Korkorahastoihin sijoittaminen

Joo, itsekin päädyin lyhyisiin yrityskorkoihin, kun arvoin vuosi pari sitten, että laitanko määräaikaiseen vai mihin. Jotenkin vaikutti houkuttelevammalta, koska näistä vaikutti saavan hallinnointipalkkioidenkin jälkeeen n. 0.5 % enemmän kuin määräaikaisista ja rahaa saa ulos ja sisään koska haluaa (joidenkin päivien viiveellä) esim. osakkeisiin, jos tulee hyvä paikka. Lisäksi veroja ei tarvitse maksaa ennen luovutusta toisin kuin koroista perittävää lähdeveroa ja uudelleensijoitus on automaattista, eli rahat voi myös jättää hieman pidemmäksikin aikaa parkkiin.

Toki, näissä on napsun suurempi riski, koska ei ole talletussuojaa.

2 tykkäystä

Onko olemassa jotain yhtä “maailman” korko-etf:ää, joka olisi suomalaiselle sijoittajalle järkevä? Eli vähän niin kuin esimerkiksi osakepuolella eunl. Olisi helppo jos vain olisi yksi mihin sijoittaa ja se etf olisi monipuolinen ja kattaisi mahdollisimman paljon kaikkea.

Anteeksi tyhmä kysymys.

1 tykkäys

Muistaakseni täällä on esitelty:

Vanguard Global Aggregate Bond UCITS ETF - EUR Hedged Acc
IE00BG47KH54

iShares Core Global Aggregate Bond UCITS ETF EUR Hedged (Acc)
IE00BDBRDM35

Sisältävät valtiolainoja sekä yrityslainoja.
Maturiteetit alle vuoden pituisista aina +20v.

Vanguardin ETF on ollut R² mukaan 5 vuoden otannalla tarkempi seuraamaan indeksiä.

5 tykkäystä

Kysymys on hyvä ja erilaisia etf-tuotteita löytyy. Kuitenkin sama kysymys kuin aikaisemmin eli mitä haluat korkosijoituksella saavuttaa? Osakkeilla yleensä haetaan tuottoa ja esimerkiksi EUNL-etfään sijoittamalla pääset kiinni kyseisen indeksin tuottoon.

Korkoihin sijoittamalla voit hakea tuottoa, mutta niillä voi olla muitakin rooleja salkussa. Haetko enemmän turvapaikkaa käteiselle, haluatko luoda vastapainoa osakekurssien laskua vastaan vai hakea korkosijoituksilla tuottoa? Globaali valuuttasuojattu aggregaatti on yksi keskitetty ratkaisu, mutta se ei tarjoa esimerkiksi lyhytaikaista turvapaikkaa käteiselle ja sisältää yli kuuden vuoden keskiduraation vuoksi korkoriskiä. Toisaalta osakurssien laskiessa kyseinen etf voi vakauttaa salkkua, mutta ei tuo vastaavaa turvaa kuin pitkät valtionlainat.

Minkälaisessa säilössä foorumilaisten hätäkassa on? Minulla ideana on säilyttää käyttötilillä sen mitä arjessa tarvitsen ja tämän lisäksi noin 3kk kuukauden menoja vastaavat varat jossain muualla. Tavoitteena on pääoman turvaaminen tappioilta ja toisaalta kuitenkin vähintään keskimääräisen inflaation suuruinen tuotto. Euroopassa tuo tarkoittanee noin 2-2,5% vuosittain.

Tilit löytyy OP:lta, Seligsonilta ja Nordnetilta. OP:n kasvutuottotili antaisi ainoastaan 0,4% ja määräaikaistalletus tällä hetkellä 2,0% kuukauden pidolla. Verojen jälkeen toki vähemmän, joita joutuu maksamaan joka kuukausi talletuksen loppuessa. Seligsonin rahamarkkinarahastolta voinee odottaa 3kk euribor vähennettynä 0,18% hallinnointipalkkiolla eli tällä hetkellä tuo olisi jotain 1,8% luokkaa. Foorumilla esiin nousee monesti myös Evlin likvidi B, joka taitanee sijoittaa lievästi pidemmällä aikavälillä kuin rahamarkkinarahasto ja täten riski ja tuotto olisivat lievästi suuremmat.

Mitä mietteitä nämä vaihtoehdot herättävät tähän tarkoitukseen? Löytyisikö parempia ideoita?

Itse olen viimeiset pari vuotta juurikin Evli Likvidiä käyttänyt hätäkassan säilytykseen. Toistaiseksi tarjonnut kaksi edellistä kalenterivuotta päälle 4.5% tuottoa. Kivan tasaisesti on tikannut ylöspäin. YTM tietysti pikkuhiljaa laskenut ja viimeisimmän rahastokatsauksen mukaan odotetaan enää noin 3% tuottoa kuuluvalta kalenterivuodelta.

4 tykkäystä

Mulla on ollut aina oman kivijalkapankkini lyhyen koron rahastossa pikku säästöpossu. Lyhyen koron rahastoissa ei niin suurta eroa ole, että jaksaisin niihin uhrata ajatusta. Oman pankkini rahastojen lunastuksissa varat siirtyvät omalle tilille ilman välikäsiä ja -portaita.
Nordean asiakkaana ollessani rahat olivat heidän lyhyen koron rahastossa, nyt ne ovat S-Pankin vastaavassa. Varmaan oopeella löytyy vastaava.

1 tykkäys

Käyttötililläni en pidä juuri mitään rahaa, vain sen verran mitä menee arjessa laskujen maksuun. Hätäkassaa itselläni on mm. kuusi täysin ilmaista luotto-/maksuaikakorttia: S-pankki VISA, Nordea Stockmann Mastercard, OP K-Plussa Mastercard, Ferratum Mastercard, Amex Basic Card ja Bank Norwegian VISA. Näiden korttien yhteenlaskettu luottolimitti on 50 000e, joka yksinään toimisi jo ihan hyvänä hätäkassana eikä siis maksa minulle mitään ja voin säilyttää tätä rahaa parempituottoisissa paikoissa, ehkä jopa jossain ei niin likvideissä sijoituksissa. Itselläni tulee hyvin harvoin mitään yllättäviä menoja, joita ei voisi luottokorteilla hoitaa ja sitten maksella n. kuukauden myöhemmin kun luottokortin lasku ja kuukauden palkka on tullut - ja jos lasku on todella iso, on aina n. kuukausi aikaa nostella rahaa esim. Nordnetista tai muista säästötileistä käyttötilille.

En kuitenkaan viitsi pelkästään ihan noiden luottokorttien varassa elää, joten jonkinlainen oikea hätäkassa löytyy myös. Varsinainen hätäkassa itselläni on aina siellä säästötilillä, mistä saa parhaimman koron. Tarkistan lähinnä, että ko. tili on jonkun talletussuojan alaisena ja sillä ei ole liikaa nostorajoituksia. Käytännössä katson sen täältä: Säästötili tai talletustili: Katso vertailun (2025) paras talletuskorko . Joskus se on ollut Bank Norwegian, Svea, Instabank jne. Nyt se on Collector Bank, josta saa sen 3% koron. En jaksa joka vuosi noita vaihdella, jos korkoero ei ole merkittävä, mutta jos jostain saa 1%-yksikön paremman tuoton kuin nykyiseltä säästötililtäni, vaihdan aika herkästi, koska nykyään noiden vaihtaminen on niin helppoa kun kaikki hoituu sähköisesti ilman sen suurempia viiveitä.

Hätäkassassa itselläni Collector bankissa nyt joku 42 000e. Hätäkassaa itse käytän hyvin harvoin mihinkään arjen yllättäviin menoihin, koska on luottokortit ja palkka tulee joka kuukausi. Mutta rauhoittaa se enemmän mieltä, että on oikeasti likvidiä rahaa vähän jossain eikä vain kortit. Oikeastaan tämä on itselläni vähän sekoitus hätäkassaa ja likvidiä “sotakassaa” sitä varten, jos markkinalla myllertää ja tulee hyviä ostopaikkoja. Jos tulisi uusi koronaromahdus tai vastaava, vetäisin varmaan tämän hätäkassan lähes kokonaan markkinoille osakkeisiin ja jättäisin hätäkassaan vain joku pari tonnia. Sitten kun ei ole oikein mitään niin hyvää ostettavaa osakemarkkinoilla, kasvalleten tätä hätäkassaa isommaksi niinkuin nyt on vähän käynyt.

Sotakassaa löytyy sitten myös itselläni Evli Likvidi B:stä, jossa taitaa olla nyt joku 100ke, mutta en itse sinne kyllä enää laittaisi euroja lisää, koska parhaimmat tuotot menivät jo ja eipä tuosta taida enää saada vuotuista tuottoa kohta vuoden-parin päästä riittävästi vrt parhaimmat säästötilit. Tulen varmaan realisoimaan vuoden-parin sisällä Evli Likvidit ja siirtämään rahat osakkeisiin ja Collector bankkiin tai vastaavaan säästötilille, vähän riippuu korkojen ja markkinan kehityksestä. Näiden lisäksi itseltäni löytyy vielä Nordnetin salkun luottolimitti, jota käytän sitten lähinnä lyhytaikaiseen sijoitusluottoon, jos markkinoilla tulisi joku nopea romahdus ja Nordnetin tililläni ei juuri silloin sattuisi olemaan rahaa. Mutta ihan hätätilanteessa voisin käyttää myös Nordnetin luottoa hätäkassana ja nostaa sieltä vaikka 20ke tililleni - toki maksaisin siitä korkoja, mutta näin voin pitää enemmän rahaa osakkeissa tai korkorahastoissa.

Sille kannattaa myös laskea joku hinta, että pitää käteistä hätäkassassa huonommalla tuotolla kuin osakkeissa - eli ei välttämättä kannata pelkästään etsiä parasta tuottoa hätäkassan varoille vaan miettiä myös vaihtoehtoja, mistä saat yllättävässä tilanteessa varmasti ja nopeasti kohtuullisella maksuajalla / korolla rahaa. Itse voisin hyvin pärjätä kokonaan ilman hätakassaa pelkästään luottokorttien ja Nordnetin luoton varassa ja olla koko ajan käteisen osalta all-in osakkeissa.

Mutta lyhyesti siis itselläni hätäkassana toimii:

17 tykkäystä

Pankkitilihän on myös rahastoja vähäriskisempi vaihtoehto, jos summat ovat alle talletussuojan. Käytännössä lyhyen koron rahastoissa on yrityspapereita, joskin hyvin lyhyitä sellaisia. Niissä on siten kuitenkin jonkinlainen (hyvin pieni) luottoriski olemassa.

Tämä kirjoitus oli hyvä, pisti miettimään mitä omien pennosten kanssa tekee. Itellä on nyt tuollainen 6000 euron puskuri Norwgianin säästötili plussalla, mutta en sitä ajatellut yhtään enempää kasvattaa. Myös Nordnetilta on limitti haettu joten sitäkin voi parin luottokortin kanssa hyödyntää. Joten enköhän jatkossa tunge kaikki ylimääräiset osakemarkkinoille kasvamaan.

1 tykkäys

Mitä korkorahasto(j)a suosittelisitte 70v senioreille (omat vanhemmat) salkkua tasapainottamaan Nordean tai Nordnetin valikoimista?

Tällä hetkellä suurin osa sijoitettavasta varallisuudesta on suorissa osakerahastoissa ja käteisenä. Sijoitushorisontti 5-10v ja tarkoitus on alkaa nostamaan “lisäeläkettä” tulevaisuudessa sijoituksista, joten kovin isoa heiluntaa ei ole tarkoitus hakea. Kokonaissalkun koko alle 100te, jos sillä on vaikutusta allokaatioon/valintaan.

Tuon ikäisenä laittaisin varmaan vain pääasiassa rahat parhaimmin tuottavalle säästötilille, eli korkein korko täältä: Säästötili tai talletustili: Katso vertailun (2025) paras talletuskorko . Tai ehkä 3% korolla johonkin 12kk määräaikaiseen talletukseen. Ehkä osan pitäisin edelleen osakerahastoissa ja sitten sen verran mitä nyt “lisäeläkettä” on tarkoitus nostaa, heivaisin säästötilille / määrikseen. Eli voi sitten lisäeläkettä nauttia jonkin verran ilman huolta markkinoiden suunnasta, mutta ei tarvitse pitää kaikkea salkusta huonommin tuottavassa kohteessa.

Itse en vain näe noita korkorahastoja enää niin houkuttelevina kohteina korkojen laskun myötä. Parhaat tuotot meni jo. Jos johonkin olisi pakko laittaa niin Evli Likvidi B, mutta sielläkin on YTM enää vain 2,86 - eli jos nyt pistät sinne rahat, et saa todennäköisesti siitä kuin jotain 3% tuoton, joten miksi ottaa tuon kanssa riskiä, jos säästötileiltä/määriksestä saa hitusen paremman lähes satavarman 3% tuoton. Euro-korkorahastoista voisi saada tuota paremman tuoton, jos uskoo siihen, että korot laskee tästä taas lähelle nollaa, mutta itse ainakin enemmän uskon, että pysytellään jonkin aikaa tässä 2% pinnassa.

3 tykkäystä

Rahastossa saa kuitenkin korkoa korolle, jota määräaikaistalleruksista ei saa.

3 tykkäystä

Teknisesti ottaen kyllä sekin on korkoa korolle kun ketjuttaa määräaikaistalletukset ja sijoittaa saadut korot uudelleen. Rahastotkin ostavat korkolappuja, jotka erääntyvät ja sitten sijoittavat saadun pääoman + koron uudelleen. Eli periaatteessa sama asia mutta toki automatisoitu.

3 tykkäystä

Tähän lisäyksenä vielä, että jos laittaa rahat Collectorin säästötilille tai Sweep bankin säästötilille/määrikseen, ei myöskään tarvitse maksella veroja tuotosta kuin vasta jälkeenpäin veroilmoituksen yhteydessä, koska lähdeveroa ei noissa mene, eli siinäkin saa vuoden lopussa sijoitettua korkoa korolle ilman että verottaja pääsee niihin tuottoihin heti väliin. Näistä korkotuloista voi myös vähentää osakkeiden myyntitappioita, koska lähdeveroa ei siis mene automaattisesti näillä pankeilla.

Rahasto toki sinänsä helpompi ja verotuksellisesti yleensä parempi, mutta riippuu myös vähän omista tarpeista onko rahasto nyt sitten verotuksellisesti niin paljon parempi. Itse esim. nimenomaan haluan tälle vuodelle tuloutuvan mahdollisimman paljon korkotuloja Collectorilta ja Sweep bankiltä, koska voin noista korkotuloista sitten vähentää Kamuxin myyntitappioita ilman että joudun jotain muuta osaketta myymään salkustani pois voitolla tai vähentämään tappioita osingoista. Korkorahastojani en halua tänä vuonna vielä myydä, joten niiden tuotoista en voi tehdä vähennyksiä vielä.

1 tykkäys

Aika paljon jää takamatkalle tuotoissa, jos joka vuosi maksaa verot.

3 tykkäystä

Yli 70v. kannattaisi alkaa myymään ja ostaa kaikenlaisia palveluja itselleen.

Olen 25 v. innokas sijoittaja. Olen tähän mennessä sijoittanut vain suoriin osakkeisiin ja osake ETF-rahastoihin (n. 50/50 jako näissä tällä hetkellä). Olen ajatellut, että haluaisin lisätä salkkuun myös korkosijoituksia. Ajattelin n. 10% painoa salkusta näin alkuun ja salkku on tällä hetkellä n. 50 k€ jos sillä on väliä. Ajattelin, että tätä korkosijoitusta voisi samalla pitää puskurina hyviä osakkeiden ostohetkiä varten ja samalla ne tarjoavat hyvää hajautusta salkkuun. Millaista rahastoa tai ETF-rahastoa suosittelette? Korkomaailma ei ole itselle vielä kovinkaan tuttu. Olisiko hyvä jos rahasto sisältää valtion- sekä yrityslainoja (esim. VAGF tai EUNA). Muissa ETF-sijoituksissa olen pitänyt siitä, että rahasto sijoittaa osingot itse uudelleen. Korkopuolella varmaan hyvä pitää sama periaate, ellei halua kassavirtaa?

Itse vielä tässä varmistelen teiltä viisaammilta, että tohtiiko Collectoriin ja Sweep Bankin säästötileihin/määräaikaistileihin laittaa rahaa parkkiin? Eli minkä takia esimerkiksi nämä kaksi pystyvät maksamaa parempaa korkoa kuin kilpailijat? Ja siihenkin haluan vastauksen, että mihin perustuu että näiltä kahdelta ei mene lähdeveroa (tai mitään veroa automaattisesti vuosittain)? Eikös Bank Norwegianilla sekä Svea Bankilla ainakin menee verot (säästäjien) tuloista automaattisesti vuosittain?

Kysyt väärässä ketjussa, mutta vastaan silti. Joku voi sitten siirtää nämä oikeaan ketjuun.
Collector ja Sweep ovat molemmat talletussuojan alaisia (huom. Collector kruunuissa, joten taitaa olla euroissa 94-95 tuhatta talletussuoja).
Molemmat tekevät bisnestä korkea korkoisilla lainoilla, kuten kilpailijatkin. He haluavat houkutella talletuksia maksamalla pykälän kovempaa korkoa kuin naapuri.
Käsittääkseni Bank Norwegian ei ota lähdeveroa myöskään. Svealla on Suomessa sivuliike ja tästä syystä he ottavat lähdeveron.

Tarkennuksena: jos lähdeveroa ei peritä, niin korot ovat pääomatuloa

1 tykkäys