Olisi tuota pitänyt itsekkin alunperin ostaa. Miten se valuuttasuojaus toimii tässä käytännössä, onko siitä joku kulu?
Olisko tässä vaan kyse orangin tullisekoilujen aiheuttamasta inflaatiopelosta, jonka taklaamiseen tarvitaan taas korkojen nostoa. Kaikki omaisuusluokat ovat tällä hetkellä volatiileja, mutta tuskin pitkiin korkoihinkaan nyt kannattaa merkittävää ylipainoa ladata.
Kyllä, rumasti ottikin. Vuoden alun tuotot syötiin siinä. Ehdin kyllä itse alta pois, kun myin koko position viime viikolla. Näen jenkkikorot nyt vähän hankalina sijoituskohteina Trumpin inflatorisen politiikan vuoksi ja katsoin käteisen olevan tässä kohtaa paras positio.
1 tykkäys
Tässä muistio korkosijoittajille à la Howard Marks.
He emphasizes that spread widening is a short-term phenomenon and expresses his belief that the elevated yield offered by credit presents a better deal than equities, even at today’s spreads.
Last year was a great one for credit, illustrated by the 8.2% return on the ICE BofA US High Yield Bond Index. That followed even better results in 2023, when the benchmark returned 13.5%.
2 tykkäystä
Aloittelijakysymys korkosijoittamisesta: Jos tavoitteena olisi saada vuosittaista kassavirtaa korkosijoituksien kautta, niin millainen instrumentti olisi tähän paras yhtiön kautta sijoittaessa? Onko olemassa mitään instrumenttia missä tuotto syljetään vuosittain ulos ja pääsen realisoimaan voittojen verotuksen samantien? Millaisia tuottoja tämmöisistä on saatavilla jos niitä ylipäätään on olemassa?
Haarukoin Nordnetistä suosituimmaksi korkorahastoksi Evli Likvidi B:n. Mistä oikein näkee tämän rahaston vuosittaisen tuotto-odotuksen? Esitteessä esitellään vain erilaisia mahdollisia lopputulemia, kai tälle jokin tuotto-odotus on mahdollista muodostaa tällä hetkellä seuraavalle 12kk ajanjaksolle?
Jos on vinkata hyviä lähteitä korkosijoittamisen perusteiden opiskeluun, niin niitä otetaan mielellään vastaan.
1 tykkäys
Yhtiön kautta pääsee sijoittamaan samoihin tuotteisiin kuin yksityisenä henkilönä. Yhtiöille on helppo pyytää omasta pankista robotti, joka sijoittaa kassasta annetuin parametrein (ns. kassanhallintasijoittaminen).
Kassavirtaa saa korkorahastojen tuottosarjoista (instituutio-/säätiösarjat), mutta niissä yleensä todella isot minimimerkinnät (100k-1M).
Vuosittain voi tietysti itse myydä osan pois ja ottaa kassavirtaa sillä tavalla. Korkorahastoissa harvemmin lunastuspalkkioita.
Kyseisestä Evli Likvidistä löydät kuukausiraportista Tuottotason (YTM), joka on tällä hetkellä 3,24%.
Efektiivinen eli juokseva tuotto (’running yield’ tai ’yield to maturity’) on se vuotuinen tuotto, jonka sijoittaja saisi sijoittaessaan korkopaperiin sen markkinahinnalla ja pitäessään korkosijoituksen eräpäivään saakka. Efektiivinen tuotto laskee, kun korkopaperin markkinahinta nousee – ja päinvastoin.
Ehkä paras aika lyhyisiin korkoihin sijoittamiselle on mennyt, niistä saa 1-2% enemmän kuin talletussuojan alaisista pankkitalletuksista.
Summasummarum. hieman parempaa tuottoa pientä riskiä kantamalla. Absoluuttiset euroerot talletuksiin niin pientä, että miellän tällä hetkellä korkosijoittamisen isojen poikien touhuksi.
5 tykkäystä
Kiitos kattavasta vastauksesta! Onko siis niin, että jos esim tuota evli likvidiä ostaa, niin se on pidettävä tasan 12kk ajan ennen kuin näkee paljonko mahdollista tuottoa realisoitui? Vai milloin tuo YTM lisätään rahastosijoituksen arvoon?
Olenko ymmärtänyt oikein että esim tuon evli likvidin arvo laskee mikäli korot nousevat? Eli mikäli korot pysyvät vuoden samassa lukemassa, niin tuotto on 3,24% ja sitten korkojen vaihtelun mukaan päinvastainen vaikutus tuohon lukemaan?
Mikä olennainen ero on korkosijoittamisessa rahastojen ja ETF:n välillä?
2 tykkäystä
Lyhyestä pätkää rautalankaa. YTM on vain laskennallinen arvio rahaston omistusten korkotuotosta yhdellä ajanhetkellä. YTM on se tuotto, jonka omistukset tuottaisivat, kun uusia sijoituksia ei enää tehtäisi lainkaan ja kaikki korkosijoitukset saapuisivat eräpäivään ja rahastolle maksetaan korot ja pääomat takaisin.
Tosiasiassa velkakirjat ovat lyhyitä ja niiden pääomat kiertää jatkuvasti takaisin rahastolle ja uudestaan markkinaan. YTM siis laskee ja nousee lähes samanaikaisesti markkinakorkojen liikkeiden mukana riippuen siitä paljonko korkoprosentti uusissa tehtävissä korkosijoituksissa on.
Tuotto lisätään päivittäin sijoituksesi arvoon n. 1/360 x YTM, joka sitten vaihtelee pitkin vuotta vähäisessä määrin.
3 tykkäystä
Aikaisemmin mainitsin Stanley Druckenmillerin näkökulman että voi tulla hyviä aikoja ostaa korkopapereita. Nyt lyhyessä ajassa jenkkilän high yield bondien spread on noussut n. 2% lähelle viittä. High yield bondien kokonaistuotto kolistelee kahdeksaa prosenttia. Ei paha, siitä jo vähän makselee defaulttejakin. Kohta voi olla Druckenmillerin ennustama ostopaikka, jos ei pelkää kauppasodan vaikutuksia korkoihin.
3 tykkäystä
Olenko ymmärtänyt oikein että esim tuon evli likvidin arvo laskee mikäli korot nousevat?
Kyllä, juurikin näin. Korkorahastoissa on oleellista katsoa juoksevan tuoton lisäksi ns. modifioitu duraatio, joka kertoo paljonko arvo muuttuu korkojen muuttuessa. Esim. likvidillä se on nyt 0.55, eli 1 % muutos korossa muuttaisi likvidin arvoa 0.55 %.
Likvidi on hyvin lyhyen koron rahasto, usein yrityslainarahastoilla duraatio on joitain vuosia ja valtiolainat menee jopa >10. Duraatio on siis korkoherkkyyden mittari ja tämän suhteen likvidi on hyvin turvallinen.
Toinen tapa ajatella duraatiota on se, että se tavallaan kertoo ajan jonka kuluessa rahastosta saa ulos sijoitushetken keskimääräisen tuoton (olettaen, että ei tule konkursseja tms.). Eli esim. likvidin tapauksessa jos siitä saa nyt 3.24 % ja laittaa rahat sisään ja korko nouseekin 1 %, eli 3.24->4.24, sijoituksen arvo laskee 0.55 %. Mutta pitämällä rahat sisässä sen 0.55 vuotta, saa 0.55*1 % enemmän juoksevaa tuottoa kun sijoitushetkellä, eli koronnoususta johtuva arvonlasku “kumoutuu”.
Korkojen laskiessa sama menee toisinpäin, eli rahaston arvo pomppaa, mutta juokseva tuotto pienee ja odottamalla duraation verran kädessä on suunnilleen saman verran kuin ilman korkomuutosta. Mutta tuossa on toki optio, että jos rahoille keksii jonkun toisen kohteen, “ylituoton” saa heti käyttöön.
Mikä olennainen ero on korkosijoittamisessa rahastojen ja ETF:n välillä?
Periaatteessa kai sama ero kuin osakepuolellakin. Korkojen kohdalla olen kuullut väitteen, että korkopuolella aktiivinen rahastonhoitaja voi olla arvokkaampi kuin tehokkailla osakemarkkinoilla. Eli aktiivisesti hoidettu korkorahasto pystyisi hakkaamaan kuluista huolimatta passiivisen ETF:n, joka esim. painottaa salkkuunsa niitä yrityksiä, joilla on eniten velkaa.
12 tykkäystä