omassa tutkimustoiminnassani kun sitä vielä takavuosina tein.)
Ja sieltä se seuraava kymppi poksahti. Kiitokset Neste ja Faron. Tuntuu, että tämä tuli liian nopeasti. Jatketaan istumista käsien päällä ja nautitaan matkasta.
Tää on muuten ironista, että Kauppalehti voi käyttää Inderesin foorumin sisältöjä kaupallisiin tarkoituksiin, kun taas foorumilla ei saa jakaa tätä kyseistä tuotetta suoraan ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
Sitten vielä kehdataan huudella, kun foorumikirjoittelut “heiluttaa” kurssia. Ihan samallalailla ne KL-artikkelitkin saattaa välillä heilutella (tai muun talousmedian). Tyyliin “Näiä osakkeita salkunhoitajat ovat ostaneet”
