Itse luottaisin noihin ja tohdin laittaa Sweep bankkiin melkein 50 000 e. Svea, Ferratum / Sweep bank, Collector, Instabank, TF Bank ja Bank Norwegian laskisin kaikki aika samaan kategoriaan, eli juurikin noihin korkeakorkoisia lainoja tarjoaviin pankkeihin. Nuo pankit ovat jo pitkään tarjonneet säästötilejään Suomessa ja olen tainnut itse käyttää kaikkien noiden säästötilejä aikoinaan. Kaikki ovat saaneet pankkitoimiluvat Euroopassa ja kaikki löytyvät Rahoitusvakausviraston sivuilta: https://rvv.fi/talletussuojajarjestelman-pankit . Itse en näe noista yhtäkään mitenkään toista luotettavampana. Ferratum / Sweep bank takana on Multitude Bank, jota Indereskin seuraa. Ei noista yksikään ole mikään pilipalipankki, johon ei voisi ollenkaan luottaa. Kysymys varmaan kuuluukin, luottaako EUn talletussuojajärjestelmään - itse ainakin luotan kun johonkin tässä maailmassa on luotettava. Itselläni on kerran mennyt pankki nurin, jossa oli säästöni - se oli aikoinaan suomalainen Sofia Pankki ja kaikki rahat tuli sieltä takaisin korkojen kera.
Nyt taas itse asiaa. Mitä mieltä olette Evlin ehdotuksesta korkosijoitukselle (korkosalkulle). Eli kiinnostaa kaikki tähän liittyvät asiat (onko Evlissä järkevät kulut, onko nyt oikea aika mennä korkoihin, onko hajautus hyvä)?
Evli Nordic High Yield B: 7 %
Evli High Yield Yrityslaina B: 8 %
Evli Pohjoismaat Yrityslaina B : 35 %
Evli Lyhyt Yrityslaina B: 50 %
Ja siis vertailuna onko Mandatuminin kautta järkevämpi ottaa vastaavanlainen korkosalkku?
Suomessa on kaksi hyvää korkomanageria; EVLI ja Mandatum. Mandatum on palkitumpi kansainvälisesti ja suurempi kooltaan. Ei ne loputkaan isot varsinaisesti huonoja ole.
En näkisi syytä, miksi jättäisit pyytämättä tarjousta myös Mandatumilta.
Alle 1meur korkosalkkua en lähtisi jakamaan kahdelle eri varainhoitajalle. Kaikki sinne kenen kanssa klikkaa parhaiten.
Nuo kaikki taitaa olla yrityslainoihin sijoittavia. Ei toki välttämättä huono asia, mutta pisti vain silmiin, kuitenkin valtion velkakirjat on se suurempi osa bondimarkkinaa.
Miksi et pyytäisi vielä kolmattakin tarjousta! Tanskalainen Accunia on mielenkiintoinen vaihtoehto. Heidän kauttaan pääset mukaan myös CLO-sijoituksiin. Palvelua saa myös suomeksi ja ruotsiksi.
Minä kokeilen pyytää kaikilta kolmelta tarjousta. Voitteko vielä kertoa että mitkä kaikki asiat on tärkeitä kysyä? Mietin vaan on onko noissa jotain piilokuluja tai muita “riskejä” mitä myyjät eivät kerro jos kysyjä ei osaa kysyä.
Ja siis sen takia näistä koroista taas kysyn, kun paljon yleisesti puhutaan hajautuksesta, ettei kaikki nappulat olisi ihmisillä osakkeissa kiinni. Itse kauan sijoittanut maailmanindeksiin etf:n kautta ja kun sijoitusaika itsellä on ainakin vielä sen 15-20 vuotta, niin onko yleensäkään järkeä sijoittaa hajautuksen takia korkoihin? Eli mietinkö ja veivaanko tässä vaan korkojen vuoksi takia, että ihmiset yleisesti puhuvat hajautuksesta.
Kahdeksan vuotta on mennyt itsellä maailmanindeksin kanssa ilman mitään päänvaivaa tai sen kummempia murheita.
Itse ainakin selvittäisin kaikkien korkorahastojen YTM luvun (juokseva tuotto) ja duraation. Näistä moni rahasto vaikenee täysin ja näytetään vain tuottoprosentteja, vaikka YTM ja duraatio ovat ehkä ne kaikista oleellisimmat tulevien tuottojen kannalta. Evliltä löytyy yleensä netistä esitteistä kaikki nuo luvut, mutta osa varainhoitajista piilottelee jostain syystä noita lukuja. Pahimmillaan porukka on pitänyt rahojaan ymmärtämättään korkorahastossa, jonka YTM on ollut pienempi kuin hallinnointipalkkio - eli käytännössä rahastolla ei ole ollut teoriassa edes mahdollista tehdä mitään tuottoa, jos korot pysyy samana. Duraatio taas vaikuttaa siihen miten voimakkaasti rahastojen arvo liikkuu, jos koroissa tapahtuu muutoksia ylös tai alas. Näistä suosittelen itse lukemaan läpi nämä blogi-artikkelit:
100% osakesalkkua puoltavaa tutkimustakin löytyy, joten ei korkoja väkisin tarvi salkkuun tunkea. Tässä valmiiksi pureskeltu video aiheesta.
Perinteisen 60/40 salkun korko-osuus sisältää goverment bondeja tai aggregate bondeja, jotka sijoittavat laajemmin korkomarkkinaan. Yrityslainoissa(etenkin high yield) on iso korrelaatio-osakemarkkinaan ja niiden hajautushyöty osakkeisiin nähden jää pieneksi, joten näitä ei käsittääkseni perinteisessä risk parity strategiassa hyödynnetä muuta kuin osana aggregate bond tuotteita, joissa on mukana jonkin verran korkean luottoluokituksen yrityslainoja.
Suomessa hommaa hankaloittaa se, että rebalansointi ei ole verotehokasta, joten yhdistelmärahaston kaltaiset tuotteet ovat huokuttelevia, mikäli tarkoituksena on tehdä pitkäaikainen sijoitus, eikä vain löytää paikka säilyttää käteistä lyhyen aikaa. ETF maailmasta kannattaa vilkaista NTSG, joka on globaali 60/40 1,5 vivulla.
Jos olet sijoittanut vain maailma indeksiin, niin ensimmäisenä hajautuskohteena suosittelisin kehittyville markkinoille hajauttamista.
Sitten jos kunnolla haluaa mennä syvään päätyyn, niin nykyään löytyy jo eurooppalaisillekin alternative investment tuotteita, joilla voi hakea lisähajautusta osakkeiden ja bondien lisäksi.
The following wiki post tries to collect alternative investment funds available to UCITS investors. Some remarks for future readers/editors: The table only lists the cheapest share class available to individual investors (empirically, not necessarily according to the prospectus). The AuM always refers to the entire fund. For ISIN reference use the links in the Refer column. The ticker symbol refers to the equivalent US fund institutional class, because this is the ticker typically used in existing topics.
¹ EUR-hedged version available at DAB without minimum
² EUR-hedged version only
³ USD version only
⁴ USD version available at comdirect without minimum
most likely institutional only, mainly in AUD? Tailor made for one AUS Investor?
Excess spread: the discount margin minus expected loss at issuance. This should be the expected return (likely before fees and trading costs, TBC).
Discount margin: the insurance premium, i.e. the return above the risk-free rate that is earned by collateral.
Itselläni on hieman hämärän peitossa, mikä on tämän hetkisen tutkimuksen mukaan se “teoreettisesti oikea tapa” sijoittaa, jos lähdetään osakemarkkinan ulkopuolelle seikkailemaan.
Korkojen lisääminen varmasti parantaa hajautusta siinä mielessä, että tuoton suhde riskiin on parempi. Mutta myös salkun tuotto laskee, koska korkojen tuotto-odotus on matalempi. Eli käytännössä, jos halutaan yhtä korkea tuotto kuin osakkeilla, niin salkkua pitää vivuttaa. Mutta toisaalta vivuttamalla salkku about osakkeiden volatiliteetin tasolle, saa aavistuksen parempaa tuottoa vrt. osakkeet koska tuotto-riskisuhde on parempi.
Näin ainakin mutkat suoraksi versio, velan kustannus ja verotus vaikuttaa myös.
Scott Cederburgin tutkimuksissa bondit näytti yllättävän kehnolta ja 100% osakkeissa antoi yllättäen paremman lopputuloksen kuin vivutettu 60/40. Cederburgin mukaan perinteinen sharpen maksimointiin tähtäävä strategia ei huomioi tosielämän pitkän ajan tuottojakaumien vinoumia ja huipukkuuksia, joten ne eivät kerro koko totuutta. Podcast pitäisi alkaa suunnilleen oikeasta kohdasta.
Bondit tuli mukaan optimiportfolioon vasta, kun vivun hinta oli todella matala ja vipua paljon.
Hyvä ja huolella tehty tutkimus, mutta toki vain yksi muiden joukossa. Enkä muista onko tuo edes vielä valmis ja vertaisarvioitu. Working paper se ainakin alkuun oli, kun alkoi saada huomioita.
Voi olla, pitääpä kuunnella tuo. Mulla tulee asiasta aina vaan tää Cliff Assnessin paperi mieleen, joka toki jo vanha.
60/40 myös oikeastaan on riskimielessä vielä paljon osakeriskiä, moni optimaattori varmaan laittaisi vielä enemmän bondeja ja muita omaisuusluokkia riipuen oletuksista ja kasvattaisi vipua. Mutta itsekään en kyllä tykkää että matalan tuoton omaisuusluokkia vivutetaan älyttömästi, menee minusta ylioptimoinniksi.
Mutta hankala myöskään nähdä että salkku, jolla olisi selvästi osakkeita parempi sharpe ja matalemmat drawdownit, ei tuottaisi paremmin vivutettuna, jos ei huomioida tosielämän ongelmia, jotka toki sitten oma hyvinkin relevantti aiheensa. Matemaattisesti sen pitäisi toimia
Menee nyt vähän ohi tämän korkoaiheen. Koroissa hajauttajana parhaiten toimii valtion bondit. High yield taas jo korreloi varsin vahvasti osakkeisiin, eli hajautushyöty pienenee.
Ja lopulta minusta se itselle paras salkku on se jonka kanssa pystyy elämään ja pysymään strategiassa, ei välttämättä se paperilla optimaallisin.
Sharpen luku olettaa tuottojakauman normaalijakautuneeksi. Näin ei todellisuudessa pitkällä aikavälillä ole, vaan jakaumassa on vinouma ja ilmeisesti myös eksessiivinen huipukkuus aiheuttaa poikkemaa teoreettiseen tilanteeseen nähden. Osakkeiden ja bondien pitkän ajan korrelaatio on myös paljon suurempi kuin lyhyellä aikajänteellä tarkasteltaessa.
Tuo tutkimus aiheuttaa paljon vastustusta. On paljon geelitukkia, joiden leipä ohenee, jos tämmöisestä tutkimuksesta muodostuu konsensus, ja varmasti myös monelle ammattilaiselle olisi kova paikka myöntää jakaneensa väärää tietoa kymmeniä vuosia.
Ja juttelin Mandatumin kanssa myös. Juttelin että voisin ehkä muutamalla tonnilla testata korkoja. Nyt tuli tarjous, sijoituskohteena Mandatum Nordic High Yield
Total Return Fund. Ja mitä ihmettä, tarjouksessa oli vakuutussopimus sijoitusvakuutuksesta? Mitähän sinne tuommoinen oli tungettu (yritetty tunkea)? En oikein ymmärrä mistä on edes kysymys, voitteko auttaa?
Mandatum leipoo kaikille yksityisasiakkailleen sijoitusvakuutuksen mukaan pakettiin. Ilman lisäkustannuksia. Tämä on huomattava etu. Jos haluat jossakin vaiheessa vaihtaa sijoituskohdetta, niin et joudu maksamaan siitä veroa. Korkoa korolle. Ränta på ränta.
Kiitos Kryptoniitti vastauksesta. Ja mitä mieltä olet kannattaako minun testata tuota Mandatum Nordic High Yield Total Return Fund-rahastoa? Eli onko tuo sellainen, että rahasto on ok, vaikka kulut on 1%?
Niin ja siis Evlilläkö ei automaattisesti tule tuollaista vastaavaa sijoitusvakuutusta? Eli pitäisi heti tietää mihin sijoittaa ja missä sijoituksissa meinaa pysyä?
Tuo rahasto on historiallisesti menestynyt erittäin hyvin ja palkittu parhaana high yield -rahastona. Tulevasta menestyksestä emme tiedä, mutta toki sama tiimi jatkaa rahaston hoitoa. Kulut ovat kovat, mutta toisaalta ne kattavat myös sijoitusvakuutuksen kulut. Varteenotettava vaihtoehto.
Sijoitusvakuutukseen kuuluu henkivakuutus. Jos satut kuukahtamaan ennen rahojen nostamista itse niin sopimukseen kirjatut edunsaajat saavat rahat per heti (vakuutuskorvauksena) ennen perinnönjakoa ja jos ovat lähiomaisia niin alhaisemmalla perintövero-%.
Säästösopimuksessa ei ole henkivakuutusta. Tällöin kuolintapauksessa sopimuksen varat siirtyvät kuolinpesän haltuun sellaisenaan ja sopimus pysyy voimassa kunnes kuolinpesä ottaa rahat sopimuksesta ulos. Ja varojen jako menee normaaliin tapaan perinnönjaon kautta, kuten muukin kuolinpesän omaisuus.
Kumpi pitää valita? Se riippuu ihan omasta tilanteestasi.
edit
Tuo siis se pääero noiden välillä. Toki kannattaa syynätä läpi tuotteiden tarkemmat ehdot kulujen, sijoitusvalikoiman ja muiden ehtojen osalta.
