Alla on tviitti, jossa kerrotaan, että Japanin pääministeri Shigeru Ishiban mukaan maa ei kiirehdi Yhdysvaltojen kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa eikä hyväksy sopimusta, joka jättäisi autojen 25 prosentin tullin voimaan.
Japani tavoittelee laajaa tullivapautta neuvotteluissa.
Alla olevassa jutussa on osin tuttua asiaa Japanin taloudesta.
Tosiaan maan supistui vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä odotettua enemmän, 0,2 prosenttia edelliseen neljännekseen ja 0,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Syynä ovat heikko vientikysyntä ja Donald Trumpin asettamat tullit, jotka kohdistuvat erityisesti autoteollisuuteen. Talouskasvun ajuri puuttuu ja taantuman riskiä ei voida sulkea pois.
Japanin maatalousministeri Taku Eto erosi saatuaan kritiikkiä lausunnostaan, jossa hän sanoi ettei ole koskaan ostanut riisiä, koska saa sitä tukijoiltaan. 
Kommentti herätti tietysti suuttumusta, koska riisin hinnat ovat kohonneet merkittävästi. Korkeat hinnat, heikot sadot, vanheneva viljelijäväestö ja heikko hallituksen suosio pahentavat tilannetta entisestään.
Alla olevan tviitissä todetaan, että Japanin keskuspankki omistaa yli puolet maan valtionvelkakirjoista, mikä on poikkeuksellista verrattuna mm. pankkien, vakuutusyhtiöiden ja eläkerahastojen omistuksiin.
Tviitinkin mukaan tällainen massiivinen velka nostaa esiin huolia talouden vakaudesta ja maan tulevaisuudesta.
https://x.com/KobeissiLetter/status/1926352476896219347
Tässä on Henri Huovisen tviitti siitä, miten Japanissa deflaatio on taaksejäänyttä elämää ainakin toistaiseksi.
Alla oleva The New York Timesin uutinen kertoo, miten Japani hyväksyi 6,3 miljardin dollarin tukipaketin auttaakseen yrityksiä ja kuluttajia selviytymään Trumpin asettamista korkeista autojen tuontitulleista.
Juttu kertoo, miten tukipaketti kattaa pk-yritysten taloudellista tukea ja kotitalouksien energiakustannuksia. Jutussa mainitaan paljon tuttuja asioita mm. miten autoteollisuus on erityisen haavoittuva ja miten talouskasvu voi hidastua merkittävästi.
https://www.nytimes.com/2025/05/27/business/japan-economy-trump-tariffs.html
Jussi Halme on tehnyt videon Japanista ja sen ahdingosta.
Maailman neljänneksi suurin talous on ajautumassa yhä syvemmälle velkakriisin partaalle. Japanin julkinen velka on karannut käsistä, korkomenot kasvavat rajusti ja keskuspankki vetäytyy markkinoilta. Kuka enää ostaa Japanin valtionvelkaa, kun edes instituutiot eivät halua astua tilalle?
Carry trade -strategiat voivat romahtaa, jenin vahvistuminen aiheuttaa kaaosta ja pitkien korkojen nousu uhkaa horjuttaa koko globaalia rahoitusjärjestelmää. Tässä videossa sukellan syvälle Japanin velkakriisiin, sen taustoihin ja siihen, miksi tällä on vaikutusta myös meille suomalaisille sijoittajille – vaikka emme suoraan jeniin tai Japaniin sijoittaisikaan.
Japanilaisyritysten investoinnit kasvoivat alkuvuonna ennätystasoille, nimenomaan erityisesti kotimarkkinoille toimivilla aloilla, kuten hotellirakentamisessa ja ruokasektorilla. Sen sijaan autoteollisuus ja teollisuuslaitteiden valmistajat vähensivät investointejaan Yhdysvaltojen tullien aiheuttaman epävarmuuden takia.
Yritysten vahvat tulokset yleisesti ottaen ovat tukeneet japanilaisyhtiöiden investointeja.
Japanin 10-vuotisten valtionlainojen volatiliteetti on noussut ennätyksellisiin lukemiin, jopa korkeammalle kuin finanssikriisin aikana. Japani on maailman kolmanneksi suurin joukkovelkakirjamarkkina.
Tässä on tviitti asiasta:
Japanin kuolonspiraalin trendi jatkaa etenemistään tasaisen tappavasti. Lapset loppuvat kesken ja kuten kaikissa länsimaissa (myös Suomessa), vasemmalla kädellä laaditut trendin taianomaista kääntymistä odottavat “ennusteet” päästään jälleen kerran toteamaan toiveajatteluksi:
Japan’s birthrate has been falling since hitting a peak during the second baby boom in 1973, when around 2.09 million births were recorded. The figure fell below 1 million in 2016 and below 800,000 in 2022.
The National Institute of Population and Social Security Research had not projected births to drop into the 680,000 range until 2039.
Ehkä asialle herätään tekemään jotain, kun syntyvien lapsien määrä tästä nykyisestä vielä puolittuu 30-luvun alussa. Lapsiluvun alin mahdollinen arvo ja trendin päätepiste on varmaankin jossain siellä nollan ja 0,75 välillä. Korea johtaa joukkoa 0,75 lapsiluvulla.
Japan’s total fertility rate – the average number of children a woman is estimated to bear in her lifetime – also fell to a record-low 1.15, down from 1.20 in 2023, according to the Ministry of Health, Labor and Welfare.
Japanin palkkakehitys jatkoi vaimeana huhtikuussa, kun nimellispalkat jäivät markkinaodotuksista ja reaalipalkat supistuivat jälleen.
Kuluttajien ostovoimaa nakertava inflaatio ylittää edelleen kuitenkin palkankorotukset, vaikka suuret yritykset sitoutuivat kevään neuvotteluissa tuntuviin korotuksiin. Tällainen kehitys on lisännyt huolta maan talousnäkymistä ja hankaloittaa keskuspankin rahapolitiikan kiristämissuunnitelmia. Reaalitulojen jatkuva lasku uhkaa painaa yksityistä kulutusta ja hidastaa talouden toipumista.
Alla on juttua siitä, miten Japanin hallitus tavoittelee talouskasvua ja maan talouden tasapainottamista samanaikaisesti. Japani tähtää ylijäämään tämän vuoden loppuun mennessä ja aikoo vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa lisäämällä käteen jäävää tuloa mm. verotusta muuttamalla.
Kasvun ja vakauttamisen tueksi hallitus harkitsee rakenneuudistuksia sekä esimerkiksi kulutusverojen ja sosiaaliturvamaksujen järkeistämistä.
Yhtenä tavoitteena on kannustaa työllisyyteen ja tukea nimenomaan kotimarkkinoiden kysyntää.
Japani ja Yhdysvallat jatkavat tosiaan edelleen tullineuvotteluja, mutta mitään lopullista sopimusta ei vielä saavutettu.
Talousministeri Akira Amari kertoi keskustelujen edistyneen, mutta eroavaisuuksia on ilmeisesti yhä aika paljonkin. Neuvottelut liittyvät muun muassa autojen ja maataloustuotteiden tulleihin.
Maat tapaavat uudelleen tulevissa kokouksissa jatkaakseen neuvotteluja.
Alla olevasta tviitissä mainitaan, miten Japanin yksityinen sektori on saanut velkansa hallintaan ja miten eri omaisuuserien deflaatio on ohi.
Tviitin kuvaajasta näkee, että kaupunkialueiden maiden hinnat ovat nousseet jälleen esim. vuosimuutos on nyt 2,1 prosenttia. Kuvaajasta näkee, miten 1990-luvun alun hintakupla oli valtava.
https://x.com/LynAldenContact/status/1933553419442098260
Alla on lyhyt artikkeli siitä, miten sijoittajat voisivat hyötyä Japanin digitalisaatiosta kahdella tavalla; sijoittamalla Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö nimeämiin digitalisaation kärkiyhtiöihin tai yhtiöihin, jotka mahdollistavat teknologiamurroksen, kuten IT-, ohjelmisto- ja telealan toimijoihin.
Huonot syyt, mutta ihan jo vain mielikuvieni mukaan ja lukemieni makrojuttujen mukaan, niin en jaksa katsoa sijoituskohteita Japanista.
Japanin ja Yhdysvaltojen kauppaneuvottelijat keskustelivat jälleen lauantaina mahdollisesta sopimuksesta. Ministeri Akazawa kuvaili neuvotteluja yksityiskohtaisiksi ja tavoitteena on sopimus ennen huippukokousta, joka alkaisi sunnuntaina.
Japan faces a 24% tariff rate starting in July unless it can negotiate a deal with the U.S. It is also scrambling to find ways to get Washington to exempt its automakers from 25% tariffs on automobiles, Japan’s biggest industry.
Japani laajentaa asevientiään turvallisuussyistä ja liittolaissuhteiden vahvistamiseksi, lisäksi maassa koetaan, että kotimaisen puolustusteollisuuden elvytys on tärkeää, koska aiempi riippuvuus Yhdysvalloista on heikentänyt omaa tuotantoa. Muutenkin sääntely ja väestörakenne voivat silti hidastaa tätäkin kehitystä.
"Key Points
Japanin vienti laski toukokuussa 1,7 prosenttia vuoden takaisesta, mikä oli suurin pudotus kahdeksaan kuukauteen. Lasku oli kuitenkin pienempi kuin Reutersin ennustama 3,8 prosenttia. Myös tuonti väheni 7,7 prosenttia.
Vientiluvut vaikuttavat Japanin talouskasvuun, joka on hidastumassa. Keskuspankki varoitti tämän lisäksi epävarmuudesta maailmantaloudessa.
Alla olevassa artikkelissa kerrotaan, että Japani on haavoittuvainen Lähi-idän kriisin vaikutuksille, vaikka maantieteellisesti se sijaitsee kaukana. Noin 75 prosenttia öljystä kulkee Hormuzin salmen kautta, jonka sulkeminen nostaisi öljyn hintaa merkittävästi. Korkeat hinnat lisäisivät inflaatiota ja siten heikentäisivät jeniä sekä pahentaisivat Japanin talousongelmia.
