Kulta sijoituskohteena

Avokado · Helmikuu 17, 2025, 7.42am

Kaivajat vs Kulta osa 2

Vanha viisaus on että kun sijoitat raaka-aineen tuottajiin olet sisällä raaka-aikeenssa vivulla. Minusta tässä on kullankaivajien osalta virhe ja saa tulla väittämään vastaan. Parempi viisaus on että kun sijoitat kaivajiin sijoitat kullan hinnan ja tuotantokustannusten erotukseen. Jos kullan hinta nousee 5% vuodessa ja kaivamisen kustannukset nousee 6% vuodessa tulee tappiota 1% vuodessa, mutta koska tappio menee suoraan yhtiön katteeseen niin kurssi ottaa osumaa helposti 10-30%.

Kullankaivajiin sijoittamista voi verrata öljynjalostajien crack spreadiin. Molemmissa tapauksissa kyse on siitä, että lopputuotteen (kulta tai jalostetut öljytuotteet) hinnan ja tuotantokustannusten välinen ero määrittää yrityksen kannattavuuden.

Kullankaivajat:

Kaivosyhtiön kannattavuus riippuu kullan hinnan ja kaivostoiminnan kustannusten suhteesta.
Jos kullan hinta nousee nopeammin kuin kaivamisen kustannukset (työvoima, energia, koneet), yhtiöiden marginaalit kasvavat.
Toisaalta, jos kaivamisen kustannukset nousevat yhtä nopeasti tai nopeammin kuin kullan hinta, kaivosyhtiöiden kannattavuus heikkenee.

Öljynjalostajat & crack spread:

Jalostajat ostavat raakaöljyä ja myyvät siitä jalostettuja tuotteita, kuten bensiiniä ja dieseliä.
Crack spread kuvaa jalostettujen tuotteiden hinnan ja raakaöljyn hinnan erotusta.
Jos jalostettujen tuotteiden hinnat nousevat nopeammin kuin raakaöljyn hinta, jalostajien marginaalit kasvavat.
Jos taas raakaöljyn hinta nousee nopeasti ilman vastaavaa nousua jalostetuissa tuotteissa, jalostajien marginaalit heikkenevät.

Ja jos yllä oleva oli liian teoreettista niin alla historia dataa. Eli pitkäikäisin kaivaja ETF vs kulta etf alkaen Q2 2006 eli viimeiset 19 vuotta. Osingot huomioitu.

Lyhyempiä aikavälejä.

Aika	Kaivajat GDX	Kulta GLD
19v*	24,2%	334,9%
10v	146,8%	134,5%
5v	51,6%	78,3%
3v	46,6%	59,4%
1v	60,5%	44,3%
6kk	11,2%	16,8%

*GDX alusta Q2/2006

Perttu_Hamalainen · Helmikuu 17, 2025, 9.15am

Olettaen että toiminta on ollut +/-0, muutenhan tuo yhtälö ei pidä paikkansa.

Esim.

Oletus että kultaa on kaivettu 1 miljoonan edestä, kulut 500 000. Ei tuosta millään saa tappiota 1% vuodessa vaikka kullan hinta nousisi 5% + 50 000 ja kustannukset 6% + 30 000. Eikös tuossa voittoa synny 20 000 enemmän kuin ennen ?

Vara-Paavi · Helmikuu 17, 2025, 12.22pm

Kyllä se jo hiukan aiemmin pienentää tulosta. Jos kokeillaan vaikka esimerkkiäsi siten, että kulut on 900 000, niin uusi P/L on:

Tuotto 1 050 000
Kulut - 954 000
Tulos +96 000

Eli tulos tippui 4000€. Tuolle kriittiselle katepisteelle missä tuo kääntyy varmaan on joku laskukaava, mutta en nyt sitä äkkisältään saa keksittyä Olisiko ehkä 5%/6% = 83,3% eli jos kulut ovat tuota suuremmat suhteessa liikevaihtoon lähtötilanteessa, niin pienentää tulosta, who knows.

Sahti-Laine · Helmikuu 17, 2025, 5.22pm

Tämän takia AISC (all in sustaining costs) on kultakaivosyhtiöihin sijoittavalle yksi tärkeimmistä tunnusluvuista. Eli kaikki kulut mitä tarvitaan kultaunssin tuottamiseen.

Linkissä tunnusluku on avattu kokonaan.

Itse en sijoita kullantuottajiin mikäli AISC on merkittävästi noususuuntainen. Laskevan (ja alhaisen) AISC:n yhtiöitä löytyy markkinoilta, mutta niitä on vähän.

Sijoittaja-alokas · Helmikuu 19, 2025, 10.11pm

Kullalla on vahva meno päällä ja varmaan tämä maailman sekoilu jatkuu, niin voisi mustavalkoisesti olettaa, että kullan arvossa tämä näkynee positiivisesti jatkossakin.

https://x.com/KobeissiLetter/status/1892227254727385375

Tästä vähän lisää pohdittavaa kultaan liittyen, tviitin alle olen laittanut tviitissä olleen linkin, jossa on kultahommista pikkaisen enemmän asiaa.

https://x.com/GlobalMktObserv/status/1892228055453634976

Jackfin · Helmikuu 20, 2025, 8.03pm

Kiinnostava podkasti joka käsittelee kullan nousun syitä. Järkyttävä äänenlaatu, mutta kuuntelemisen väärti. Käsitellään mm miksi Lontoon holveista ei saada sovitussa ajassa kultaa ja miten Trumpin hallitus voisi hyödyntää valtion kultavarantoja.

*Spoileri se voisi olla aika mehukas keissi.

Sitten myös ihan jaarittelun tasolla… Se mitä Trump tekee tällä hetkellä uhkaa suoraan dollarin asemaa. Esimerkkinä keskustelut puolustusmenojen vähentämisestä. Tuon sekä viimeaikaisten sekoilujen luulisi satavan suoraan kullan pussiin. Keskuspankit ostavat hulluna kultaa epävarmuuden takia, mutta myös dollarin mahdollinen heikkeneminen antaisi kullalle sekä muille raaka-aineille vipua ylöspäin.

Putteri · Helmikuu 20, 2025, 9.47pm

Perusteletko miten puolustusmenojen vähentäminen sataa kullan pussiin? Lähtökohtaisesti kaikenlaiset julkisten menojen leikkaustalkoot ja yritykset tasapainottaa taloutta nimenomaan vahvistavat dollaria pidemmässä juoksussa. Trumpin agendat ovat pääpiirteissään varsin järkeviä Yhdysvaltojen ja yhdysvaltalaisten edun näkökulmasta mikä onkin virkistävä poikkeus pitkästä aikaa.

Jackfin · Helmikuu 20, 2025, 11.11pm

Otsikkotasolla alijäämien poistaminen leikkaamalla “turhuuksia” sekä keskittymällä “Jenkit ensin” asenteeseen ovat ihan hienoja, mutta miten se menee todellisuudessa on eri asia. Yhdysvallat tulee aina olemaan kulutuksen pääpiste, mutta se mihin Trump näyttää pyrkivän pitkällä aikavälillä on dollarin heikentäminen.

Trump on kitissyt vaikka kuinka siitä, että heidän vaihtotaseensa on negatiivinen. Jos Yhdysvaltojen vaihtotase olisi positiivinen se tarkoittaisi, että maailmantaloudessa olisi vähemmän dollareita liikkeellä jonka seurauksena dollari heikkenisi. Tuo on kylläkin heikohko argumentti sillä valuuttamarkkinoilla suurin osa päivittäisestä kaupasta on sijoitusmielessä joten lähestytään asiaa tärkeämmästä näkökulmasta eli dollarimääräisestä velasta tarkemmin valtionvelkakirjojen.

Dollarin paras puolustaja on loppujen lopuksi yhdysvaltojen armeija. Jokaisen geopoliittisen kriisin aikana Jenkkien velkamarkkinoiden korot laskevat koska sijoittajat hakevat niistä turvaa → Kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Takana on ajatus siitä, että Yhdysvallat kykenee voittamaan kaikki sodat. Jos Yhdysvallat vetää joukkonsa takaisin omalle mantereelleen ja leikkaa puolustusmenojaan huomattavasti se olisi suurin uhka dollarin asemalle sillä Venäjä ja Kiina eivät varmana tekisi niin. Todennäköisesti päinvastoin. Sen seurauksena voit luottaa Yhdysvaltoihin turvasatamana 100 % sijaan 100 % - x ja kysyntä laskee - > dollari heikkenee → kullan arvo dollareissa nousee. Keskuspankki ( jenkkien tapauksessa valtiovarainministeriö ) voi toki yrittää paikata uppoavaa laivaa ostamalla kultaa, jotta valuutalla olisi jokin konkreettinen perusta uskon sijasta. Sekin olisi kullalle ihan hyväksi.
179265761_2081881031951015_4262797591340111584_n

Se mitä Trump yrittää tehdä tällä hetkellä on viedä supervallan aseman pois omalta maaltaan.

Putteri · Helmikuu 21, 2025, 12.40pm

Erikoisia päätelmiä. Olen melkein kaikesta täysin eri mieltä.

Ihan ensiksi, aina kun dollareita on vähän tarjolla markkinoilla, niin niiden arvo luonnollisesti nousee sikäli kun niille on kysyntää. Ja toistaiseksi tätä kysyntää on riittänyt. Todennäköisesti riittää myös jatkossa, koska yhdysvallat pysyy merkittävänä toimijana maailmantaloudessa myös tulevaisuudessa. Trumpin toimiet vaihtotase mielessä siis ehdottomasti vahvistavat dollaria sikäli kun hän pyrkii tasapainottamaan kauppataseita.

Dollarin vahvuuteen on vaikuttanut tietysti myös sen asema maailmankaupassa. Eli sen heikkous tai vahvuus ei ole riippunut niinkään Yhdysvaltain vaihtotaseesta tai sen vajeista, vaan sen reservivaluutta-asemasta, jolloin luonnollista kysyntää valuutalle on riittänyt vajeista riippumatta.

Tämä aika on tosin päättynyt kiitos Trumpin edeltäjien toimien, kun erityisesti dollari muutettiin reservivaluutasta geopoliittiseksi hybridivaikuttamisen välineeksi. Sanktiopolitiikkaa on jatkunut pienemmässä mittakaavassa tietysti pitkään, mutta nyt kun Bidenin kaudella jopa isojen valtioiden varantoja alettiin varastaa EU:n ja Yhdysvaltain toimesta on maailma muuttunut pysyvästi. Menetettyä luottamusta ei voi palauttaa, eli kun luottoa dollarimääräisiin talletuksiin ei muualla maailmassa ison pääoman haltijoilla enää ole, niin vajeilla onkin yhtäkkiä taas väliä. Venäjä, Kiina ja muut Brics maat toimivat aktiivisesti multipolaarisen järjestyksen luomiseksi, missä kauppaa käydään paikallisilla valuutoilla. Trumpin hallinto ymmärtää, että Yhdysvallat ja dollari on vaarassa romahtaa, jos aiempi kehitys jatkuu ja mitään ei tehdä.

Eli Yhdysvallat on pakon edessä. Jenkkien armeija on tällä hetkellä käytännössä paperitiikeri, joka ei kykene käymään, eikä voittamaan yhtään alkuasukkaiden pommitusta isompaa sotaa. Ensinnäkään maa ei kestä tappioita, ja toiseksi koko aseteollinen kompleksi on rakennettu tekemään voittoa, eikä aseita, jolloin mikä tahansa isompi konflikti muuttuu nopeasti fiskaalisesti sietämättömäksi, jos sitä ei kyetä nopeasti ratkaisemaan. Lisäksi on vielä teknologinen jälkeenjääneisyys, minkä Ukrainan sota on osoittanut.

Riskit vanhalla tavalla toimimisesta ovat muodostuneet sietämättömiksi, joten Trumpin hallinto on aloittanut toimet tilanteen vakauttamiseksi ja dollarin aseman puolustamiseksi pidemmällä aikavälillä. Kullan asema kuitenkin vahvistuu varantona edelleen tästä huolimatta, koska ei dollari tule enää siihen asemaan palaamaan missä se joskus aiemmin oli. Ennemminkin olemme palaamassa tilaan missä suurvaltoja on useampia ja kulta universaalina varantovaluuttana muodostaa luottamuksen selkärangan. Kullan arvon nousu suhteessa fiat valuuttoihin heijastaa tätä kehitystä.

Jackfin · Helmikuu 21, 2025, 5.13pm

Hyviä argumentteja. Pyrinkin kiinnittämään huomiota, että tuo vaihtotaseen mainitseminen oli merkityksetön argumentti ja valuutan asema perustuu Yhdysvaltojen johtavaan asemaan maailmantaloudessa sekä sotilasmahtina ( reservivaluutta ).

Olen samaa mieltä siitä, että velkaantumisen pysähtymisellä on valuuttaa vahvistava asema, mutta se kuinka suuri kotitaloutesi on ei historiallisesti korreloi 1:1 sen kanssa onko valuutallasi reserviasema.

Toisen maailman sodan alkaessa punta oli vielä reservivaluutan asemassa vaikka Yhdysvaltojen BKT oli kokonaisuudessaan kolminkertainen ja heidän BKT per asukas oli ollut jo 50 vuotta suurempi kuin 1 ( USA BKT per asukas/ UK BKT per asukas ) dollareissa.

Ainoa ero tuonna aikakautena oli se, että Yhdysvallat eli isolaatio politiikkaa vs Britti imperiumi eli kukoistuksena viimeisiä vuosia. Yhdysvallat oli vahvempi valtio taloudellisesti ennen sotaa ja sen jälkeen. Punta on sinänsä hyvä esimerkin kohde koska se yritettiin liittää useamman kerran kultaan josta luovuttiin ja siitä tuli Fiat valuutta samoin kuin dollari nyt. Britit yrittivät 30-luvulla muuten myös protektionismiä koska Yhdysvaltalaiset tuotteet olivat liian kilpailukykyisiä.

Sodan loputtua tarvittiin valuutta joka perustui toimivaan ja vahvaan talouteen. Tuli Bretton Woodsin ja dollarin aika loistaa. Käytännössä tämä argumentti tukee meidän molempiemme pointteja. Tarvitset vahvan talouden sekä laajassa käytössä olevan valuutan jotta saat oikeuden reservivaluuttaan ja sen saatuasi se voi jatkua yllättävän pitkään kunnes menetät sen. Vuosina 39-40 punta heikkeni 20 % vs dollari koska se sidottiin dollariin. Menetit reservivaluutan aseman koska sinulla ei ollut tarvittavaa armeijaa puolustautumiseen.

Tukee miten pointtiani? Markkina toimii todennäköisyyksiin perustuen ja tilanteessa jossa Yhdysvaltojen pitäisi perääntyä huomattavasti toisen suurvallan tieltä sillä olisi varmasti heikentävä vaikutus valuuttaan.

Olen ollut myös mietteliäs sen suhteen tuleeko dollarin käyttö aseena heikentämään sen asemaa. Saattaa olla, mutta Trumpin nykyinen ulkomaanpolitiikka liittolaisiaan vastaan tuskin auttaa dollaria euroopan saadessa vihdoin niskastaan kiinni koskien talouttaan sekä puolustustaan.

Näkemyksestä Yhdysvaltojen armeijasta paperitiikerinä olen vähän yllättynyt. Maahan ei ole edellisen 30 vuoden aikana edes painanut kaasua kun puolustusmenot ovat pyörineet keskimäärin 4 % BKT:ä ja en oikein ymmärrä miten Yhdysvaltojen armeijan teknologia on jälkeenjäänyttä verrattuna Kiinaan, Venäjään taikka niihin alkuasukkaisiin.

Loppujen lopuksi tämä keskustelu on aika teoreettinen ja tulee kestämään aikaa enemmän kuin Trumpin kausi nähdä onko hänen päätöksillään kestävä dollaria heikentävä vaikutus. Jos EUR/USD on vuoden päästä 1.15 en ainakaan henkilökohtaisesti pidä sitä väittelyn voittamisen merkkinä.

Putteri · Helmikuu 21, 2025, 7.44pm

Maailma oli aika erilainen kun brittiläinen imperiumi oli vielä voimissaan, ja käytännössä kaikki valuutat oli silloin sidottu kultaan. Myös Punta. Eli elettiin kultakannassa, eikä niinkään fiat-reservissä kuten nykyään. Lopulta kyse on kuitekin ollut aina siitä kenellä on vahvin talous. Vahva talous ja korkea tuottavuus on mahdollistanut investoinnit kehitykseen ja myös armeijaan. Voimasuhteet ovat sitä myöten kehittyneet aikojen saatossa, mutta koitan välttää nyt uppoamasta kovin syvälle historiaan. Bretton Woodskin oli lopulta kultakanta, ja vasta Nixonin tempaus 1970-luvun alussa siirsi meidät nykytilanteeseen, missä rahanpainannalle ei ollut mitää ankkuria.

Mielestäni dollarin vahvuus ei ole kiinni siitä kuinka iso etupiiri Yhdysvalloilla on. Kyse on enemmän siitä miten taloutta ja rahapolitiikkaa hoidetaan. Sveitsillä ei ole etupiiriä ollenkaan, mutta valuutta sen kuin vahvistuu, koska asioita on tehty järkevämmin kuin muualla. Väitän, että valuutan vahvuus syntyy lähes yksinomaan talouden vahvuudesta ja sitä kautta valuutan kysynnästä ja tarjonnasta.

Sinänsä Yhdysvaltain etupiirin ja Naton laajeneminen Itä-Eurooppaan on tukenut Yhdysvaltain taloutta ja dollaria, koska nämä satelliitit on pakotettu suurinpiirtein samaan asemaan kuin Brittien siirtokunnat aikanaan. On pakko ostaa aseita Yhdysvalloista, on pakko ostaa lng:tä yhdysvalloista, on pakko kieltää kilpailevien tuotteiden käyttö kun parempia tuotteita saa halvemmalla muualta (esim kiinalainen verkkoteknologia). Missään näistä ei ole juuri järkeä maan itsensä näkökulmasta, mutta näin on pakko toimia poliittisista syistä. Eli tässä mielessä olet varmasti oikeassa, että Yhdysvaltain totaalinen vetäytyminen voisi aiheuttaa heille taloudellista haittaa, mutta ei se silti välttämättä dollaria heikennä jos raha- ja finanssipolitiikka vain on linjassa tämän kanssa. Tosin all in - vaihtoehdon ja täydellisen vetäytymisen välillä on myös muita vaihtoehtoja, jotka saattaisivat olla heille joka tapauksessa järkevimpiä pidemmällä aikavälillä, ja luulenpa, että tähän myös Trump pyrkii.

Mitä sitten tulee Yhdysvaltain sotilaalliseen suorituskykyyn, niin riittää kun katsotaan mitä Ukrainassa on tapahtunut. Edes yhdessä EU:n kanssa se ei ole kyennyt kilpailemaan venäläisten sotatarviketuotannon kanssa. Lisäksi toimitetuilla aseilla ei ole saatu aikaan juuri mitään konkreettista, mutta rahaa on palanut satoja miljardeja. Toki voidaan sanoa, että tämä on saattanut osin olla tarkoituskin, mutta yhtä kaikki suorituskyky on ollut huono, ja jos halutaan kehittää aseita, joilla saavuttaisi jonkin sortin etumatkaa tärkeimpiin kilpailijoihin, niin suurinpiirtein kaikkiin aselajeihin pitäisi investoida valtavasti, ja on silti epäselvää onko käytössä olevilla resursseilla mitään etumatkaa mahdollista saavuttaa. Lisäksi tietysti on se, että rahaa sotimiseen ei yksinkertaisesti ole johtuen fiskaalisesta tilanteesta, ja jo edellä mainittu kyvyttömyys kestää tappioita, joiden syntyminen toisella puolella maapalloa käytännössä ajaa kansan barrikadeille, ja hallinnon varmaan vaalitappioon.

En minä näe, että tässä keskustelussa olisi voittajia tai häviäjiä, tai että ainakaan EUR / USD kurssi olisi se millä tätä mitataan. EU:ssa ja euromaissa on omat ongelmansa, joilla on iso vaikutus edellä mainittuun. Jos joku mittari halutaan, niin sanoisin sen olevan USD / kulta kurssi. Mikäli kullan hinta taaloissa stabiloituisi tai jopa laskisi, olisi se nähdäkseni jonkin sortin torjuntavoitto nykyiselle hallinnolle, mutta epäilen sen olevan liki mahdotonta johtuen lähtöasetelmista mistä Trump joutuu aloittamaan. Toimeen on kuitenkin ryhdytty, ja yrityksen puutteesta mielestäni ei nykyhallintoa voi syyttää ensimmäisen kuukauden perusteella. Voi toki olla, että Trump myös haluaa heikomman dollarin, koska se helpottaisi vajeiden tasapainottamista, vahvistaisi Yhdysvaltain omaa teollista perustaa ja toisi työpaikkoja. Nämä kaikki ovat ymmärtääkseni olleet Trumpin agendalla jo vaalien aikaan.

Sijoittaja-alokas · Helmikuu 25, 2025, 7.50pm

Tässä on SalkunRakentajan juttu kullasta.

Finanssitalo XS.comin rahoitusmarkkina-analyytikko Antonio Di Giacomo arvioi, että tämä merkkipaalu heijastaa kasvavaa maailmanlaajuista kysyntää turvasatamasijoituksille, jonka taustalla on taloudellinen epävarmuus viimeaikaisten kauppajännitteiden vuoksi.

Alaotsikot:

Dollarin heikkous on kullan vahvuus
Yhdysvaltojen makrodata avainasemassa

Sijoittaja-alokas · Maaliskuu 11, 2025, 9.52pm

Näyttääkö Kanadan valuuttakurssi suunnan kullan kehitykselle Yhdysvalloissa?

https://x.com/mikemcglone11/status/1899416080835047754

Sijoittaja-alokas · Maaliskuu 15, 2025, 5.46pm

Alla on juttua siitäm, miten kullan kysyntä kasvaa epävarmuuden vuoksi.

Asiantuntijat uskovat hinnan nousevan edelleen erityisesti inflaation ja matalien korkojen seurauksena. Geopolitiikka kuten sodat ja kauppasodat, lisäävät myös kiinnostusta kultaan turvasatamana. On kuitenkin kullan muistettava jutun mukaan, että sen arvo on epävakaa, joten asiantuntijat varoittavat liian suuren sijoituspanoksen asettamista siihen.

Tämä juttu ei sellaiselle kauheasti varmaan anna, joka muutenkin on paljon seurannut kultaan liittyviä asioita.

The Commodity Futures Trade Commission has also previously warned people to be wary of investing in gold. Precious metals can be highly volatile, the commission said, and prices rise as demand goes up — meaning “when economic anxiety or instability is high, the people who typically profit from precious metals are the sellers.”

Sijoittaja-alokas · Maaliskuu 17, 2025, 5.40pm

Alla olevassa Blumman jutussa mainitaan, miten useat pankit, kuten Bank of America ja Citigroup pysyvät optimistisina kullan hinnan suhteen, vaikka se ylitti jo 3 000 dollarin rajan.

Kasvun ajureita olisivat mm. Kiinan vahva kysyntä, keskuspankkien ostot ja taloudellinen epävarmuus.

“One striking feature of gold’s two-year bull run is that it has come despite a surge in interest rates. Typically, higher inflation-adjusted interest rates act as a headwind for gold, because bullion pays no interest, and investors can make safe and attractive returns in government bond markets.”

Sijoittaja-alokas · Maaliskuu 21, 2025, 10.10pm

Kullalla on ollut, on ja tulee ehkä olemaankin arvoa nostavia ajureita.

Alla on tviitti Kiinan kullan hamstraamisesta.

https://x.com/KobeissiLetter/status/1903140069965205933

Avokado · Maaliskuu 23, 2025, 10.31am

Mainos aamulehdessä. Firman nimi Suomen Kultareservi . Hintaspekloinilla koitetaan saada ihmiset myymään.

Selasin heidän nettisivua ja ovat nähtävästi kokonaan ostolaidalla. Jotenkin kuvittelin että tollaiset firmat olisivat myös myymässä, mutta koska eivät ole niin mihinköhän he kultansa myyvät. Ehkä johonki kulta ETFn holviin?

Dromedary · Maaliskuu 23, 2025, 11.18am

Olisin veikannut Norjaa, mutta vuonna 2020 tehty opinnäytetyö kertoo, että kohteina ovat myös Saksa ja Sveitsi. Siis yleensä nuo varakkaammat Euroopan maat ja semmoiset, joilla on jalostusprosessit investoituna. Näistä toki voi jatkaa matkaansa sitten mihin vain. Seuraavassa työssä sivulta 23 alkaen käsitellään tätä asiaa.