Tässä on Kauppalehden mielenkiintoinen juttu siitä, miten Kiina ostaa kiivasta tahtia kaivoksia. Kiina taitaa pelata siinä strategisesti pitkäjänteisestä ja ovelaa peliä. Ei muuria.
Professori Tynkkynen sanoo, että mitä suurempaa osaa globaaleista materiaalivirroista Kiina hallitsee, sitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa se on.
”Me olemme riippuvaisia Kiinasta. Kiina kiihdyttää omaa vaikutusvaltaansa tällaisten hankkeiden kautta ja tekee sekä lännen että Euroopan elämän tukalammaksi”, Tynkkynen sanoo.
Jeps, Kiina taitaa tuon pitkän pelin, ja on pitkään esim Afrikassa hyödyntänyt ‘synergioita’, jossa saadaan oikeuksia ja vastapainoksia tuetaan infran kehittämistä. Infran kehittäminen tukee afrikkalaisten intressejä, mutta samalla kiinalaisten firmojen intressejä ja markkina-asemia kehittyvässä maanosassa
Ja samaahan harrastavat Aasiassa, kuten Indonesian nikkelipuolella.
Eurooppalaiset taitavat antaa pyyteetöntä rahaa, jenkeistä en tiedä
Jenkit (ainakin tähän asti) ovat nähneet helpompana (ja ehkä myös kustannustehokkaampana) yksinkertaisesti vain moukaroida mielenkiinnon kohteena oleva maa tomuksi.
Vaikka sitten täysin tuulesta temmattujen ja suoranaisilta valheilla ”todistettujen” skenaarioiden perusteella (eg Irakin ydinaseohjelma, jonka valmiita plutonium -kärkiä laukaisualustoineen kuulemma liikuteltiin paikasta toiseen kuorma-autojen lavoilla).
Kun halutut (luonnon)rikkaudet tai poliittinen epätasapaino on saavutettu, voittajan sanelema ja hinnoittelema jälleenrakentaminen on nostanut tuhoamiskampanjan käyttökatetta ja tulosta.
Kiina on jo pitkään käyttänyt hieman pehmeämpiä keinoja. Varmaan osittain tästä syystä iso osa maailmaa on kääntymässä (jos ei jo kääntynyt) Ison Punaisen leiriin.
Eurooppa (Suomi mukaan lukien) ihan hyvästä syystä nuolee Kiina -tikkaria vähintään yhtä himokkaasti siinä missä USAn tarjoamaa geo-poliittis-taloudellista -kakkatötteröäkin.
Disclaimer: En ole koskaan ollut erityisen innokas USA -fani. Saattaa hienovaraisesti vaikuttaa omaan näkemykseen asiasta.
Goldman Sachsin arvion mukaan kiinalaisyhtiöt tulevat maksamaan tänä vuonna yhteensä 3 biljoonaa yuania (360 mrd€) osinkoina, kasvua viime vuodesta 10%.
Maan hallitus on myös painostanut firmoja maksamaan osinkoja ja mieluiten useammassa erässä vuosittain lisätäkseen osakkeiden suosiota sijoituskohteena.
Kiinalaisyhtiöiden keskimääräinen osingonjakosuhde on ollut myös nousussa; viime vuonna 39% kun 10v keskiarvo on ollut 31%.
Kesäkuussa Kiinan tuottajahinnat laskivat 3,6 prosenttia vuodentakaisesta, mikä on isoin pudotus melkein kahteen vuoteen, mikä kertoo syvenevästä deflaatiosta.
Kuluttajahinnat nousivat vain 0,1 prosenttia. Hintasota ja yleinen heikko kulutuskysyntä pitävät hintojen nousupaineet alhaisina eikä muutenkaan ole mitään merkittäviä elvytyksiä tiedossa.
Alla olevassa jutussa on lisää näistä(kin) asioista.
