Jep. Mutta avain on, että ne myöntää lainoja kun joku hakee lainaa.
Pankit eivät voi luoda rahaa tyhjästä vain omaksi ilokseen: muuten pankkien omistajat olisivat rikkaita! 
Pankit luovat rahaa, kun joku kävelee tiskille (tai nettiin) hakemaan luottoa ja sitä myönnetään pääasiassa vakuuksia vastaan, jos myönnetään.
Tämäpä se. Meillä on tavallaan yksityinen rahan “luoja” liikepankkien muodossa liikeideoita tai vakuuksia vasten. Pankkeja rajoittaa viimekädessä sääntely ja toki omat tuotto/riski laskelmat ja sitten keskuspankki toimii viimekätisenä likviditeetin tarjoajana jos osuu tuulettimeen ns. isosti. Minusta tämä paljon haukuttu systeemi on itseasiassa aika toimiva.
Tämä on mielestäni kiinnostava asia, jossa niin ikään parjattu MMT-sakki on mielestäni ollut oikeassa ja lienee yksi syy miksi QE ei toiminut tai aiheuttanut massiivista inflaatiota.
Perinteisestihän talousteoriassa rahan on ajateltu olevan eksogeenista ja monelle lienee opetettu esim. rahakerrointeoriaa - kun keskuspankki antaa euron ja reservivaade on 10%, niin keskuspankkiraha kymmenkertaistuu.
Paitsi että ei kymmenkertaistunut. Monihan pelkäsi kun QE alkoi, että saadaan tuon takia hyperinflaatiota, ei saatu. Raha jäi vain makoilemaan pankkien taseisiin (taitaa edelleen olla tilanne, että reservejä on hyvin paljon).
Lisäksi joissain maissa on 0% reservivaade - niissä ei kuitenkaan käsittääkseni ole äärettömästi rahaa.
Suurin osa rahasta on tosiaan liikepankkien luomia talletuksia / lainoja, eikä keskuspankki voi niitä suoraan pakottaa, vaikka kuinka tunkisi pankeille reservejä.
Herää kysymys kuinka tehokasta rahapolitiikka on esimerkiksi nollakorkotilanteessa - vaikutus on epäsuora koron kautta yksityiseen lainakysyntään. Fiskaalipolitiikka on lopulta ainoa mekanismi, jossa rahaa voidaan suoraan tuutata markkinoille elvytyksen muodossa. Niin kauan kuin mitään helikopterirahan kaltaista eivät keskuspankit harrasta.
Mutta joo, kiinnostavia asioita nämä. Mitä se raha oikeastaan onkaan, enpä tiedä.
Kai siinä on vähän se idea, että jos yrityksessä on vuodensisäistä luonnollista vaihtelua niin verrataan aina samaa ajankohtaa samanlaiseen ajanjaksoon. Ääriesimerkkinä voisi olla suklaafirma, joka tekee pääasiassa joulukonvehteja. Samaten jotkut matkailuyritykset. Sitten on tietty olemassa myös yhtiöitä, joilla ei tällaista luontaista kausivaihtelua ole. Taitava analyytikko / sijoittaja sitten valitsee itse, kumpaa tapaa painottaa analyysissaan.
Suomessa pankeilla taitaa olla vaatimus jonkinlaisesta vakavaraisuusvaatimuksesta, eli pitää olla tietty määrä rahaa vakuutena myönnettyä lainaa vasten. Löysin hyvin erinäiöisiä lukuja, joten en ala niitä tänne laittamaan.
Alla kuitnekin hyvä filmi, jossa kerrotaan pankkien rahanluontimetodit läpi. Siinä myös sanotaan, että 2022 FED päätti, ettei Yhdysvaltalaisilla pankeilla ole lainkaan vakavaraisuusvaatimuksia. Pitääkö, paikkansa, joku voi selvittää, mutta ei kuulosta kovin kestävältä. Joka tapauksessa, 2008 finanssikriisin jälkeen yhteiskuntien velkavipu on kasvanut nopeammin kuin koskaan.
Taidan mennä ostamaan haulikon ja säilykkeitä.
Muutos lienee koskenut reservivaadetta (osuus talletuksista, joka pankkien on pidettävä keskuspankkireserveinä). Tämä taitaa olla 0% jenkeissä ? Mutta kuitenkaan rahaa ei ole äärettömästi.
Käytännössä en usko että reservivaateella on pitkään aikaan ollut mitään merkitystä, koska pankkeja koskee lukuinen joukko muuta sääntelyä. Esimerkiksi pankkien tulee Basel sääntöjen mukaan täyttää nk. LCR-vaade jossa vaaditaan likvidejä varoja jo huomattavasti enemmän “jemmaan” kuin mitä nuo reservivaateet ovat olleet. Toki sitä ei ole pakko säilyttää keskuspankissa, vaan vaikka valtion velkakirjatkin käyvät - käytännössä moni pankki pitää isoa summaa keskuspankissa LCR-vaadetta kattamaan.
Lisäksi pankeilla tulee olla pääomia kattamaan tietty osuus lainoista (vakavaraisuusvaade), joten sekin estää mielin määrin lainaamisen.
Pohjana toimii ns. Basel viitekehys, joka on sitten otettu käyttöön aika lailla kaikkialla paikallisesti soveltaen. Suomessa ollaan EBA:n soveltaman sääntelyn alla.
merkkejä äärettömästi tähän kanssa…
Slippery slope…
Paljonkohan markkinalta haihtuu rahassa mitattavaa virtuaalista arvoa, jos kaikista maailman pörsseistä haihtuu samana päivänä 1%.
Tykkäsin tästä, koska Verneri oli jakanut Äxässä. Sitten kysyin tekoälyltä apuja, kun en sittenkään ihan tajunnut. 
Elokuun ISM Manufacturing PMI oli 47,2, mikä osoittaa Yhdysvaltojen teollisuuden supistuvan, mutta vähemmän kuin heinäkuussa (46,8) ja hieman alle ennusteen (47,5).
ISM Manufacturing Prices nousi 54,0 , mikä tarkoittaa hintojen nousua teollisuudessa enemmän kuin ennustettiin (52,0). Uudet tilaukset laskivat 44,6 , mikä viittaa kysynnän vähenemiseen.
Työllisyys oli 46,0, hieman korkeampi kuin edellinen 43,4, mutta yhä alle 50, mikä tarkoittaa työpaikkojen vähenemistä. Kaiken kaikkiaan teollisuus supistuu, hinnat nousevat ja työpaikat vähenevät, mutta ei yhtä nopeasti kuin aiemmin.
@Pohjolan_Eka :lta ansiokasta kritiikkiä Paradox-ketjussa. Ovathan ne pelit varmasti bugisia.
Mutta sitten:
T. Omistan 
Kyllä meidän (etenkin meidän sotkamolaisten, jos 50% perimästä lasketaan) kelpaa 
Aina ne vaan poiijaat!
Realismia taas välillä keskusteluun, jotta henkilöpalvonta ei Pyylevällä lähde ihan laukalle:
Kajaani yhtiöineen teki sijoitusopeillaan 2 miljoonaa euroa liiketappiota vuonna 2022. Viime vuonna tappiota tehtiin “vain” 145 000 euroa. Samoin jos katsot Inderesin työuran aikaisia analyysejä, monen yhtiön kohdalla olet sijoittajana menettänyt rahasi jos olet analyysejä (jälkiviisaasti sanottuna arvauksia) uskonut. Mutta kyllä tuurilla varmaan voittoakin tekee välillä, Duellin osakekurssi voi heilua ylös ja alas jatkossakin. Nykyistä huonommin toivottavasti ei enää mene jatkossa. Itse omistajana koen, että yhtiöltä minulle tullut informaatio on ollut lähes ala-arvoista, kommunikointia seuraamalla ja uskomalla rahat on menetetty valtaosin.
Jokainen tekee sijoituspäätökset itse. Jos jokaista analyytikkoa on uskominen tai toimaria niin kaikki olisi miljonäärejä… Korostan että jokainen sijoittaa itse ja on vastuussa itse…
Jos ei siihen pää riitä niin kannattaa säästää sukanvarteen. Tai jos rohkeutta riittää niin indekseihin… Tyhmistä sijoituksista voi syyttää vaan peilikuvaansa.
Totta ja ei totta. Olen peiliin katsonut ja keski-ikäinen, keskivartalolihava ukkeli tuijottaa takaisin. Säästä kuule itte vaan sukanvartees.
Mutta mikä on analyytikon analyysien merkitys, jos ne niin kovin usein epäonnistuvat. Ja usein epäonnistuvat ihan täysin. Joskus olisi kannattanut tehdä juuri päinvastoin, kuin vinkataan.
Otan opiksi. Annan jatkossa osto- ja myyntisuosituksille ja tavoitehinnoille minimaalisen pienen painon. En ole ennenkään niiden mukaan tietenkään kirjaimellisesti mennyt, mutta kyllä niistä on haettu tukea ja turvaa omille ajatukselleni. Muuten salkku näyttää hyvinkin mukavalle, mutta muutama liiaksi asiantuntijoiden ammattitaitoon luottaminen on kussut rumasti. Withsecure, Kemppi, ja mitä näitä nyt on.
No. Nyt olen puhunut, eikä mulla tästä enempää. Tuntuu vaan hassulta luottaa itseensä enemmän kuin ammattilaisen 
Tässä on juttua liittyen “syyskuuilmiöön”, josta on ollut nyt Äxässä ainakin paljon puhetta tviittien muodossa. 
Vain Suomessa:
Tietoturvan, digitalisaation ja tekoälyn tietokirjailija Petteri Järvinen ei onnistu asentamaan Uberia kännykkäänsä, jolloin hän joutui hakemaan taksin basaarista ja lopputuloksen arvaa jokainen
Semmoinen 35 vuotta sijoitusuraa takana ja en kyllä muita lähtisi huonoista sijoituksista syyttelemään kuin itseä…
Muistaakseni muutaman kerran sinuakin huomautin kemppihehkutuksista ja siitä että huutelut vähenee kun kelkka menee alamäkeä… Silti hekumoissa monta krt vko postasit kemppipäivityksiäsi…
Analyytikon analyyseistä saa korkeintaan tukea omille ajatuksilleen jos sellaista kaipaa… Itse menen vastavirtaan ja en paljoa analyyseistä perusta. Poimin monia myy papereita juuri sen mukaan että nään niissä käännettä tai muuta johon analyytikko ei osaa tai “pysty” ottamaan kantaa…
Analyysit muutenkin perustuu hyvin pitkälle menneeseen (faktalukuihin) ja oletukseen tulevasta. Jos on näkemystä että asia on toisin niin joskus se näkemys voi tuottaa ruhtinaalisesti.
Itse näkisin niin, että analyysit antavat syventävää tietoa yrityksistä sekä haastavat tai tukevat omia sijoitussuunnitelmia. Usein ne auttavat myös hahmottamaan kohtuullisen hyvin yritysten lyhyen tähtäimen liiketoiminnan kehitystä. Selvää tietenkin on, että mitä pidemmälle aikavälille jotain ennusteita annetaan, sitä epävarmemmiksi ne muuttuvat. Eli siltä osin hommaan pätee sama asia kuin sääennusteisiin.
Omien virhesiirtojen vastuun ulkoistaminen on aina houkuttelevaa, mutta karu tosiasia on, että jokainen vastaa omista sijoituksistaan. Lohduttavaa on se, että käytännössä kaikki tekevät myös huonoja siirtoja ostoissa tai myynneissä. Toiset enemmän, toiset väemmän.
Ammattilaisten työtä miettiessä kannattaa muistaa muutama seikka:
a) He katsovat osakkeen hinnanmuodostusta hyvin lyhyellä (yleensä tyyliin vuoden) sihdillä (toki numeroita pyöritellään pidemmälle).
b) Monet arvostusmallit ovat aika herkkiä lähtöarvoille (etenkin ns. kasvuyhtiöissä). Lopputulokseksi saa vähän näkemyksestä riippuen hyvinkin erilaisia tuloksia.
c) Riskit eivät näy tavoitehinnassa vaan sanallisessa analyysissä. Siksi on hyvin tärkeä lukea huolella koko analyysi eikä vain katsoa tavoitehintoja.
Itse näen (Inderesin) analyysit hyvinkin hyödyllisiksi tietolähteiksi, etenkin yhtiön nykytilan suhteen. Myös erilaisia riskejä käsitellään yleensä analyyseissä monesta näkökulmasta. Ennusteisiin kiinnitän vähemmän huomiota, ne kun ovat vain ennusteita ja muutokset niissä johtavat erilaisiin johtopäätöksiin. Tavoitehinnalla ja suosituksella ei minun mielestäni tee oikein mitään, kun ne ovat niin karkeita arvioita.
Itse siis käytän analyysejä hyvinä tietolähteinä ja niiden kautta haen kokonaiskuvaa yhtiöstä. En tee tulosennusteita vaan yritän arvioida yhtiön “laatua” ja sitä kautta sen sopivuutta salkkuuni. Erityisen hyödylliseksi koen katsoa yhtiötä syklien yli, jos huonona aikanakin yhtiö pystyy hyvään kannattavuuteen kertoo se minulle laadukkuudesta. Analyyseista löytyy yleensä tähän historiatietoja.
Mutta tämä on minun tapani sijoittaa, jokaisella on omansa. Halusin vain esimerkillä kertoa, miten itse näen analyysien paikan sijoittamisessa.
Edit. Vastuu sijoituksista on aina itsellä, vain aktiivisten sijoitusrahastojen kohdalla voi manata salkunhoitajaa virheistä. Muuten syypää epäonnistumisiin löytyy viime kädessä peiliin katsomalla. Ja virhearvioita sattuu koko ajan, niiden kanssa on opittava vaan elämään.
