Näyttää aukeavan. Eli ei mikään kaikkia koskeva virhe ilmeisesti.
Onko jotain huomioitavaa tai sudenkuoppia, jos haluaa lopettaa ja sulkea koko Nordnet-tilinsä ja avata uuden? AOT kyseessä. Nykyisellä tilillä vain yhtä osaketta, minkä myisin pois ennen tilin sulkemista. Syyt operaatiolle puhtaasti turhamaiset: haluaisin aloittaa oman kauppahistorian “puhtaalta pöydältä” niin ettei viime vuosien sekoilut ja hätiköinnit pomppaisi enää silmille.
Miksi? Avaat vain rinnalle toisen salkun? Ja seuraat sitten sitä salkkua?
Etsinyt jo tovin, mutten löydä mandatum traderista AOT:n numeroa, mistähän tämän näkisi ko. palvelussa? Mulla on vielä euro ja usd tili, ovatko nämä saman AOT:n numeron alla? Osakesäästötiliä ei ole.
Mutta ei superluoton korko , joka on edelleen 3,94%. Aika hitaasti on Nordnet reagoinut korkojen laskuun, vaikka on tultu 2 %-yksikköä alas 3kk euriborissa tässä noin vuoden aikana. Vähän paska maku jäänyt tästäkin Nordnetin kanssa, eipä tuota nykyistä korkoa oikein voi miksikään kulta-tason eduksi sanoa.
Tuosta on vähän vaikea edes löytää historiaa, mikä superluoton kulta-tason korko on ollut. Katselin omaa korkohistoriaa ja se on käsittääkseni muuttunut näin:
10.10.2022: 0,99% → 1,99%
15.08.2023: 1,99% → 3,49%
15.05.2024: 3,49% → 4,19%
19.12.2024: 4,19% → 3,94%
Pyysin chatgpt:tä piirtämään nuo kulta-tason korkomuutokset ja 3kk euriborin muutokset samaan graafiin, joka näyttää ainakin itselleni about oikealta. Olisihan tuossa jo aika laskea superluoton kulta-tason korkoa tuonne 2% tienoille:
Verottajan pitämiseksi tyytyväisenä, pitäisi siinä olla mielellään 1-2 päivää väliä ennen kuin ostat samat myydyt takaisin.
3.2 Edestakaiset osakekaupat
Arvopapereiden luovutuksesta aiheutunutta tappiota ei ole oikeuskäytännössä pidetty vähennyskelpoisena, jos verovelvollinen on hankkinut välittömästi luovutettuja osakkeita vastaavat osakkeet takaisin itselleen. Tällöin on voitu jäljempänä mainituin edellytyksin katsoa, että verovelvollinen on ryhtynyt osakkeiden myyntiin ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että hän saisi TVL 50 §:ssä tarkoitetun vähennyskelpoisen luovutustappion ja siten vapautuisi suoritettavasta verosta. Todellista osakkeista luopumista ei ole edestakaisten kauppojen johdosta tapahtunut.
Tuossa linkin takana on lisää asiasta, jos haluat tarkempia tietoja
Raskain pihvi tuosta:
Jos osakkeiden myynti ja takaisinosto ovat samaa ennalta sovittua järjestelyä, edestakaista osakekauppaa voidaan pitää veron kiertämisenä, vaikka takaisinosto tapahtuisi myöhemminkin kuin samana päivänä.
On siinä sitten seuraava kohta toki:
3.3 Osakkeiden päiväkauppa
Mutta se osio on taas todella tulkinnanvarainen ja ilmeisesti verottaja helpommin kallistuu tuohon aiempaan.
ESTER ehkä relevantimpi vertauskohde, mutta aika käsi kädessähän tuo euriborin kanssa menee.
Jonkinlainen spreadi tuohon nähden on toki ymmärrettävää ollakin. Tuo tilanne, jossa Nordnetin korko oli matalampi kuin Ester oli liian hyvä ollakseen pysyvä tilanne
Olihan tuossa nollakorkoaikanakin noin 1,5% spreadi. ESTER oli noin -0,5% ja Superluoton kultataso 0,99%, mutta alle prosentin korko toki tuntui absoluuttisesti edulliselta.
Mutta vähän voisivat kyllä Nordnetilla laskea korkojaan. Nyt ollaan taas siinä tilanteessa Interactive brokersin kalleinkin korkotaso on halvempi kuin Nordnetin halvin.
Margin Rates and Financing | Interactive Brokers Ireland
Niin ja IB hinnoittelu on läpinäkyvää. Ei tartte ihmetellä millä magialla korko lasketaan. Marginaali, joka riippuu velan tasosta + ESTR euroissa.
Ei tarvi laskea korkoa, kun yhtiö on talletusylijäämäinen. Valtaosa talletuksista, kun on sijoitettuna keskuspankissa ja lyhyen maturiteetit katetuissa velkakirjoissa. Tilanteeseen voi tulla muutos, jos asiakkaat eivät säilyttäisi sijoittamattomia varoja/kassaa Nordnetissä…
Ei kai superluoton korko talletusten määrään ensisijaisesti liity. Enemmänkin se superluoton korko on varmaan markkinointiin liittyvää (houkuttelevalla luottokorolla saa varmaan generoitua enemmän kauppaa eli enemmän välityspalkkioita) ja puhtaasti ahneutta, eli halutaan vaan kiskoa asiakkailta lisää rahaa. Itsekin varmaan ostaisin herkemmin jotain osaketta ja veivailisin niitä, jos olisi halpa korko eikä tarvitsisi huolehtia niin paljon, onko tilillä riittävästi saldoa vai ei. Siksi näin asiakkaan näkökulmasta vähän kummastelenkin, mitä järkeä Nordnetin on tuota kulta-tason korkoa pitää noin korkealla.
Toki Nordnetin näkökulmasta jollain tasolla ymmärrettävää, koska tulos varmaan tuosta ottaa hittiä, jos noita lasketaan paljon. Ilmeisesti viime vuosina korkotuotot ovat nousseet Nordnetin tuloksessa ihan kivasti. En jaksanut sen tarkemmin kaivella kuin kysellä Chatgpt:ltä Nordnetin tuloksen jakautumisesta välityspalkkiot vs. korkotulot ja ilmeisesti korot vaikuttivat liikevoittoon jopa enemmän kuin välityspalkkiot vuonna 2024. Itselleni ehkä pienoinen yllätys, että välityspalkkiot eivät enää olekaan se suurin tulonlähde Nordnetilla.
Nämä alla siis ChatGPT:n antamia lukuja ja tulkintoja, jotka pikaisella vilkaisuilla voisivat olla hyvinkin oikeita:
Tässä tarkemmat osuudet Nordnetin tulonlähteistä vuodelta 2024 (konsernitilinpäätös, SEK miljoonaa)
Tulonlähde | Määrä (MSEK) | Osuus koko liikevaihdosta |
---|---|---|
Välityspalkkiot (net commission income) | 2 405 | ≈ 47,2 % |
Korot (net interest income) | 2 656 | ≈ 52,2 % |
Rahoitusinstrumenttien nettotulos | –3 | –0,1 % |
Muut liiketoiminnan tuotot | 36 | ≈ 0,7 % |
Yhteensä | 5 094 | 100 % |
Tässä Nordnetin välityspalkkioiden (net commission income) ja korkotuottojen (net interest income) kehitys vuosilta 2020–2024 (miljoonaa SEK):
Vuosi | Välityspalkkiot | Korot |
---|---|---|
2020 | 2 021 M SEK | 613 M SEK |
2021 | 2 730 M SEK | 727 M SEK |
2022 | 2 029 M SEK | 1 281 M SEK |
2023 | 1 868 M SEK | 2 639 M SEK |
2024 | 2 405 M SEK | 2 656 M SEK |
- 2020–21: välityspalkkiot olivat keskeisin tulosta ohjaava tekijä.
- 2022 alkaen: tulos alkoi yhä enemmän perustua korkotuloihin.
- 2023–24: korot ovat vakioitu ja johtoasemassa Nordnetin tulonrakenteessa.
Rahamarkkinoiden yleinen korkotaso käytännössä asettaa lattian yhtiön antolainaukselle korolle, joka on luokkaa 2 % tällä hetkellä. Margin-korot ovat tätä riskisempiä ja vaativat preemion suhteessa rahamarkkinoiden korkoihin. Premio on about 2 %, tällä hetkellä. Nordnetillä ei ole mitään insentiiviä ottaa lisää korkoriskiä ilman siitä saatavaa preemiota. Nolla koroillakin tuo premio oli about 1 % suhteesssa rahamarkkinoihin. Summa summarum historiallisella preemiollakin noi margin-korot olisivat 3 %:in luokkaa.
Uusi Nordean arvo-osuustilin käyttäjä täällä taas kyselee, että onko tosiaan näin, että jos tänään teen toimeksiannon niin toimeksianto veloitetaan tililtä vasta maanantaina vaikka osakkeet kirjautuvat heti tililleni ja toimeksianto on toteutunut? Tässä on Nordnettia käyttäessä tottunut, että rahat lähtevät heti vaikka t+2 päivänä tarkemmat tiedot kirjautuvat. Mikäli näin on niin pitää itse olla aina tarkkana, että toimeksiannon tehneellä käyttötilillä on katettta, koska tulin laittaneeksi käyttötilin vastatiliksi, ja samalta tililtä hoidan muuta asiointia myös.
Kyllä. Voit kassavirran toki nähdä. Mutta avaa uusi tili ja tee siitä salkun hoitotili. Helpointa noin.
Joo, tuon kassavirran tsekkasin ja siitä päättelin tuon t+2
Eli tässäkin Nordnet lainaa asiakkaan rahoja ilmaiseksi pari päivää.
Väärin olet tottunut. Nordnetissäkin rahat lähtevät ostaessa tililtä vasta T+2 (T+1 Yhdysvallat ja Kanada). Tiedot kirjautuvat kyllä seuraavaksi päiväksi, ellei saman päivän illaksi.
Nordnetin järjestelmä näyttää ostohinnan käytetyksi saman tien vaikka veloitus tapahtuu myöhemmin.
Ja myydessä samat viiveet omalle tilille tulevissa suorituksissa.
Pointtina itsellä ehkä se, että kyllä ne rahat käytännössä lähtevät heti, koska eivät ole enää käytettävissä. Saldona saattavat näkyä, mutta todellisuudessa eivät ole käytettävissä.
Todellisuudessa rahat ovat tilillä; päinvastainen väitteesi on virheellinen.
Käytettävyys ei liity siihen ovatko rahat tilillä vai ei.
Vaikka Nordeassa saldo saattaa näyttää että rahat olisivat vielä ostonapin painalluksen jälkeen käytettävissä, niin muistaakseni Nordean äppi kyllä antaa virheilmoituksen mikäli yrität käyttää rahaa, joka ei ole käytettävissä.