Tullut viime päivinä taas pohdittua, että minkä ihmeen takia olen painottanut salkkuni niin vahvasti Helsingin pörssiin? Kuinka monta oikeasti laadukasta firmaa täältä löytyy? Ehkä 1-3?
Olen pian 5 vuotta odottanut, että milloin tämä “maailman tuottoisin pörssi” alkaa tuottamaan jotain. Kesällä 2021 muistan ajatelleeni, että onpas tämä OMXH nyt ihan hyvässä lennossa. Sen jälkeen ei ole tarvinnut moisia tuntemuksia etsiä itsestään.
Oikeastaan oma kiinnostus koko osakesijoittamiseen on rapistunut, koska tuntuu, että ainoa millä salkku kasvaa ovat kuukausittaiset talletukset. Toki (HUOM!) aikahorisonttini on vain tämä 5 vuotta, joten joku joka on ollut 30v mukaan voi kokea toisin.
Samaan aikaan kun muutamia osakkeita on kuitenkin ollut USA:sta, niin on nähnyt sen kontrastin: nämä osakkeet menevät melkein joka päivä ylöspäin. Amazon on ollut välillä salkussani yli 100% plussalla, Google tukevasti noin 40% ja Mastercardkin 25%, vaikka ostaessa ajattelin, että “onhan tämä nyt tosi kallista”. Näiden osakkeiden kohdalla on sellainen olo, että “mitähän ne seuraavaksi keksii”. Kamuxin tai Nesteen kanssa ei ole vastaavaa fiilistä.
Tämä päivä on hyvä esimerkki: Nasdaq on yli puoli prosenttia nousussa ja omista jenkkiosakkeista 4/4 sahaa yläviistoon. Helsingin pörssi näyttää tuttua -0,75 lukemaa ja omat Suomi-osakkeet -1,75.
Helsingin pörssi tuntuu koko ajan halvalta, koska se ei kasva. Yksittäiset osakkeet voivat menestyä, ja on omalle kohdallekin osunut mm. Wärtsilän +200%. Silti se yleiskuva on, että vaakalentoa mennään ja tuotto on sen verran kuin yhtiö maksaa osinkona ulos. Ihan fine sekin, mutta indeksisijoittaminen on niin paljon helpompi ja turvallisempi instrumentti saada 5-10% vuosituottoa.
Ylipäänsä tulee mietittyä, että mihin tämä maa on menossa. Uutisvirta on jatkuvasti negatiivista. Kukaan ei tunnu uskovan tulevaisuuteen. Lapsia ei tehdä milloin mistäkin syystä. Eläkejärjestelmälle ei voida tehdä mitään, koska sittenhän joku menettäisi saavutettuja etuja. Sotea on väännetty kohta 20 vuotta, ja nyt näyttäisi, että malli joka saatiin on itse asiassa surkea. Ihmisillä tuntuu olevan pelkästään oikeuksia ja saavutettuja etuja. Sen sijaan kaikenlainen joustavuus, uudistushalukkuus ja sopeutuminen loistavat poissaolollaan.
Lehdestä saa aina lukea, miten tämä ja tuo ei ole “lakiteknisesti mahdollista” - samalla kun vastaavat lait on muissa Euroopan maissa. Viimeisimpinä tämä koulujen kännykkäkielto, jota ei kuulemma tarvinnut ja oli niin vaikea toteuttaa, mutta joka nyt sitten kumminkin on tulossa. Ei tarvinnut kuin vaihtaa ministeriä niin tämäkin asia saatiin eteenpäin.
En lainkaan ihmettele, että muut Pohjoismaat vetävät niin pörssissä kuin kaikessa muussakin vasemmalta ja oikealta ohi. Harmi.
Noin, oli vain pakko saada tämä sydämeltä. Ehkä ensi kerralla on jotain positiivistakin sanottavaa.